maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kisareportaasi: Niinisalon kenttäkisat 8.-9.7.

Meidän kauden kolmannet kenttäkisat käytiin Niinisalossa perinteisesti kaksipäiväisinä, ajankohtana 8.-9.7.

Riksun kanssa olin suunnitellut osallistuvani 3-tason (kansallinen) suomenhevosten helppoon, mutta ilmoittautumisia tehdessäni siinä ei ollut vielä ketään muita. Ja koska Kipan toimivuus on viimeisinä ilmoittautumishetkinä varsin epävarmaa, en halunnut jättää ilmoittautumista tuurin armoille. Niimpä Riksu sai osallistua tuttariin. (Loppujen lopuksi suokki helppo kisattiin viiden ratsukon voimin ja voiton vei kukas muukaan kuin Knuutilan Veikko).

Rölli osallistui tuttuun tapaan tuttariin. Siinä ratsastettiin myös Lounais-Suomen kenttäratsastuksen aluemestaruudesta, kuten näissä heinäkuun kisoissa on tehty parina viime vuonna.


Ensimmäisenä starttivuorossa oli Riksu noin puoli 11 aikaan. Tuttarissa kouluohjelmana oli Helppo B:3, jossa on paljon voltteja ja kiemuroita. Yritin verkassa jumppailla Riksua pehmeäksi ja taipuisaksi. Riksu oli ihan kivasti kuulolla ja yhteistyökykyinen, mutta olisi saanut taipua vielä rehellisemmin.

Rata kulki varsin tasaisesti. Tällä radalla ei mielestäni saa mitään wow-pätkiä aikaiseksi, mutta ihan kelpo suoritus saatiin esitettyä.


Tuomari C: "Ratsastat varsin pehmeästi. Ratsuun vielä jäntevyyslisä, jotta muodon keveys säilyy liikkeessä ja pyöreys siirroissa vakaampana." 66,82 %
Tuomari M: "Kaunis sh. Sujuva rata. Yritä ratsastaa tasaisemmalla tuntumalla, saat sitä kautta parempaan tasapainoon vielä. Lupaava" 64,54 %

Yhteistuloksena 65,69 % (-51,5) ja koulun jälkeen sijoitus 6./32.


Tällä kertaa tuttarin estevuoro oli laitettu yhteen pötköön alkamaan vasta iltapäivällä, joten Riksu sai mennä traikkuun odottelemaan ja syömään pariksi tunniksi. Röllin kouluvuoro oli vasta yhden jälkeen, joten oli hyvin aikaa käydä kävelemässä esterata ja katsella muiden suorituksia.

Jos Riksu oli kouluverkassa toiminut yllättävän hyvin, Rölli toimi yllättävän huonosti. Niin ohjasotteet kuin pohjeavutkin tuntuivat jäävät matkan varrelle eikä mikään mennyt läpi. Oikea kierros oli huomattavasti vaikeampi, muttei vasenkaan helppo ollut. Onneksi olin hyvissä ajoin verkassa, ja sain tahkottua voltteja volttien perään kunnes sain taivutusta edes vähäsen läpi. Pääosin Rölli juoksi jännittyneenä lyhyellä kaulalla. Ei kovin hyvillä fiiliksillä radalle. Ei todellakaan tullut mieleen istua harjoitusravia satulassa, vaan kevensin kaikki raviosuudet. Näin sain edes vähän paremmin keskityttyä tehtäviin eikä vain kyydissä pysymiseen.


Verkkaan nähden rata ei ollut edes paha. Rölli olisi saanut olla rauhallisempi ja rennompi mutta selvittiin kuitenkin kunnialla. Jopa yllättävän hyvillä prosenteilla.

Tuomari C: "Ratsussa on kivaa tasaisuutta, laukassa mukava jäntevyys. Huolellisuuslisä kuvioiden symmetrisyyteen. Ja valmistele aavistuksen napakammin siirrot, jotta etuosan keveys säilyy ryhdikkäämpänä." 67,72 %
Tuomari M: "Kaunis sh. Kivan energinen. Yritä ratsastaa tasaisemmalla tuntumalla. Rauhoita käsi." 62,27 %

Röllin yhteistulos 65 % ja sijoitus koulun jälkeen 8./32.


Koulun jälkeen molemmat hevoset estetamineisiin ja hokit jalkaan. Tällä kertaa huoltojoukkoja oli tavallista enemmän niin saatiin nopeasti kaikki kuntoon. Jatkoin Röllin kyydissä samoilla verryttelyillä ja Olga ratsasti Riksun estekentän lähistölle.  Armeijapojilla oli jotkut ryömimis- ja ampumisharjoitukset juuri samaan aikaan ja kaikki hevoset ottivat siitä hieman kierroksia.

