sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Reipas suuressa maailmassa

Viime viikonloppuna koitti jännittävät ajat, kun sunnuntaina lähdettiin Reippaan kanssa suureen maailmaan kisailemaan. Onneksi niin kisat kuin luokkakaan ei ollut suuri. Lähdettiin noin 15 kilometrin päähän Raisioon estekisoihin, joissa aamulla oli harjoituskisaluokkia.

Otin varman päälle ja ilmoitin Reippaan puomiluokkaan. Puomeista ainakin pääsee yli, vaikka iskisi jännitys päälle. Mukavasti luokassa oli vain meidän lisäksi kolme ratsukkoa, joten verkassa ei ollut ruuhkaa.


Ei Reipas nyt ihan ekaa kertaa kuitenkaan ollut reissussa, onhan hän käynyt Metsämäessä ravitreeneissä. Nyt kuitenkin ekaa kertaa ratsastuskisoissa. Parkkipaikalla Reipas oli yllätävän rauhallinen: seisoi mallikkaasti paikallaan varustuksessa eikä välittänyt muista hevosista. Myös lastaukset molempiin suuntiin onnistui hienosti.

Verkassa meidän kanssa oli pari shettistä ja yksi pikkuponi. Pysyttiin vähän kauempana muista, se onnistui hyvin kun oli tilaa. Verkkakentän vieressä olevissa tarhoissa taisi olla tammoja, kun niille Reippaan piti vähän huudella. Kuitenkin se pysyi hyvin kuulolla eikä ruvennut mitään temppuilemaan. Tehtiin muutamat pysähdykset käynnistä. Ravissa ympyröitä ja molempien verkkapuomikasojen yli. Ne Reipas ylitti oikein sujuvasti ja tarkkajalkaisesti.

© Carita Kattelus

Kisakentän puolella Reipas ilmoitti kaikille tulostaan kuuluvasti hirnahtaen. Vähän jännitystä oli ilmassa, mutta ei yhtään niin paljon kuin kotikisoissa, missä kaikki oli niin jännittävää. Ehdittiin kiertää kaikki reunat omaa vuoroamme odotellessa. Kentän joka reunalla oli jotakin, yleisöä, tuomarikoppia tai hevosia, silti Reipas pystyi liikkumaan suht suoraviivaisesti. Vähän piti katsella maisemia, mistä johtuen ykkösellä puomin tallaus. Kakkosellakin puomikasa kolahti, mutta pysyi koossa. Jännitys näkyi läpi radan ravin epämääräisyytenä ja hitautena apuihin. Kääntymiset meni kaikki vähän pitkäksi. Viimeisellä esteellä Reipas ei keskittynyt jalkoihinsa, vaan kompuroi puomiin. Itsekin horjahdin kyydissä aika lailla, mutta pysyttiin sentään pystyssä ja päästiin maaliin asti.

Puomiluokasta 8 virhepistettä ei ole kovin mieltä ylentävä tulos, mutta me oltiin harjoittelemassa ja keräämässä kokemusta. Siihen nähden ihan onnistunut reissu :)

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Tarjolla kevään vauhdikkain elämys!

Huima mahdollisuus päästä nauttimaan vauhdista kansallisen tason kenttähevosen kyytiin! Tarjolla yhdelle tai kahdelle rohkealle ratsastajalle osallistumismahdollisuus laukkatreeniin. Treeni toteutetaan joko laukkavetoina tai kestävyysharjoituksena toiveiden ja aikataulujen mukaan.

Laukkavedoissa nopeus voi nousta jopa yli 700 m/min vauhtiin.
Vertailuksi kerrottakoon, että esimerkiksi olympialaisissa maastoradalla vauhtivaatimus on 570 m/min. Suokkien vaativassa kenttäluokassa maastossa täytyy painella 475 m/min päästäkseen ihanneaikaan.


Harjoituksessa ratsuna toimii Riksu, itse olen mukana Röllin kanssa kirittäjänä. Tapahtumapaikkana Ratun tallin laukkarata Liedossa. Ajankohta sovitaan erikseen. Ratsastajalta vaaditaan tasapainoa ja lihaskuntoa, jotta kevyt istunta onnistuu laukkaosuuksilla.

Treenin hinta 45 euroa. Mahdollisuuksien mukaan kuvaaja paikalla ikuistamassa tunnelmat :)
Ikäraja 16 vuotta. Alaikäisiltä huoltajan suostumus.

Kysymykset ja ilmoittautumiset jenni.santanen@hotmail.com tai Facebookin kautta. Kerro hieman itsestäsi ja ratsastuskokemuksestasi. Nopeat syö hitaat!

