perjantai 20. heinäkuuta 2018

Eki keräilemässä kvaaleja

Ekin kanssa tavoitteena on tällä kaudella päästä mukaan myös kenttäratsastuksen maailmaan. Tavoitekisoiksi asetettiin Ypäjän kisat jo muutama kuukausi sitten. Kesäkuun alussa Eki pääsi harjoittelemaan estekisoja, kun meillä kotona oli harjoituskisat. Harkkakisoista ei kuitenkaan saa kenttäkisoihin tarvittavia kvaaleja, joten piti lähteä metsästämään kvaaleja muualle.

Hieman hankaluuksia oli mun ja Ekin omistajan Nooran löytää estekisaa, joka sopi molempien aikatauluihin ja missä olisi sopivat luokat sekä riittävän iso kenttä. Ekille ei varsinaisesti hyppääminen ole vaikeaa, mutta pienellä kentällä voi tulla aidat turhan nopeasti vastaan.

Salon Horse Show vastasi kaikkiin kriteereihin ja niimpä lähdettiin sinne hyppelemään 2-tason luokkia torstaina 12.7. Salo ei välttämättä ole aina se helpoin paikka, sillä kisakenttä sijaitsee urheilupuiston alueella, missä vieressä voi olla käynnissä kaikkea mahdollista golf-pelistä koripalloon.

Postauksen kuvat © Seidi Siimes.


Hieman kirpaisi lomaviikolla herätä niin aikaisin, että ehdittiin hakea Eki kyytiin ja ajella ajoissa Saloon kun meidän eka luokka alkoi heti kello 8 aamulla. Eki meni onneksi kiltisti autoon ja matka sujui jouhevasti.

Eka luokka oli 80 cm arvostelulla A.0.0. (vain perusrata, kaikki nollaradat on ykkösiä). Arkipäivän luokat oli yllättävän suosittuja, 80 cm luokassakin oli yli 40 lähtijää ja 90 cm luokassa 60 lähtijää. Molemmilla luokissa meidän starttivuorot oli luokan lopussa joten radankävelyn jälkeen sai ihan rauhassa laittaa ratsun kuntoon ja verrytellä omaan tahtiin.

Ehdittiin käydä maneesissakin vähän kävelemässä ja ravailemassa. Ensin Eki vähän ihmetteli laitamainoksia, mutta tokeni äkkiä ja päästiin rennosti niistä ohi. Verkkakentällä vielä vähän siirtymisiä ja pari kolme hyppyä. Päivä oli aamusta asti lämmin ja meillä oli pitkä päivä tulossa, joten koitin vähän säästellä Ekiä.


Kisaradan puolelle päästiin valmistautumaan kun edellinen ratsukko suoritti omaa vuoroaan. Eki ohitti katsomoteltat ilmekään värähtämättä, mutta toisen pitkän sivun laitamainokset oli hirvittävän pelottavia. Piti mennä niitä katsomaan lähemmin, mutta jäätiin kentän keskelle jumittamaan... Saatiin lähtömerkkikin pian, joten pienellä jännityksellä lähdettiin radalle.

Rata kiemurteli ensin keskempänä kenttää, joten päästiin paremmin vauhtiin. Nelos-vitos-linja oli juuri pelottavalla pitkällä sivulla. Pienellä raipan kosketuksella sain Ekin suoritettua linjalle, eikä mainokset sitten häirinneetkään menoa, kun ajatus oli esteille.


Saatiin onnistunut nollasuoritus, ja harkkakisoihin verrattuna varsin tasainen rata. Kävin myöhemmin palkintojenjaossa jalan hakemassa Ekille punavalkoisen ruusukkeen. Ensimmäinen kvaali kerätty harrasteluokkaa varten!


Luokkien välillä Eki sai napostella ruohoa ja kerätä voimia. Radankävelyn jälkeen odoteltiin vielä hyvä tovi omaa starttivuoroa numerolla 57.

Verkkakentän viereisellä odottelualueella Eki näki ekaa kertaa golffareita. Muutamat sivuaskeleet tarvittiin kulmassa lähimpänä pelaajia, muuten selvittiin nätisti kävelemällä. Sen verran golffarit vaikutti Eki psyykkeeseen, että ratsulle puski stressihiki ja parin kolmen käyntiympyrän aikana hiki virtasi kaulasta. Toki oli kuuma päiväkin, mutta hikeä pukkasi pintaan niin äkillisesti, että pakko oli olla ulkoisista ärsykkeistä johtuvaa. Seuraavaksi siirryttiin varsinaiselle verkkapuolelle, niin päästiin kauemmas golfväestä. Liikkuessaan martingaali hinkkasi hiestä kunnon vaahdon Ekin kaulalle, niin näyttää että oltaisiin oltu kovemmassakin treenissä...