Esteverkka oli nurmen puolella. Tila tuntui varsin pieneltä, kun ennen on metsän puolella saanut kurvailla ja laukkailla reippaammin ilman aitoja, kunhan puita on ehtinyt väistelemään. Nyt okserin jälkeen sai olla nopeana jarruttelemassa, tosin Rölli ei oikein halunnut ymmärtää miksei tiukkaa kurvia voi mennä kaasu pohjassa.

Ylikierrokset näkyivät kuuliaisuuden heikkenemisenä ja Röllistä tuli paikoitellen tosi vahva. Hypyt onnistuivat kuitenkin varsin kivasti.


Rata lähti ihan hyvin käyntiin. Ykkönen oli alamäkeen tasaokseri, jolle varmistelin aika paljon. Kakkonen ja kolmonen ylittyivät sujuvasti ja suunnitellulla reitillä. Neloselle sain hyvin suoristettua, mutta viimeisillä askelilla tuli turhaa painetta. Muuten paikka oli hyvä, mutta puomi kuitenkin tipahti. Sen jälkeen Rölli tuli kovin vahvaksi ja kiihdytteli. Suhteutettu linja onnistui suunnitelman mukaan viidellä laukalla.

Vitosen jälkeen Rölli venyi pitkäksi ja painoi kädelle. Sain tehdä ihan toden teolla töitä, että etuosa keveni edes hippasen jotta päästiin turvallisesti kutoselle. Seiskalle näin paikan kauas jo ajoissa joten ehdin hyvin reagoimaan eteen. Tosin tässä tilanteessa se ei ehkä ollut paras vaihtoehto, vaikka toimikin. Valmiiksi vahva ja kaahaileva hevonen ei välttämättä tule kuuliaisemmaksi lisävauhdista :D Kurvissa seiskan jälkeen Rölli ehti painella muutaman askeleen ristilaukkaakin. Rytmi hukkui ja kasille ei oikein ollut paikkaa, mikä kostautui pudotuksena. Vielä viimeisellä sarjalla Rölli koputteli puomeihin, mutta ne sentään jäivät kannakkeille keikkumaan. Onneksi rata ei enää jatkunut, sillä oli työn ja tuskan takana saada Rölli edes raviin takaisiin...

Tuloksena siis 8 virhepistettä rataesteiltä.


Vaihdoin heti perään Riksun kyytiin. Vähän ensin kontrollin testailua ravissa ja laukassa metsän puolella, sitten muutama onnistunut hyppy nurmen puolella ja radalle. Ehdittiin kiertää hyvä tovi kenttää ympäri ennen lähtömerkkiä.


Riksu suoritti mallikkaasti esteet 1-3. Kaarteessa ennen nelosta se jäi kyttäilemään pensasaitaa eikä oikein keskittynyt tulevaan. En oikein tiedä mitä nelosella kävi, osa jaloista hyppäsi ja osa ei. Oma tasapaino horjahti aika lailla, ei sentään tippuminen ollut lähellä. Jatkoin linjaa viiden laukan ajatuksella, mutta onneksi Riksu ajatteli omilla aivoilla ja lisäsi kuudennen askeleen. Linjan jälkeen ajatukset kasaan ja rytmistä kiinni. Kutosen jälkeen kaarre lähti valumaan hieman ulos mutta sain korjattua takaisin reitille. Loppurata meni taas paremmin.

Riksulle tulokseksi siis 4 virhepistettä. Puomien myötä molemmat hepat tipahti useamman sijan tuloslistalla, Riksu sijalle 11 ja Rölli sijalle 24. Harmittava juttu, huolellisempi ratsastus olisi ollut tarpeen. Kävin esittämässä molemmat hepat vielä eläinlääkärille ja sitten suunnattiin takaisin traikulle.


Kun hepat oli taas hoidettu pois ja traikussa syömässä, käytiin kävelemässä maastorata. Rata oli käännetty viime vuodesta, mutta muuten noudatti samaa reittiä kuin aikaisemminkin. Jokunen este oli vaihtanut paikkaa, mutta ei mitään ihmeellistä muutosta. Maastoesteiden kuvat löytyvät mun kuvasivulta. (Vertaa esimerkiksi toukokuun 2014 rataan)

Riksu ja Rölli pääsivät yöksi Kankaanpään Ratsastuskeskukseen.

Kuvat maastoradalta: vaakakuvat Henna Kallionkieli ja pystykuvat Kimmo Virkki


Sunnuntaina ilmeni vetoauton kanssa ongelmia, joten ratsastettiin Ratsastuskeskukselta kisapaikalle noin 4 kilsan matka. Onneksi oltiin ajoissa niin ehdittiin hyvin. Ainakin hyvät alkukävelyt tuli tehtyä! Muuten olisi ollut kivampi mennä traikulla, sillä nyt Rölli joutui käppäilemään vähän turhaan. Riksun vuoro kun oli luokan tokana ja Röllin vuoro siitä tunnin päästä luokan vikana. Hyvin kuitenkin molemmat hepat jaksoi lämpimästä kelistä huolimatta.