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Kohti kankidebyyttiä

Molemmat mustat pojat on nyt ottaneet askeleen kohti vakavasti otettavan kouluhevosen uraa ja siirtyneet harjoittelemaan koulukiemuroita kankien kera. Riksu on ehtinyt treenailla kangilla nyt kuusi kertaa ja suunta on koulukisoihin tekemään myös kankidebyytti.


Oma kokemukseni kankien kanssa ratsastamista ennen tätä vuotta oli ne ehkä kymmenisen kertaa, jotka menin Tumpilla ja pari kertaa joskus muinoin Iitulla. Kankikerrat ovat olleet ihan itsekseen opettelua, sillä aiemmin en ole ollut valmennuksissa kuin peruskuolaimilla.

Ihan omin nokkineni en halunnut lähteä kankien kera kisoihin, vaan käytiin Riksun kanssa treenaamassa menoa niin Maijan kuin Sannankin koulutunnilla. Kumpikin antoi hyviä vinkkejä ja hyväksyntä mun kisasuunnitelmille.

Riksu liikkui kankien kanssa kauniisti ja kokosi huomattavasti pienemmin avuin kuin kolmipalalla ratsastaessa. Täytyy vaan olla tarkkana että edelleen muistaa ratsastaa jalalla takaa eteen. Riksu välillä sukelsi luotiviivan taakse. Ei se varsinaisesti tullut raskaammaksi edestä, mutta painui kuitenkin epätoivottavaan muotoon.


Maijan tunnilla tehtiin avoja, paljon siirtymisiä ja muutamat keskilaukat. Erityisesti siirtymissä mun täytyy olla tarkkana, että Riksu pysyy ryhdissä. Välillä sai käyttää nostavan ohjan, mutta ei saa jäädä kantamaan.

Sannan tunnilla ajateltiin enemmän tulevaa koulurataa; hiottiin pysähdykset ja takaosakäännöksiä mallilleen, jumpattiin väistöjä sekä tietysti siirtymisiä askellajien sisällä ja välillä. Lopuksi esitin helppo A:10 radan kokonaisuudessaan. Sanna kommentoi, että Riksu kyllä osaa tehtävät, mutta kaipasi rataan vielä harmoniaa ja tasaisuutta.

Yritetään muistaa kaikki opit ja vinkit kun lähdetään Riksun kanssa debytoimaan kangilla koulukisoihin :)

torstai 19. huhtikuuta 2018

Kolme estestarttia kauden alkuun

Estekisojen osalta kisakausi avattiin Riksun ja Röllin kanssa Artukaisissa viime sunnuntaina. Kisapäivä vaikutti alkuun ihan kivalta, mutta muuttuikin sitten kylmäksi ja sateiseksi kesken kaiken.

Rölli ahkeroi kaksi luokkaa, 90 cm ja 100 cm. Riksu teki viikolla sen verran puomi- ja kavalettihommia, että kisoihin valikoitui luokaksi vain luokka 90 cm. Starttivuorot oli vähän hassusti taas niin, että sai koko ajan olla vaihtamassa hevosta. Päivä alkoi Röllin ysikympillä.

Sää oli harmaa, mutta vielä Röllin ekassa verkassa ei satanut. Verkassa Rölli toimi ihan kivasti, vaikka taipua olisi saanut vielä pehmeämmin. Verkkahypyt onnistui kaikki puhtaasti ja varsin sujuvasti. Maneesin puolella käytin vielä mahdollisuuden yhteen hyppyyn ykköselle. Samalla tuli testattua reittivalinta ja kerättyä laukka sopivan mittaiseksi vaihdettaessa isolta kentältä pienempään halliin.

Radalla Rölli eteni reippaasti ja paikat löytyi mukavasti. Kutoselle olisin saanut tehdä huolellisemman tien, sillä nyt hyppy jo lennätti meidät ulos reitiltä ja seiskalle jouduttiin seilaamaan. Siihen Rölli valui vasempaan ja paikka tuli vähän lähelle. Hieman tasapainoton hyppy ei riittänyt okserin takapuomin yli, vaan se tipahti takajalkavirheestä. Viimeiselle esteelle tuli myös varsin mielenkiintoinen loikka, sillä unohtui pitää jalan tuki lähestymisessä kun paikka oli hieman kaukana. Vain yhdellä puomilla kuitenkin selvittiin maaliin.


