keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Ekaa kertaa Cinnan opissa

Talven estetreeneissä ollaan paljon keskitytty kontrolliin ja tekniikkatehtäviin pienemmillä korkeuksilla. Nyt sunnuntaina otettiinkin ratatreeniä, kun Riksun kanssa osallistuimme ensimmäistä kertaa Cinna Procopen estetunnille. Meidän vuoro oli iltapäivällä viimeisessä ryhmässä, joten ehdin hyvin käydä katselemassa aikaisempia tunteja ja tutustua opetustyyliin.

Tunti aloitettiin ravipuomeilla. Riksu malttoi kuunnella hyvin apuja ja suoritti tehtävät näppärästi. Mun istunnassa korjattiin lytyssä olevat hartiat parempaan ryhtiin, lisäksi polvia piti saada vähän enemmän auki, jotta alapohje pysyy hiljaa paikallaan eikä heilu kuin rikkinäinen viisari. Laukassa tehtiin ympyrällä ensin yksittäistä kavalettia ja sitten kahden kavaletin innaria. Hypyissä mun piti säilyttää paino jalustimella ja pysyä mahdollisimman lähellä hevosta. Välillä lähdin varsinkin ylävartalolla liikaa mukaan tai nousin suorin jaloin jalustimien varaan. Ei mitään katastrofaalista, mutta ajattelemisen aihetta heti alkuverkkaan.


Ekalla pienellä radanpätkällä oli rytmi vielä hakusessa. Suhteutettu 20 metrin väli kuudella laukalla tuntui tosi lyhyeltä, vaikka estekorkeudet oli vielä matalat. Linjan jälkeen Riksu mutkitteli hieman ja piti vielä tehdä laukanvaihtokin, josta tuli vauhtia ja turhaa painetta ratsuun. Kahden pystyn kaareva linja oli varsin haastava koko treenin ajan, helposti kun vaan tulee vedettyä siitä sisäohjasta…

Seuraavalla radalla saatiin jo rytmistä paremmin kiinni. Edelleen täytyy vaan muistaa se oma asento, ylävartalo pystyssä ja kädet kannettuina ennen estettä. Silloin Riksu pysyy paremmin itsekin ryhdissä ja takajalkojensa päällä, jolloin myös hypyistä tulee pyöreämpiä. Kun omat kädet roikkuu ja jää veto päälle lähestymisessä, Riksu hyppää laakaa ja vähän kättä vasten. Se taas vaikeuttaa menoa esteiden jälkeen kun molemmat roikkuu etupainoisina ja askel pääsee pitenemään. Kun lähestyminen esteelle valuu pohjaa, lähden työntämään lytyillä hartioilla ylävartalo eteen ja katse valuu alas, kun taas pitäisi auttaa hevosta pysymällä ennemmin siellä ”takapenkillä” eikä hyökkäämällä kaulalle.

Videoinnista kiitokset Jennalle ja Mealle


Tykkäsin Cinnan tunnista :) Samat vanhat ongelmat tosin oli edelleen, ei koettu ihmeparantumista ;) Annan tunnilla ollaan totuttu viilettämään korvanappi korvassa, joten nyt ilman nappia oli välillä hieman orpo olo. Cinna kyllä antoi hyviä ohjeita, mutta harmiksi osa jäi todennäköisesti kuulematta. Annan tunnilla keskitytään ja korjataan menoa vielä enemmän ja teknisempiä juttuja, mutta ei huono tämäkään.

Tykkään ottaa uuden valmentajan tunnille ensin Riksun, koska se on vähän normaalimpi tapaus :D Cinna tykkäsi ja kehui Riksua. Ehkä seuraavalla kerralla uskaltaa osallistua Röllillä.

tiistai 23. tammikuuta 2018

Röllin kouluratsastusviikonloppu

Röllillä oli oikein kouluratsastusviikonloppu, kun sekä lauantaina että sunnuntaina suunta oli koulutunnille. Lauantaina treenattiin ryhmätunnilla Sannan oppeja ja sunnuntaina päästiin yksityistunnille Maijan valvovien silmien alle.