Riksu oli verkassa hyväntuulinen, vaikkakin välillä etupainoinen. Hypyt onnistui hyvin :)

Rata lähti reippaasti liikkeelle. Pientä mutkittelua oli havaittavissa kulmalle. Vedessä mentiin ravilla, samaten pikkutukki ylös vedestä taisi mennä ravissa. Ylämäen päällä tukki ylittyi helposti, mutta sen jälkeen reitti valui pitkäksi ja valuttiin ulos polulta. Siitä tulikin sitten puita sen verran vastaan, että ei päästy palaamaan takaisin heti vaan mentiin omia puhottelureittejä hetki kunnes mahduttiin pujahtamaan takaisin oikealle tielle.

Laukkapätkän jälkeen otin Riksun takaisin parempaan kontrolliin ennen mökkisarjaa. Eka mökki hyvin, mutta seuraavasta Riksu pujahti ohi. Eka fiilis oli "anteeksi mitä". Voltin kautta uusi yritys ja helposti yli. Voisin syyttää liukkaita ohjia, pehmeää pohjaa tai vaikka mitä, mutta täytyy myöntää että luotin liikaa ja lopetin ratsastamisen. Ärsytti!

Hauta mökkisarjan jälkeen meni vielä vähän hitaalla vauhdilla. Sen jälkeen saatiin taas rytmistä kiinni ja helposti ylitettiin loput esteet matkalla maaliin. Voltista huolimatta jouduin vähän himmaamaan ennen maalia ettei tultu aliaikaa. Maastosta siis virhepisteitä -20.



Ravailin Riksulla hetken kunnes taas Olgan kanssa vaihdettiin ratsuja. Rölli oli verkassa taas vahva ja vauhdikas. Onneksi olin ottanut taas gäg-kuolaimet käyttöön niin jarru toimi kuitenkin. 

Röllin lähtövuoro oli siis luokan viimeisenä ja verkka tyhjeni ratsukoista. Rölli vähän jopa tanssahteli ennen lähtöä, niin paljon kertyi kierroksia moottoriin. Lähtölupa saatiin ja lähdettiin reippaasti liikkelle. Ykkönen ylittyi sujuvasti suoralla linjalla. Kakkoselle Rölli lähti vähän valumaan oikealle lähestymisessä ja korjasin sitä vasemmalle. Oli vähän turhan iso korjaus, kun mentiin sitten yli vasemmasta reunasta. Kolmoselle Rölli vähän juoksi ja paikka valui pohjaan. Sen jälkeen päästiin suurempaan ja sujuvampaan menoon. 

Vedessäkin edettiin laukassa, ylämäen jälkeen pysyttiin reitillä ja mökkisarjakin meni puhtaasti. Haudalla Rölli ei katsonut yhtään ja loppuratakin meni hyvällä fiiliksellä sujuvasti. Puhtaasti ja ajassa oltiin maalissa. 




Rölli nousi puhtaalla maastolla pari sijaa ollen lopputuloksissa 14/32. Rataesteiden pudotusten myötä ei ollut asiaa enää sijoituksille. 

Riksu oli kiellon takia vasta sijalla 19. Ennen maastoa oltiin aluemestaruuskilpailussa kiinni hopeassa, mutta niin se vaan lipesi näpeistä.

Myöhemmin saatiin tietää, että Lounais-Suomen aluejaosto palkitsi kuusi parasta ratsukkoa. Saatiin kuin saatiinkin siis ruusukkeet kotiin, kun Rölli oli aluemestaruudessa viides ja Riksu kuudes. 

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Issikkaratsastuksella

Eilen sain huikean mahdollisuuden päästä issikkaratsastukselle, kun Paraisten islanninhevostallilta Sari ja kumppanit tulivat meidän tallille harjoittelemaan vieraassa paikassa seikkailua. Heillä sattui olemaan mukana neljä hevosta, mutta vain kolme ratsastajaa. Sattumalta olin samaan aikaan tallille ja minua kysyttiin mukaan. Tallin omistaja Sari on myös kenttäratsastajia ja nyt hurahtanut myös näihin pienempiin kavereihin. 

Ratsuksi sain 5-vuotiaan Heppnin. Kulomusta ruuna kuten Riksukin, mutta kooltaan joka suuntaan paljon pienempi ;) Heppni oli oikein mukava ratsu! 


Noustiin kentällä kyytiin ja vähän tutkailtiin maailman menoa hetki siinä. Sitten lähdettiinkin seikkailemaan raviradalle. Olen ollut joskus 10-vuotiaana issikkaleirillä, mutta sen jälkeen en ole issikoilla ratsastanutkaan. Pitkästä aikaa pääsin siis kokeilemaan tölttiä, tuntui mielenkiintoiselta mutta kuitenkin tasaiselta :) Heppnillä oli vahva töltti, eikä tölttiin lähteminen vaatinut sen ihmeempää osaamista kuskilta. Muistan leirillä ratsastaneeni hepalla, joka välillä rikkoi raville, eikä se ollut kovinkaan mukavaa..