Rölli teki pikaiset ravailut ennen kuin vaihdoin Riksuun. Niillä hetkillä alkoi myös sadella ihan reippaasti, mikä ei tietenkään nostanut kenenkään mielialaa. Vesi kasteli äkkiä hanskat ja ohjat, jolloin pito heikkeni. Pari kertaa ote lipesikin kokonaan ohjasta verkassa, ei radalla sentään enää. Riksu oli vähän matala ja vahva sileän työskentelyssä ja kokonaan apujen läpi saamiseksi oltaisiin kaivattu lisää aikaa. Hypyt onnistui kuitenkin hyvin :)


Maneesissa katsomopäädyssä oli havaittavissa pientä kanttailua sisään, mutta muuten Riksu toimi kivasti. Rata eteni sujuvasti ja esteet tuntui helpolta. Ainut kummallinen kohta tuli neljännelle esteelle jossa lähestyminen oli hyvä, mutta Riksu otti kuitenkin mini askeleen vielä esteen juureen. Olisikohan takana ollut katsomo vaikuttanut jarruttavasti, kun muuten paikka olisi ollut hyvä. Mini askeleesta huolimatta Riksu oli ripeä jaloistaan eikä ottanut puomia. Pudotuksia ei tullut myöskään muilta esteiltä ja sain reitin kutoselta seiskallekin korjattua. Joten kotiinviemiseksi saatiin punavalkoinen ruusuke.


Rölli joutui vielä vesisateeseen. Ehdin jo laittaa Röllin kuntoon ja nousta kyytiin ennen kuin tuli tieto verryttelyn siirtymisestä kentältä maneesiin ryhmäverkkaan. Meidän vuoro oli metrissä kuudentena, joten juuri rajauduttiin ulos ekasta verkkaryhmästä. Käärylöidyttiin villavilttiin ja käppäiltiin kentällä vesisateesta huolimatta odotellen omaa vuoroa. Vähän ennen maneesiin pääsyä herättelin Rölliä töihin tehden pysähdyksiä ja vaatien salamannopeaa reagointia pohkeeseen.

Ehdin nyt työskennellä paremmin Rölliä pehmeämmäksi. Pari kolme hyppyä sekä okserille ja pystylle ennen omaa starttia. Okserille lähti valumaan taas ulkoreunaan, mutta teki myös hyviä hyppyjä.

Radalla eteneminen oli taas reipasta, mutta ei kovin kuuliaista. Olisi pitänyt itse muistaa väleissä kerätä Rölliä taas enemmän takajalkojen päälle kuin antaa sen viilettää. Hypyt ei ollut kovin pyöreitä vaan vähän hissimäisiä ja nykiviä. Hyppy ei kantanut sujuvasti yli oksereiden, vaan useampikin kolahti. Kolmoselta tippui juurikin okserin takapuomi. Loppurataa kohti tuli taas kiirettä ja häsläämistä tekemiseen. Seiskalle tultiin jo suoremmin kuin ysikympissä, mutta nyt ilman paikkaa. Jäädyin matkustelemaan kyydissä, vaikka olisi pitänyt taas ratkaista paikka joko odottaen tai edeten. Nyt tultiin aivan pohjaan ja puomi mukaan. Sen jälkeen Rölli sekosi vähän askelissaan ja paineli menemään mitä lie ristilaukkoja vaihdellen. Kontrolli palautui ennen sarjaa ja se ylitettiin taas jo maltillisemmin. Kuitenkin tuloksena 8 virhepistettä. Josko ulkokentälle siirtyminen antaisi enemmän tilaa ja aikaa esteiden välissä työskentelyyn?

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Messutuliaiset käyttöön

Reilu viikko sitten järjestettiin Hevoset-messut kymmenettä kertaa. Saatiin Suomen Ratsutarvikkeelta liput ja suunnattiin lauantaina Tampereelle ystäväni Annan kanssa tsekkailemaan messutunnelmia ja shoppailemaan.

Mulla oli ostoslistalla useampikin tavara, tärkeimpänä niistä jättipää-Röllille kankisuitset. Viime vuoden puolella ostin jo extra-fullit kankisuitset, jotka ei hyvällä toivollakaan mahtuneet isoon ja pitkään suokkipäähän. Sen sijaan normikokoiseen suokkipäähän ne sopivat, joten Riksu adoptoi ne käyttöönsä.


Jokuset kankisuitset bongattiin messuilta, mutta suurin osa todettiin jo ensisilmäyksellä liian pieniksi. Wahlstenin osastolla olisi pystynyt tilaamaan mittatilaussuitset, mutta mulla ei ollut kaikkia tarvittavia mittoja ylhäällä.