Muutama hyväntuntuinen hyppy vain alle ja taas odottelemaan radalle pääsyä. Valmistautuessa ei päästy yhtään sen lähemmäs laitamainoksia kuin ekalla kertaakaan, mutta ei annettu sen haitata.

Hieman väsy ja kuuma päivä tuntui Ekissä, ei ihan saatu rytmistä kiinni perusradalla. Kaikki esteet mentiin puhtaasti yli, mutta tyyli vaihteli. Neloselle en saanut Ekiä ajoissa valmiiksi, mutta otin ennemmin paikan lähelle sillä perään tuli sarja, jossa väli oli Ekille lyhyt. Nyt vähän pohjaan sekä neloselle että sarjan a-osalle, mutta mahduttiin sentään sarjaväliin. Perusrata tuntui jotenkin aika työläältä ja myönnän jopa hengästyneeni hieman.

90 cm kisattiin arvostelulla 367.1 eli kakkosvaihe perusradan puhtaasti ratsastaneille. Uusinnassa laukattiin vähän reippaammin ja nyt paikatkin onnistuivat paremmin, ne osuivat kuin itsestään kohdilleen. Ja siksihän se riittävä laukka onkin tärkeä! Suunnitelman mukaisesti ei yritettykään niitä ponien käännöksiä pennin päällä, vaan pistettiin vähän vauhtia masiinaan ja käännyttiin kun mahduttiin. Sujuva nolla uusinnasta ja tällä tuloksella sijoituttiin 63 ratsukon joukosta 14. sijalle.

Ei siis mikään turha reissu! Kvaalien lisäksi Eki nappasi molemmista luokista vielä ruusukkeetkin kotiinviemisiksi :)

torstai 5. heinäkuuta 2018

Röllin kankidebyytti

Rölli debytoi kankien kanssa koulukisoissa pari viikkoa sitten. Olisin mielelläni kisannut 1-tasolla, mutta ei sattunut osumaan kohdalle hyviä kisoja. Joten lähdettiin siis 2-tason kisoihin Artukaisiin kokeilemaan onneamme.

Rölli jatkoi samaa seesteistä olotilaa kuin Ypäjän kenttäkisoissa. Kisapäivä oli taas lämmin, mutta se ei niinkään tuntunut Rölliin vaikuttavan. Oltiin taas Nellin kanssa liikenteessä heppa-autolla, ja onneksi päivän viimeisen luokan aikaan parkkipaikka oli jo tyhjentynyt sopivasti. Sivupurkuista heppa-autoakaan ei nyt ihan mihin tahansa koloon voi pistää parkkiin. Löydettiin tilava parkkipaikka, jossa Röllikin saatiin helposti purettua ja lastattua. Kuntoonlaitossa ratsu oli taas oikein kiltisti paikallaan.


Verkassa Rölli tuntui kivalta ja vastaanottavaiselta avuille. Sen verran vähän olen mennyt kahdella ohjalla, että ohjia lyhentäessä helposti myös kankiohja lyhenee turhanpäiten. Rölli on aika herkkä suustaan ja jos jään vetämään kädellä, se aukoo helposti suutaan. Kangilla tämä ongelma korostuu, kun on tuplamäärä tavaraa suussa. Kun muistaa välillä hellittää, niin hevonenkin on rennompi.

Väistöt, keskiaskellajit ja siirtymiset onnistui sujuvasti verkassa, niin itse verkkakentällä kuin kisakentälläkin valmistautuessa radan viereisissä kouluaidoissa.


Rata lähti ihan mallikkaasti liikkeelle. Pitkän sivun kahden kirjainvälin keskiravit tuntui tosi lyhyiltä, ensimmäinen näistä oli parempi. Väistöissä ensimmäinen taas oli huonompi, siinä takaosa jäi vähän jälkeen. Keskilaukoissakaan ei ihan ehditty esittää parastamme, kun pätkä jo loppui. 