Kun saatiin mahdollisuus hypätä pikkuista tukkia, niin johan kenttäratsastaja innostui. Issikat ei välttämättä ole niitä parhaimpia estehevosia, mutta hienosti selvittiin yli tästä hurjasta maastoesteestä. Tultiin tukkia pari kertaa ja Heppni oli taitava. Pitkähköt jalustimet eivät olleet ihan omiaan hyppelöihin, mutta onneksi ei ollut tuon isompia esteitä. Issikoiden hypytkin olivat askellajien tapaan varsin tasaisia ja helppoja pysyä mukana.

Tehtiin pieneksi hetkeksi myös ratsujen vaihto ja pääsin Hallkatlan kyytiin, kun sen kuski jätti hyppelyt väliin. Hallkatla hyppäsi oikein mallikkaasti, keräsi etujalat kuin parempikin esteponi. Pari hyppyä kirjavan tamman kanssa, sitten takaisin Heppnin kyytiin.


Kierreltiin vielä radalla ja lopuksi käytiin tutustumassa maneesiin. Rohkeasti ratsut menivät sielläkin, en muista olivatko kaikki vielä ekakertalaisia. Ulkoiluun tottuneet pörröharjaiset otukset pääsivät ihastelemaan kuvajaisiaan peilistä. Omaan tahtiin testattiin vähän vielä vähän tölttiä ja laukkaa ennen kuin oli aika saada seikkailut päätökseen.

Issikkaratsastelu oli hauskaa vaihtelua omien suokkien kanssa puuhasteluun. Eikä voinut muuta kuin nauraa jokaisessa alastulossa, kun maa tulikin nopeammin vastaan kuin olin ajatellut :D

Lukijat, oletteko ratsastaneet issikoilla ja mitä tykkäsitte?

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäkuun lajihaaste: frisbeegolf

Ennen juhannusta ja perinteisiä mölkky-pelejä käytiin testaamassa kesäkuun lajia, frisbeegolfia. 

Minun ja Tytin muodostamaan testitiimiin saatiin lisävahvistusta, kun Tytin vanhemmatkin lähtivät kokeilemaan golfaamista frisbeillä. Tytti oli käynyt pelaamassa kerran aiemmin, ja me muut olimme ensikertalaisia. Frisbeegolfradalla oli melkein jo ruuhkaa ja hetki ehdittiin odotella, että edellinen jengi sai heiteltyä omat vuoronsa. He olivat enemmänkin pelanneilta, sen verran taidokkaasti lähti frisbeet korin suuntaan. Oli ihan jännä nähdä ennen omaa vuoroa, miltä sen heittelyn kuuluisi oikeasti näyttää ;)

Mukana meillä oli kuusi erilaista frisbeetä. Frisbeet oli saatu lainaksi testailua varten, omia kun ei ihan yhtä kertaa varten raaskinut ostaa. Lyhyille puttausheitoille oli oma lötkö frisbeensä, mutta muuten sen enempää frisbeen ominaisuuksista tietämättä testailtiin kukin erilaisia välillä vaihdellen. 


Täällä Varsinais-Suomessa frisbeegolfratoja on paljon, joten valinnanvaraa ja vaihtelua on tarjolla. Liedossakin on kaksi rataa. Nyt meidän ratavalinta osui Paimioon. Paimion radalla on 9 väylää. Väylät oli sopivan lähekkäin toisiaan niin, että seuraavaan oli aina helppo löytää ilman suurempia suunnistustaitojakin. Yhdeksän tuntui hyvältä määrältä, niiden suorittamiseen meni noin tunti. 

Ekalla radalla olin niin hukassa ja frisbeillä tuntui olevan ihan oma tahto. Pelin edetessä opin vähän parempaa tekniikkaa ja kiekot lähtivät enemmän oikeaan suuntaan. Pitäydyin kuitenkin heittämään mielummin vähän lyhyempiä heittoja. Yrityksillä heittää kovaa frisbee lähti useimmiten jonnekkin muualle kuin oli tarkoitus.

Kurkkasin frisbeegolfradat.fi-sivustolta, että Joroisissa Kotkaharjun radalla väyliä on 39. En tiedä pelaako joku ne kaikki peräkkäin, mutta se varmaan alkaisi jo tuntua lihaksissa. Nytkin yhdeksän väylän jälkeen ja seuraavana päivänäkin heittokäsi tuntui aika väsyneeltä.