Just Dressagen osastolta saatiin hyvin apuja kankisuitsien metsästykseen. Omistaja Matilda osasi suositella Kingsleyn kankisuitsia jotka tutkailun myötä osoittautuivat oikein varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Hankinta jäi vielä mietintään estekisojen ja toisen expokierroksen ajaksi. Loppujen lopuksi suitset lähtivät mukaan kotimatkalle :)


Sovituksessa olin vähän hukassa turpiksen kanssa, sillä suitsissa ei varsinaista leukaremmiä vaan se on yhdistettynä turparemmiin. Pullback-remmi meni juuri ekaan reikään, muuten suitsissa riitti hyvin säätövaraa.

Rölli pääsi kankitestailuun messuja seuraavana lauantaina. Tutkiskeltiin vähän säätöjä ja mentiin varsin kevyesti koulutreeniä. Välillä Rölli meinasi sukeltaa kuolaimen alle, mutta varsin helpolla sen sai taas ryhdikkäämmäksi. Ihan onnistunut ensimmäinen kokeilu!


Sen verran Rölli innostui kouluratsastuksesta, että rupesi ehdottelemaan vaihtoja. Kerran vaihtoikin omin luvin... Tosin sujuvasti ja puhtaasti askeleessa joten ei voinut kuin nauraa kyydissä :)

#koulumestaruuksiin2020

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Oikutteleva kevät


Pitkälle jatkunut talvi ja oikutteleva kevät ovat ikävästi haitanneet kenttäratsujen laukkatreenejä. Molemmilla pojilla olisi virtaa vaikka muille jakaa, mutta harmillisesti jäiset pohjat rajoittavat treenejä. Viime viikolla näytti jo keväältä kun aurinko paistoi iloisesti ja sulatti lumet radan pinnalta. Yhtenä päivänä lumet suli niin nopeasti, että ylämäen hiekatkin lähti virtaavan veden mukaan!


Riksu aloitti ekana laukkatreenit lauantaina 31.3. Aurinko paistoi ja rata oli sula, ai että. Riksu oli ihan innoissaan, ei tarvinnut kahdesti pyytää. Aloitettiin laukkatreenit kevyesti, vaikka ratsulla olisikin energiaa riittänyt pidempäänkin treeniin.

Röllillä oli ohjelmassa koulutreeniä juuri tuona aurinkoisena päivänä, joten laukkatreeni antoi odottaa itseään. Ja pari päivää sitä jouduttiinkin vielä lykkäämään, kun seuraavina päivinä sateli lunta ja lämpötila tippui taas pakkaselle. Talvikelit vaikuttivat sen verran, että radan varjoiset kohdat peittyivät pienen lumikerroksen alle. Radan takasuora kuitenkin pysyi onneksi sulana ja pehmeänä, joten ei tarvinnut kokonaan laukkatreenistä luopua.

Toiseen suuntaan tehtiin koko takasuora (noin 300 metriä) pari kertaa vetotreeninä alhaalta ylös, ja suunnanvaihdon jälkeen lyhyempään ylämäkeen pari vetoa. Rölli ymmärsi jutun idean tosi hyvin ja lähti raketin lailla pitkään ja matkaavoittavaan laukkaan. Sen verran oli kevättä rinnassa, että uudet nopeusennätykset tuli tauluun vaikka varsinaisesti ei täyttä vauhtia haettukaan. Uusi ennätysvauhti Röllille siis 738 m/min, kun aiemmin ollaan tehty alle 700 m/min vauhteja.



Reippaan kanssa ei vielä mistään varsinaisista laukkatreeneistä haaveilla, vaikka kyllä rautias kaverikin on päässyt radalle liikkumaan. Reippaan treeni koostuu lähinnä siistä, että harjoitellaan laukannostoja, ryhdissä ja kuskin toivomassa vauhdissa etenemistä. Kun Reipas on saanut ideasta kiinni, on ravissa ja jopa laukassa tullut kivaa liikettä.

Viime vuonna ulkokisakausi avattiin estekisoissa 9.4. Artukaisiin suunnataan tänäkin vuonna hyppelemään kauden ekat estekisat, mutta saas nähdä ehtiikö kentät sulaa kisakuntoon vai mennäänkö ensi viikolla vielä maneesin suojissa.

Tänään on taas sadellut lunta ja vettä vuorotellen, mutta toivotaan että kevät vihdoin saapuisi lämpimine päivineen!

25.3. oli varsinainen lumen sulamispäivä

Maastoesteille tuli vähän isompi takatalvi kun kenttä aurattiin pari viikkoa sitten!