Vastalaukasta Rölli kokosi ihan hyvin ja saatiin kiva siirtyminen käyntiin. Ajatuksenkulku laukka-käynti-siirtymän jälkeen oli lähes seuraavanlainen: "olipas kiva siirtyminen, oho ompa pehmeä kulma, ollaan tässä nyt jo kävelty, mitäs seuraavana olis tulossa, ainiin laukka, voi himputti". Videolta kun katsoin, niin siirtyminen ei ollut edes mikään erityisen hyvä, mutta aiheutti kuitenkin toimintasarjan, joka johti radan unohdukseen. Kun vihdoin pienen sekunnin paniikin jälkeen muistin nostaa laukan, olisi pitänyt samantien lähteä pääty-ympyrälle, mutta se hukkui ajatuksista. Olin jo melkein lähettämässä Röllin toiseen keskilaukkaan, kun tuomarin pilli soi. Kyllä se ympyrä siitä heti muistui mieleen ja palattiin unohduskulmaan jatkamaan rataa. Sain onneksi radasta taas kiinni, eikä unohdus jäänyt sen enempää kaivelemaan mieleen.

Toisen vastalaukan jälkeen ravisiirtymisessä Rölli oli vähän vahva, mikä vaikeutti myös seuraavaa ravi-käynti-siirtymistä. Käyntiosuus ei ollut enää ihan niin jännittynyt kuin Ypäjällä, mutta ei vielä täysin hyväkään.

Unohduksesta tietenkin se -2 pistettä. Verkassa oli näkynyt hienoja kouluhevosia, ja ajattelinkin että meillä ei olisi mitään asiaa sijoille varsinkaan nyt unohduksen jälkeen. Avasin Röllin sykeröt ja huuhtelin hiet kaulasta ja selästä. Sitten poika koppiin, Equipesta tulosten tarkastus ja kotimatkalle.


Tuomari C: "Melko tasainen kokonaisuus. Saisi kuitenkin kantaa itsensä vielä tasaisemmin takaosallaan, lisää rohkeutta keskiraviin & laukkaan." 62,76%

Tuomari M: "Tasainen suoritus, vielä pehmeyttä siirtymisiin. Käyntiin lisää rentoutta selkään ja venyvyyttä askeleeseen." 63,97%

Lopputulokseksi saatiin 63,36%. Ei sillä tuloksella kovinkaan kauas jääty palkinnoista, vaan oltiin juuri jaetulla 7. sijalla kun 6 ratsukkoa sijoittui.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Treeniviikko: sunnuntai

Treeniviikko huipentui maastoestetreeniin, joka suoritettiin Niinisalossa. Rölli lastattiin auton kyytiin ja lähdettiin kesäretkelle. Saatiin treeniseuraakin, kun mukaan lähti Olga ja FWB-ruuna Roni.

Suomenhevosten kenttämestaruudet ratkotaan Niinisalossa 14.-15.7. eli parin viikon päästä. Alunperin mun piti ottaa molemmat hevoset suokkien kenttämestaruustaistoon, mutta nyt mitalijahtiin lähteekin vain Rölli. Mestaruusluokka on tasoltaan suomenhevosten vaativa (koulu helppo A, rataesteet 105 cm, maastoesteet 100 cm). Se tarkoittaa Röllille luokkanousua, sillä takana on vasta tuttareita ja suokki helppoja. Vaikka Rölli on tehnyt vahvaa nollaa maastossa, päätin kuitenkin lähteä Niinisaloon treenaamaan isompia esteitä.

Pientä lisävarustetta oli käytössä ekaa kertaa, nimittäin kenttägeeliä. Kenttägeeli on valkoista geeliä, jota laitetaan hevosen jalkoihin vähentämään kitkaa risuilla. Rölli sai geeliä testiin, kun hänellä välillä nuo etujalat roikkuu siihen malliin. Kenttägeelin avulla vaan liu'utaan esteistä yli tarpeen tullen. Laitoin nyt vain pienen kerroksen etujalkoihin, eikä Rölli enempää olisikaan tarvinnut.


Rölli tunnisti treenipaikan ja oli alkuverkoista asti into piukkana. Alkuverkkana hypättiin pari harrasteen estettä ja tuttarin pöytä. Juuri se pöytä, jolla Riksu kaatui toukokuun kisoissa. Monet ovat kysyneet, jäikö mulle jotain kammoa/traumoja siitä kaatumisesta. Vastaus on ei. Siinä se pöytä oli nytkin kuin este muiden joukossa. Ei ollut mitään jännitystä, Röllikin teki oikein kivan hypyn siihen.