Suurimpana yhtäläisyytenä ratsastuksen ja frisbeegolfin välillä oli mun mielestä se, että tekniikalla on väliä. Kuka vaan voi ratsastella ja heitellä frisbeetä, mutta niin vaan ne hevoset ja frisbeetkin tuntuu tottelevan paremmin kun vähän tietää mitä tekee ;)

Kuitenkaan frisbeegolf ei ole mun mielestä kovinkaan ihmeellinen laji ratsastuksen oheisliikunnaksi. Laji on varsin toispuoleinen, koska heitot lähtee aina samalla kädellä. Toki enemmän pelanneet varmaan käyttävät keskivartalon lihaksia enemmän kuin tämmöinen ekakertalainen. Neljästään pelatessa peli eteni aika leppoisasti, ei tarvinnut kiirehtiä heittelemään heti uudestaan. Kävelyä tuli aika paljon ja sai nauttia ulkoilmasta. Olisi ollut mielenkiintoista seurata askelmittarilla tai SportTrackerillä, paljonko sitä matkaa tulikaan talsittua.


Lainafrisbeillä laji on ilmainen, sillä radoille ei ole pääsymaksua. Yhdelle frisbeellä hintaa on nopean tutkimuksen mukaan 15-35 euroa. Muilla radalla liikkuvilla pelaajilla näytti niitä olevan useampi kymmenen laukussa. Eli kyllä rahaa saa palamaan tässäkin lajissa.

Lempparilajiksi frisbeegolf ei tällä kokeilulla noussut, vaikka ihan mukavaa ajanvietettä olikin. Hieman ärsytti, kun tuuli nappasi toisinaan kiinni kiekkoon. Ja tietenkin juuri sillä heitolla kun olisi muuten ihan varmaan heittänyt täydellisesti... :D


Frisbeegolfin plussat ja miinukset:
+ edullinen
+ kivaa puuhastelua yhdessä
+ erilaisilla väylillä ja radoilla helposti vaihtelua
- vaihtelevat olosuhteet vaikeuttaa, mm. tuuli, sade
- toispuoleinen lihasten käyttö

Arviot soveltuvuudesta ratsastuksen oheisliikunnaksi:
Jenni: *
Tytti: *


Aiemmin toteutetut lajihaasteet:
- tammikuun luistelu
- helmikuun salitreeni
- maaliskuun SuperPark
- huhtikuun pyöräily
- toukokuun ilmajooga

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Laiminlyödyt koulutunnit

Silloin kun Tumppi oli täydessä kisa- ja treenikunnossa, oli mun valmentautuminen kouluratsastuksenkin saralla varsin säännöllistä. Ja eihän siitäkään ole kuin noin neljä vuotta ;) Sen jälkeen ohjatut koulutreenit ovat olleet varsin vähäisiä ja hyvin epäsäännöllisiä.

Röllin kanssa sentään oli pientä yritystä skarppaamiseen asian suhteen, kun talvella valmentauduttiin koulutunneilla useammankin kerran. Ulkokauden alkaessa aikataulut meni sen verran ristiin, että treenit jäivät unholaan.


Viime keskiviikkona päästiin Röllin kanssa pitkästä aikaa koulutunnille, kun Annan valmennuksiin saatiin kouluryhmä pystyyn. Normaalisti treenataan Annan valvonnassa esteitä kahden viikon välein.

Kyllä tulikin hyvään saumaan koulutreeni. Isolla kentällä kun itsekseen ratsastaa, meininki on enemmän tai vähemmän haahuilua. Vaikka nyt tunnilla ei ihmeempiä tehtykään, tuli hevonen ratsastettua kuulolle ja varsin rennoksi. Myös kuskin istuntaa ja apujenkäyttöä saatiin taas (ainakin hetkellisesti) parempaan kuosiin.

Kotiläksynä ollaan harjoiteltu samoja juttuja, mm. ympyrän pienentämistä ja suurentamista, väistöjä kaikissa askellajeissa ja paljon paljon siirtymisiä keskittyen rentouteen ja pieniin apuihin. Kuulostaa helpolta, mutta kyllä niissä ihan puuhaa on riittänyt ja tulee riittämään. Jos vaikka tässä kesän mittaan ottaisi toisenkin tunnin!


Kenttähevosten monipuoliseen treeniin kuuluu paljon muutakin kuin vain koulu- ja esteratsastusta. Laukkaradalla pääsee näppärästi tekemään niin kevyet hölkkäilyt kuin kestävyystreenitkin. Riksun kanssa ollaan myös ajeltu kärryillä.

Rölli testaili viime viikolla juoksutusta kahdella ohjalla. Alkuun meinattiin mennä useammankin kerran solmuun, mutta takaa suoritetun ohjasajon kautta ympyrätkin onnistuivat kaikissa askellajeissa. Varusteina toimivat ravivaljaat rinta- ja häntäremmeineen, jotta Rölli vähän tottuisi niihinkin taas. Ehkäpä jossain vaiheessa uskaltaisi laittaa kärrytkin perään.