Sannan valmennuksessa tehtiin kokonaisvaltaista jumppaa hepoille, jotka näin pakkasten tullen kovilla pohjilla tarhassa lähinnä kököttävät paikallaan. Tarkoituksena oli avata selän lihaksia kunnolla töihin sekä jumpata kylkiin pituutta ja vetreyttä.

Käynnissä aloitettiin diagonaalilinjoilla pohkeenväistöt taipuneella rungolla. Linjan puolessa välissä haettiin ripeyttä takajalkoihin isohkolla etuosakäännöksellä, josta taas jatkettiin väistöön. Rölli teki väistöt varsin mallikkaasti, mutta käännöksessä jäi turhan hitaaksi.

Ravijumppailussa vetristeltiin kylkiä vasta-avossa uraa pitkin. Ollaan itsenäisessäkin treenissä harjoiteltu tätä paljon, ja meni nytkin kivasti. Aloitettiin hölkkäilyllä ja toistojen myötä aktiivisuustasoa pystyi helposti nostamaan. Välissä otettiin ympyrällä isompaa laukkaa ja ripeää ravia. Rölli vähän intoutui reippaasta laukasta, hän tuntui olevan oikein tyytyväinen itseensä. Sen sijaan minä en todellakaan ollut tyytyväinen itseeni kun isosta laukasta piti tehdä siirtyminen ripeään raviin. Rölli vain lähti lyhentämään ja lyhentämään laukkaa, enkä saanut sitä raviin. Eikä ollut vain yksi kerta, vaan sain tehdä kolme kertaa uudelleen ennen kuin sain kohtuullisen siirtymisen. Tuli erittäin osaava olo!

Onneksi seuraava tehtävä meni paremmin :) Tehtiin ympyrällä takapään väistöä ulos ja siinä väistö säilyttäen siirtymisiä ravin ja käynnin välillä. Rölli väisti taas hyvin, mutta olisi saanut olla hieman pyöreämmässä muodossa. Laukkasiirtymisetkin alkoivat onnistua kun ratsastettiin kootummassa raamissa ja lyhyempiä askelia.

Loppuun vielä eteen-alas ravailut, joissa niissäkin riittää vielä harjoiteltavaa. Rölli lähtee vähän vaivihkaa askeleen pidentämisen myötä kiihdyttelemään vauhtia. Ei ole vielä ihan hoksannut että siinä saa ihan rennosti hölkötellä, rauhallisin mielin ilman kiirettä ja hoppua.


Sunnuntaina oli ihana pakkaspäivä ja oli pakko ottaa muutamat kuvat talviauringossa nopeasti ennen koulutuntia.


Sunnuntaisin ollaan treenattu Maijan tunneilla niin, että olen ratsastanut Riksulla ja Rölli on ollut tunnilla vuokraajansa kanssa. Nyt vuokraaja oli sairastunut, joten valmennus muuttui yksityisvalmennukseksi. Maijan tunnit on koko talven ollut Riksun treenejä, mutta nyt valikoin sitten ratsuksi vaihteeksi Röllin. Vaikka Rölli onkin säännöllisesti käynyt Maijan tunneilla, on se eri asia ratsastaa itse opetuksessa. Maija sanoikin huomaavansa kehitystä tapahtuneen viime kerran ja varsinkin ekojen kertojen (viime talvelta) jälkeen.


Maijan kanssa aloitettiin hakemaan Rölli ohjan ja pohkeen väliin tehtävällä jossa keskellä oli ympyrä ja voltit tehtiin ulos kulmiin. Ensin meni taas hetki reitin hahmottamiseen ja sitten seuraava hetki pohtiessa mitä apuja käytin (ja mitä olisi pitänyt käyttää). Olen kehittänyt taas uuden ongelman vasempaan käteen, se nimittäin karkaa helposti kaulan yli oikealle. Havainnoitiin ongelma vasempaan hartiaan, joka roikkui ryhdittömänä lytyssä. Toinen asia mikä mulla usein unohtuu, on lantion liike. Kurveihin lantion pitäisi taas kääntyä, mutta koko kuski ei saa lähteä könöttämään.