Hyppäsin alle vielä helpon verkkaesteistä penkin ja olympiarenkaat. Intoa oli, mutta renkailla taas mielenkiintoinen jalkatekniikka. Etupolven kenttägeelit taisi olla paikallaan ;)

Muuten Rölli hyppeli taitavasti ja nosteli jalkojaan. Vähän jotain viilaamista vauhdissa ja suoruudessa, mutta kaikki esteet ylittyi helposti ja innokkaasti, ei ongelmaa. Banketti-rengaseste-tehtävän, haudan ja mökin puolicoffinin sekä tukkiokserin tulin kahteen kertaan ihan vaan rutiinin vuoksi. Nuolenkärjet, urut, kulma ylittyi tuosta noin vaan. Rölli oli oikein taitava!

Järvellä oli kovan tuulen myötä aallokkoa, mitä Rölli ekalla polskuttelulla vähän jännitti, mutta vesitehtävillä ei ollut mitää meininkiä jäädä aaltoja katselemaan. Lopuksi käytiin laukkamassa pari pätkää pidemmällä rantaviivalla rennosti. Hyvien loppuverkkojen jälkeen iloisin mielin kotimatkalle :)


lauantai 30. kesäkuuta 2018

Treeniviikko: lauantai

Treeniviikkoon saatiin vielä vieraileva tähti, kun kävin ratsastamassa Lilliä. Aamulla ehdin pyykkäillä yhden satulahuovan ja muutamat suojat ennen lähtöä Auraan.


Lillin omistaja Anna on koittanut jo useamman kerran houkutella mua ratsastamaan, mutta nyt vasta saatiin päivä lyötyä lukkoon. Lilli on 7-vuotias FWB-tamma, jolta tarvittaessa löytyy luonnetta mutta osaa olla oikein hienokin.

Tänään Lilli oli varsin kiltti ja toimiva, vaikka kuski olikin hieman hukassa taas suokkien jäljiltä. Ei tehty ihmeempiä, vähän perusratsastusta kentällä. Pääsääntöisesti meno näytti ihan kouluratsastuksen omaiselta liikunnalta, vaikka välillä iski yhteisymmärrykseemme pieniä katkoksia. Lillillä ratsastus oli taas hauskaa vaihtelua suokkien kanssa puuhasteluun.


Ihan täysin ei suokkeja unohdettu tällä reissulla kuitenkaan, sillä pääsin ihastelemaan vajaa kuukauden ikäistä varsulia. "Usva" oli oikein ihana pikkutamma :)


Kotosalla Reippaan kanssa lenkkeiltiin noin 40 minuutin käyntilenkki ilman satulaa ja Rölli jumppaili koulukiemuroita vuokraajansa kanssa. Huomenna viikon kruunaa maastoestetreenit!

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Treeniviikko: perjantai

Sateinen aamupäivä vietettiin Nellin kanssa shoppaillen ja herkutellen, mutta illemmalla päästiin taas treenin makuun.

Reipas pääsi vähän nostelemaan kinttujaan ja treenaamaan peppulihaksia puomeilla. Ekaa kertaa ravipuomeista nostettiin pari puomia toisesta päästä kannattimelle, joten ei voinutkaan ihan vain viilettää puomeista yli. Sitä tosin Reipas pari kertaa testasi ensin eikä juurikaan välittänyt pudotuksista. Jokusen toiston jälkeen lamppu saatiin syttymään ja tehtävä onnistui kuten kuuluukiin. Montaa toistoa ei tehty, tuntui olevan varsin rankkaa nostella niitä takajalkojakin välillä.

Välillä otettiin henkisesti helpompaa tehtävää, yksittäistä kavalettia ympyrällä, Se meni hyvin ja Reipas sai paljon kehuja onnistumisesta. Päivän treeniin mahtui myös laukkapuomit. Olin mitannut neljän puomin tehtävän 3 metrin väleillä, vaikka Reippaan laukka-askeleen pituudesta ei ollut täysin tietoa, laukassa kun ei vielä ole juurikaan vieteriä tai säätövaraa. Yllättävän hyvin Reipas pisteli menemään yli näidenkin puomien, vaikka taisi olla eka kerta laukkapuomeillakin. Sen verran oripoika joutui töihin tässä lyhyen kaavan treenissäkin, että hiki valui. Suihkun kautta iltapuuron ääreen.


Rölli pääsi iltalenkkeilemään kevyesti radalle. Noin 40 minuutin aikana taittui reilu 6 kilometriä radalla. Tehtiin rennosti kaikki askellajit läpi. Ylämäkeen Rölli yritti tarjota reippaampaakin menoa, mutta tyytyi humputtelumeininkiin kuitenkin. Aamun sateista ei ollut tietoakaan, päästiin nautiskelemaan ratsastuksesta kivassa kesäillassa :)