Vajaa pari viikkoa ehditään puuhastella ja treenailla vakavamminkin, ennen kuin on taas seuraavien kisojen aika. Niinisalon kenttäkisat kutsuvat kangasmetsiin 8.-9.7.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Kisareportaasi: Ypäjän kenttäkisat 14.6.

Kauden toiset kenttäkisat kisailtiin taas Ypäjän maisemissa. Hevosopiston järjestämällä Kisaviikolla kenttäratsastusta oli tarjolla tiistaina ja keskiviikkona. Me reissaisimme kisapaikalle keskiviikkona, kun osallistuin molemmilla hevosilla 90 cm luokkaan (entiseltä nimeltään tutustumisluokka). Ekaa kertaa molemmat hepat oli samassa luokassa, ennen kun Riksu on ollut joko vaikeammassa luokassa tai saikkuilun takia poissa pelistä kokonaan.

Tuttariin oli ilmoittaunut 50 ratsukkoa, joten se jouduttiin jakamaan. Erityisplussa järjestäjille, jotka osasivat hienosti ajatella meitä kahdella hevosella kisaavia (joita oli muutama). Lähtijämäärää ei jaettu tasan puoliksi, vaan ensimmäisessä puolikkaassa oli 32 lähtijää ja toisessa 18. Tämä jako antoi hevosen vaihtoon enemmän aikaa, varsinkin maasto-osuuden lähtöajat olisi muuten olleet turhan lähekkäin.


Aamu alkoi aikaisin, lähdettiin kotitallilta klo 5.45 ajelemaan kohti Ypäjää. Perillä kävin heti kävelemässä esteradan Derbykentällä ja asioimassa kansliassa. Siitä ensimmäinen ratsu kuntoon ja verkkaa kohti. Riksun vuoro oli luokan neljäntenä, noin kello 8.15. Verkassa oltiin hyvissä ajoin ja ehdin työstää Riksun varsin kivaksi.

Ei Riksu ihan suora ollut milloinkaan ja lapojen hallinta hukkui toisinaan. Pysähdykset ravista tuntui tällä kertaa olevan erityisen hankalia. Käyntiin siirtymiset sentään onnistui ihan ok ravista sekä laukasta.


Kouluohjelmana tuttarissa oli K.N. Special, kivaa vaihtelua sille ainaiselle tuttarin omalle ohjelmalle. Rata ei lähtenyt kovinkaan mallikkaasti, sillä jo alkutervehdys meni hiippailuksi ja valui ohi pisteen. Linja sentään pysyi lähes suorana. Loivalla kiemuralla meinasi tulla kiire päästä takaisin pitkälle sivulle. Keskiravissa tuli turhaa kiirettä eikä liikkeeseen saatu ilmaa alle. Sen jälkeen meno onnistui taas hetken sujuvammin.

Toinen voltti ei osunut ihan keskelle lyhyttä sivua, ja sitä seurannut käyntiosuus jäi jännittyneeksi. Laukkaosuus onnistui varsin kivasti :) Tosin laukasta käyntiin siirtymisessä tuli jokunen turha raviaskel.


Radasta jäi ihan kiva fiilis, vaikka toki aina parannettavaa riittää. Nyt sain ratsastettua mielestäni paremmin hevosen ns. yhdellä raiteella ja kulmiinkin päästiin paremmin kuin viimeksi.

"Sujuva suoritus, tahdikas ja rento hevonen. Huolellinen ratsastus" kommentoi tuomari.

Tuloksena 67,20% ja jaettu 10. sija


Riksun kouluosuuden jälkeen olikin hyvin aikaa ruuvailla hokit ja vaihtaa varusteita, sillä estekoe alkoi vasta ysiltä. Derbykenttä oli edellisen päivän sateiden jälkeen aamulla vielä kovin märkä ja paikoitellen mutainen. Röllin vuoroon mennessä se olikin jo ehtinyt kuivahtaa jo aika hyvin. Riittävällä hokituksella Riksunkin kanssa selvittiin olosuhteisiin nähden hyvin.


Verkka oli hiekkakentällä ja nurmella sai ottaa vielä yhden hypyn yksinäiselle pystylle. Käytin hyppymahdollisuuden, jotta Riksu saisi tuntumaa nurmipohjaan. Riksu oli innokkasti menossa eikä ollut märästä pohjasta moksiskaan.

Radalla mutakohdissa otin vähän kiinni ja ponnistuspaikat mielummin lähelle kuin lentäen kaukaa. Hieman mutkittelua oli havaittavissa suhteutetuissa välissä, mutta puhtaasti selvittiin maaliin asti. Nollarata nosti tuloksissa jaetulle 8. sijalle.


Röllin kouluvuoro oli vasta noin kello 11.45 joten Riksun esteradan jälkeen oli hyvä tauko maistella eväitä ja katsella muiden suorituksia.