Käyntitehtävä kun lähti sujumaan, otettiin ravia mukaan. Ensin ympyrän kaaret volttien välillä ja seuraavaksi koko tehtävä ravissa. Ravi alkoi tuntumaan joustavalta ja helpolta istua kun liike oikeasti lähti takaa eteen. Sen sijaan volttitehtävä sai hien pintaan ja aivotkin töihin. Niin paljon asioita joihin keskittyä! Vasen jalka, se vaan jää käyttämättä niin huomaamattomasti...

Riksun kanssa laukkaan ollaan saatu paljon vaihteita ja sen ratsastaminen on helpottunut treenin myötä todella paljon. Röllin laukka kyllä toimii ja siinä on paljon vieteriä, mutta jotenkin se on kuitenkin niin vaikeaa mulle. Takajalkoihin en pääse niin hyvin kiinni, mikä taas johtaa siihen ikuisuus ongelmaan: kädellä pelaamiseen. Kun vaan istuisi lonkat auki ja jalalla rytmittäisi laukkaa, eikä roikkuisi sisäohjassa, niin laukkakin toimisi eri tavalla. Nyt haettiin takajalkoja koukkuun vastalaukkavoltilla, jossa ekalla kerralla sekä kuskilla että ratsulla meinasi usko ja voima loppua. Vauhti hiipui, mutta päästiin loppuun. Toistoilla saatiin enemmän sitä mitä haettiin, reitti ja rytmikin säilyi paremmin. Myötälaukkakin muuttui helpommaksi sen myötä :)

Kamera ei pelittänyt pakkaskelissä yhtään, vaan pätki videoita parin sekunnin välein. Siispä kännykällä tallennettiin pieni pätkä. Ei ihan parhainta menoa tässä, nimittäin laukkaa oikealle, mulle vaikeampaan suuntaan. Mutta ai että, olipas kivaa yksityistunnilla kun Maija ehti korjata kaikki pikkujuttujakin koko ajan.

Maijan paras kommentti: "Rölli vain haluaisi olla kaunis keinuheppa" :D

tiistai 16. tammikuuta 2018

Sykerökerhon elämyspäivä tallilla

Lauantaina 13.1. vietettiin Mustat suomenhevoset tekevät hyvää -hyväntekeväisyysprojektin päätöspäivää.  Samalla kertaa Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön väki pääsi viettämään elämyspäivää hevostallille. Tapahtumapaikkana toimi meidän talli, joten osallistuttiin tottakai molempien mun suokkipoikien kanssa päivän ohjelmaan.

© Virpi Lummevuo
Sykeröläisillä oli projektin tiimoilta jo viime kesänä elämyspäivä Merjan tallilla. Suurin osa nyt meidän tallilla vierailleista lapsista taisi olla kuitenkin ensimmäistä kertaa hevosten kanssa tekemisissä, ainakin mitä jutuista kävi ilmi.

Rölli ja Riksu olivat sankoin joukoin ympäröityinä, kun lapset pääsivät harjailemaan ja silittämään heppoja. Mun opastuksella putsattiin myös Röllin kaviot, ja kävikin niin että jalat loppuivat kesken kun innokkaita lapsia olisi ollut tuplamäärä. Molemmat pojat käyttäytyivät hyvin lasten kanssa, vaikka Riksu pari kertaa vähän kielen kanssa lipaisikin pipoja ja hanskoja.



Projektin kalenterissa esiintyy 11 mustaa suomenhevosta, ja olisi ollut huippu hienoa saada kaikki mukaan esiintymään samalla kertaa. Aikatauluongelmien ja muiden juttujen myötä esiintyjien määrä jäi neljään mustaan hurmuriin. Riksun ja Röllin lisäksi paikalla oli kenttäori Lavilan Viljo sekä 4-vuotias nuorukainen Maarian Kerttu.

Maarian Kerttu, i. Knuutilan Veikko
Lavilan Viljo, i. Pellervo
Ensin yleisölle kerrottiin hyväntekeväisyysprojektista, sitten me kaikki neljä ratsukkoa pääsimme yhdessä maneesiin. Jokaisella oli oma vuoro esittää haluamansa esitys. Nuorimmainen päästettiin ensin estradille: Kerttu ja ratsastajansa Lotta loikkivat taitavasti yli pienien esteiden. Seuraavana vuorossa oli Viljo&Mira, jotka yhdistelivät esityksessään koulu- ja esteratsastusta rekvisiitan saattelemana.

Seuraavat kolme kuvaa © Anni Aittola


Loppuhuipennuksena Riksu ja Rölli pääsivät esiintymään. Nelli ratsasti Riksulla ja minä Röllillä. Olin luvannut jo aiemmin ohjelmanumeroksi pariratsastusesityksen, mutta kiireinen viikko verotti treenikertoja ja vasta perjantaina päästiin Nellin kanssa yhtä aikaa maneesiin harjoittelemaan. Ja olihan meillä kesältä jo yhdet paritreenit takana ;) Vähäinen treeni, lennosta keksitty ohjelma ja mut jännitysmomentit eivät kuitenkaan estäneet meitä esiintymästä lähes täydelle katsomolle lauantaina.

Robinin Hula Hula -kappaleen tahdissa kurvailtiin vierekkäin ympyröitä, s-kiemuroita ja mahtui mukaan tietysti ohjelman kruunannut parihyppy leveän kavaletin yli. Pikkuinen kolari meinasi tulla heti esityksen alkuun, mutta ei annettu sen häiritä. Yleisö antoi raikuvat ablodit, joten taisi olla ihan mieluinen show :)

Toivottavasti sykeröläisille tuli iloisia kokemuksia päivästä ja jatkossakin. Mustat suomenhevoset tekevät hyvää -projektin tuotto oli 5 500 euroa. Tuon summan lisäksi Sykerölle luovutettiin keppariesteet sekä kaksi hienoa mustaa keppihevosta. Kokonaisuudessaan oikein onnistunut projekti, jossa oli mahtavaa olla mukana!

perjantai 12. tammikuuta 2018

Kontrollia ja vieteriä

Vuoden ensimmäiseen estevalmennukseen lähdettiin taas ratsain. Annan valmennukset siirtyivät talvikaudeksi Tähkäpään maneesille, ja hieman nihkeästä kuljetuspalvelusta johtuen olemme tehneet alkuverryttelyksi noin 4 kilometrin maastoilun päästäksemme pelipaikalle. Syksyn ensimmäiselle treenille ei osunut kuljetusta, joten silloin Röllin ratsastettiin sekä menomatka että loppuverkaksi takaisin kotiin. Sen jälkeen ollaan saatu traikkukyyti takaisin kotiinpäin. Vuorotellen pojat ovat päässeet maastoilun kautta estetreeniin, Röllillä treenikertoja on kertynyt kolme ja Riksulla oli nyt maanantaina toinen reissu.

Lähes koko reitti Tähkäpäälle kulkee rauhallisia, valaistuja teitä pitkin. Pimeinä aikoina täytyy silti muistaa heijastimet! Hyvin ne kaikki vastaantulleet autot ovat jarruttaneet meidät nähdessään. Ei meitä kai voi olla huomaamatta ;) Vielä kun löytyisi heijastava kypärähuppu, niin olisi asu kohdillaan!


Molemmat hevoset kulkevat matkan rohkeasti yli suojateiden, ohi koulun ja luistelukentän, pellon poikki. Kuitenkin estetunnin verkkatehtävillä on havaittavissa hieman enemmän tai vähemmän maastoilumoodiin jäänyttä motivaatiota. Varsinkin Riksu on useimmiten mutkitteleva mato eikä työskentely ohjan ja pohkeen välissä aina niin maistuisi. Ennemminkin olisi kiva viilettää vauhdilla!