Sen verran olin laiskotellut aikasena aamuna, etten ollut letittänyt Rölliä kotona. Kuntoonlaiton yhteydessä sitten taiteilin harjaan ranskalaisen letin. Olin tekeleeseen hyvinkin tyytyväinen verkkaan asti. Siellä letti alkoi löystyä pomppiessaan liikkeen mukana. Radalla se sitten lähti purkaantumaan lopullisesti ja niskan jouhet heiluivatkin laukassa jo valtoimenaan. Noh, aina ei voi onnistua.


Kouluverkassa Rölli oli aika vauhdikas, mutta keskittyi yllättävän hyvin. Laukka tuntui ravia rennommalta ja kokoaminen onnistui helposti. Kuitenkin tuli työskenneltyä vähäsen liikaa sillä Röllin keskittyminen alkoi herpaantua oman vuoron lähestyessä. Verryttelyn edetessä olin jo pohtinut esittäväni kouluradan raviosuudet satulassa istuen, mutta päädyin kuitenkin keventämään. Näin Rölli pysyi edes hieman rennompana ja kuuliaisempana radalla.


Radalle olisin kaivannut vielä enemmän rentoutta ja rauhallisuutta tekemiseen. Ravi- ja laukkaosuudet meni ihan ok. Käynti jäi kiireiseksi ja lyhyeksi, mikä näkyi myös pisteissä.

Tuomarin loppukommentit Röllin radalle: "Sujuva suoritus, paljon hyviä kohtia."

Rölli sai 1,5 pistettä vähemmän kuin Riksu, prosentteina tulos 66,6 %. Tuloksissa Röllin kanssa oltiin koulun jälkeen jaetulla 13. sijalla.


Taas varusteiden vaihtoon ja hokitukseen, siitä esteverkkaan. Rölli oli esteillä kovin epätasainen. Kaarteissa jäi välillä jopa hitaaksi, mutta esteiden lähestyessä heitti taas pään ylös ja ryntäsi. Ja aina kun Rölli näitä omia ratkaisujaan yrittää tehdä, ei paikat oikein onnistu ja hypyistä tulee kummallisia. Nyttenkin paikat ajautui turhan lähelle esteitä ja Rölli hyppäsi vinoon vasemmalle hakeakseen tilaa. Sama homma tuli sitten oikeasta tai vasemmasta kierroksesta. Sain loppujen lopuksi korjattua menoa edes vähäsen maltillisemmaksi ja hyppyä suoremmaksi.


Nurmen puolella otin Röllinkin kanssa vielä verkkahypyn pystylle ennen rataa. Se onnistui hyvin ja hyvillä mielin päästiin aloittamaan rata Derbykentän toisesta päästä. Kakkos-kolmos linjalla en keskittynyt kunnolla askelmäärään, joten siinä meni rytmi rikki ja paikka kolmoselle pohjaan. Rölli skarppasi kuitenkin hyvin eikä ottanut puomeja.

Matka jatkui seiskalle puhtaasti. Sen jälkeen taas oma keskittyminen herpaantui, kun mieleen pompahti ajatus, että ohhoh Rölli hyppää nollaradan. Radan viimeisenä esteenä oli okseri-pysty-sarja, johon tultiin ihan mallikkaasti sisään. Sen verran kuitenkin ajatuskatko vaikutti johonkin, että okserin etupuomi tuli alas takajalalla. Höh!

Pudotuksen myötä tipahdettiin Röllin kanssa tuloslistalla sijalle 19.


Vuorossa oli taas lepohetki niin hevosille kuin ihmisillekin. Maastot alkoivat tuttarin osalta neljältä. Ruokailujen jälkeen käytiin iskän kanssa kävelemässä maastorata. Olin kuullut monen ratsastajan kauhistelevan rataa, vaikka omaan silmään se näytti kivalta ja ihan helpolta.

Tutustumisluokan 90 cm maastoradan maali oli samassa paikassa kuin helpon 105 cm lähtö. Lenkkeilemään kun oltiin alettu, niin kierrettiin samalla reissulla myös se helpon ratakin. Eipä näyttänyt pahalta sekään, paljon yksittäisiä esteitä ja sarjat/suhteutetutkin oli pääasiassa suoralla linjalla.

Molemmat radat tuli tällä kertaa myös kuvattua ja kuvat esteistä löytyy mun kuvasivulta.


Aamupäivällä märkää liejua ollut Keskikenttä oli hyvin ehtinyt kuivua iltapäiväksi ja pelitti hyvin maastoesteiden verkka-alueena. Hyppyihin tarjolla oli neljää erilaista tukkia ja kulmaeste. Riksu oli reippaana menossa ja hyppäsi hyvin, joten en ottanut montaa hyppyä. Matkaa Keskikentältä laitumen lähtöalueelle oli jonkin verran, joten lähdin hyvissä ajoin sinnepäin käppäilemään. Luokan alussa verkkakentän reunalla ei ollut ketään lähettäjää, joten sai itse vahtia kelloa.