Talvitreeniin vahvasti kuuluvat kontrollitehtävät kavaleteilla sopivat paremmin kuin hyvin meille tällä hetkellä. Vieteriä täytyy löytyä molempiin suuntiin, sekä lyhyempään että pidempään laukkaan. Maanantain estetunnilla tehtiin suoralla ja kaarella tehtävää, jossa toinen väli oli etenevä ja toinen odottava. Etenemisessä ei ollut ongelmaa! Sen sijaan parit pidätteet meni harakoille, eikä kokoaminen ollut niin helppoa. Tai sitten kun askel lyheni, oli vaikeaa säilyttää suoruus kun Riksu heittäytyi vinommaksi.

Onnistuneiden kokoamisten jälkeen jäin taas liikaa fiilistelemään lyhyttä laukkaa. Kertaalleen pitkä väli kaarevalla linjalla kavaletilta punaiselle pystylle jäikin pitkäksi. Riksu yleensä on kuitenkin sen verran jalan edessä, että sen kanssa voi ratkaista paikan eteenpäin lyhyelläkin matkalla, jos vain itse on hereillä. Rölli taas lyhentää helpommin ja jalka helposti unohtuu. Sitten hevonen pääseekinvalahtamaan pohkeen taakse, mikä taas kostautuu hitautena eteenratsastuksissa.

Riksu hyppeli maanantain estetunnilla varsin mallikkaasti, vaikka ei ihan parhaimmillaan ollut. Vielä omaa istuntaa ja vaikuttamista esteen jälkeen nopeammaksi, niin onnistuu linjoilla ne samanmittaiset askeleetkin paremmin. Kontrollitehtävien parissa jatketaan taas ensi viikolla. Rölli lähtee maanantaina vuorostaan estetunnille ja Riksulle voitaisiin keksiä tekemistä kotosalla.

Videoinnista kiitokset Helille!

tiistai 2. tammikuuta 2018

Vuosi käyntiin

Molemmat pojat rokotettiin ennen joulua ja ne saivat viettää rauhallista joululomaa. Levänneinä (ja hyvin syöneinä) on taas hyvä aloittaa treenit kohti kenttäkautta!

Vuoden 2018 treenit aloitettiin Röllin kanssa peltoratsastuksella. Pieni lumipeite saatiin maahan uuden vuoden kunniaksi, mutta harmillisesti keli oli sumuinen ja harmaa.


Varmuuden vuoksi otin pitkästä aikaa käyttöön kimblewikit, mikä osoittautui viisaaksi valinnaksi. Rölli oli virkeä ja moottorissa todellakin riitti virtaa. Siltikin se malttoi kuunnella ohjeita, mikä ei ihan aina ole niin sanottu. Vuosi iloisesti käyntiin ja taas jaksaa puurtaa sen kouluratsastuksenkin parissa ;)

Riksun ratsastusvuoro oli vuoden ensimmäisenä päivänä pimeän jo laskeuduttua, joten suuntana oli maneesi. Riksu pistelikin parastaan ja esitteli makeaa koottua laukkaa. Pienistä onnistumisista riittää iloa taas näihin pimeisiin päiviin. Kouluvalmennukset jatkuvat taas sunnuntaina ja on meillä ekat koulurataharjoituksetkin jo katsottuna.


Ennen vuodenvaihdetta pistettiin varusteet kiiltämään! Järjestin varusteiden putsaustalkoot, joissa oppilaiden kanssa pestiin niin suitset, satulat ja suojat kuin myös Riksun ja Röllin harjapakit sisältöineen. Röllin suojat ja satulavyö tosin joutuivat heti tämän peltotreenin jälkeen uudelleen pyykkiin, sen verran kuraa irtosi vauhdikkaassa menossa.