Lähtöalueella oli vielä pieni harrasteen mökki verkkaesteenä, mutta en kokenut tarpeelliseksi hypätä sitä. Vähän ravia ja laukkaa nurmella alle ja sitten lähtöviivalle odottelemaan omaa vuoroa.

Rata lähti liikkeelle ripeästi. Ykkösen jälkeen maassa oli pari raitaa sahanpurua siirretyn maastoesteen jäjiltä, ja Riksu hyppeli niiden yli innarina :D Muuten meno oli suoraviivaista ja helppoa. Esteitä ennen Riksu antoi varsin kivasti takaisin ja esteiden jälkeen lähti taas hyvin etenemään. Isolle vedelle oli hivenen liikaa vauhtia joka aiheutti hippasen epätasaisaisuutta rantaviivalla. Siitä saatiin kuitenkin hyvin taas rytmistä kiinni ja matka jatkui sujuvasti.

Loppurata jatkui samalla meiningillä, helposti ja sujuvasti. Jopa niinkin sujuvasti, että ennen kahta viimeistä estettä sain taas alkaa jo jarrutella ettei tultu liikaa aliaikaa. Maalissa hyvillä mielin ilman virheitä!


Riksun ja Röllin starttien välillä oli 50 minuuttia, joten aika kiirettä piti. Riksun kanssa kävin keventelemässä muutaman kierroksen kentällä, sitten hevosen vaihto. Vähän teki pahaa iskeä heppa traikkuun noin vähällä loppuverkalla, kun yleensä keventelen maastoradan jälkeen 15-20 minuuttia kunnes maitohapot lähtevät lihaksista. Nyt ei ollut moiseen aikaa, jos meinasi ottaa Röllin kanssa alkuverkkaa alle.


Röllikin oli verkassa energinen ja reipas. Ostin pari viikkoa aiemmin Röllille meksikolaiset suitset, jotta sain gägin taas käyttöön maastoa varten. Viimeksi harrasteessa Rölli painoi menemään kimblewikickin jarruista välittämättä. Gägin kanssa jarrut toimi kevyesti ilman tappelua.

Röllikin hyppeli verkassa hyvin, vaikkakin omaan mieleenkiintoiseen tyyliinsä. Ekalla kerralla kulmalla Rölli pelästyi jotain toista hevosta tai jotain, sillä teki pienen mutkan hypyn aikana. Seuraavalla kerralla meni sujuvasti ja suoremmin.


Röllin kanssa hyppäsin pienen mökin laitumen puolella, vähän löysä hyppy mutta helposti yli. Rata alkoi reippaasti, vaikkakin ykköselle kiihdytteltiin hieman lähelle. Esteet ylittyivät matkan varrella ilman ongelmaa. Kutosena oli hauta, johon ratsastin vahvasti. Rölli eteni hyvin eikä meinannutkaan pysähtyä. Varmuuden varalta Rölli teki kyllä jättimäisen loikan haudan yli ;)

Myöskään Röllin kanssa esteissä ei ollut ongelmaa, mutta hieman menoa hankaloitti hidas kääntyminen. Molemmilla vesitehtävillä kaarre lähti valumaan ulospäin. Jälkimmäisellä vedellä (josta video on kuvattu) kurvi meni niinkin pitkälle, että ei osuttu seuraavalle esteelle keskelle. Tai hyvä että osuttiin edes lippujen väliin :D Sen verran reunasta ylitettiin mökkieste, että mun vasen jalka kaatoi lipun. Siitä ei onneksi virheitä tule!

Kapealle risulle ohjaus toimi taas jo paremmin, helposti osuttiin siinä lippujen väliin vaikka este oli kapea ja lähestyminen oli tässäkin kaarella. Röllinkin kanssa sai jo vähän himmailla viimeisellä suoralla ettei tullut aliaikaa. Röllinkin kanssa tehtiin nollarata :) Hienot hepat, hyvä mieli!


Röllin kanssa kävin rauhassa hölkkäilemässä kentällä, ja loppukävelyt suoritettiin hiekkateillä. Riksukin pääsi vielä kävelemään iskän talutuksessa. Lopuksi molemmat hepat pääsi vielä pesulle.

Olin taas juuri saanut hepat valmiiksi ja traikkuun odottelemaan, kun jo kuulutettiin palkintojenjakoon. Riksu oli puhtaalla maastolla noussut kolmanneksi! Kurkkasin Equipesta tulokset matkalla kohti Derbykenttää. Rölli oli myös nollamaastolla noussut useamman sijan, mutta ärsyttävästi jäänyt sijalle 9, kun 8 sijoittui. Ilman rataesteiden puomia Rölli olisi ollut neljäs... Hyvä suoritus kuitenkin molemmilta hepoilta! Iloisin mielin lähdettiin kotimatkalle. Ja kyllä illalla uni maistuis taas pitkän päivän jälkeen.