maanantai 22. syyskuuta 2014

Kisareportaasi: Niinisalo 20.-21.9. suokkien kenttämestaruus

Kauden viimeiset kenttäkisat ja kovin koitos! Otettiin Riksun kanssa vielä luokkanosto tähän loppukauteen, kun osallistuimme Niinisalon kansallisissa kenttäkisoissa suomenhevosten vaativaan luokkaan. Luokassa kisattiin samalla myös suomenhevosten kenttämestaruudesta (kutsutaan usein myös sm-kisaksi, vaikka ei sitä olekaan virallisesti).

Mun koulustartti oli lauantaina yhdentoista aikaan, lähdettiin silti taas vasta aamulla Niksulaa kohti. 
Käveltiin huolelliset alkuverkat ja ravailtiin rennosti ennen kuin aloitettiin kunnolla työskentelemään. Riksu ei ollut missään vaiheessa ihan parhaimmillaan, vaikka suorittikin vaaditut tehtävät ihan ok. Laukat nousi heti avusta ja muutenkin Riksu reagoi kivasti jalkaan. Riksu oli kuitenkin matomoodilla ja kiemurteli vähäsen lähes koko ajan... Keskilaukasta harjoituslaukkaan siirtymissä Riksu vähän irvisteli eikä oikein viitsinyt ottaa pidätettä rehellisesti läpi, toistoilla sain sitä vähän paremmaksi.



Kouluohjelmana meillä oli tällä kertaa helppo B -tasoinen FEI:n kenttäkilpailuohjelma poneille 1993. Koko kausi ollaan suokkien helpossa menty helppo a tasoisia ohjelmia, useimmiten kenttäkutosta. Mun mielestä oli aika tyhmää vaihtaa mestaruuksissa kouluohjelma helpompaan tasoon, varsinkin kun helppo a ohjelmiakin on kuitenkin aika monta mistä valita. Eikä toi poniohjelma varmaan oo kenenkään suosikki, varsinkaan mun ;) Puoli voittoa on jo jos muistaa kouluohjelman!



Rata meni ilman suurempia rikkeitä. Alkutervehdykseen Riksu ei tosin meinannut pysähtyä... Myös pysähdys - peruutus kohdassa oli ongelmia. Riksu oli jo pysähtymässä siinä ihan hyvin, kunnes keksi jostain pelästyä kouluaitaa! No peruutuskin oli sitten huono kun Riksu oli ihan jännittynyt ja peruutti vielä vinoon. Voltit oli edelleen myös niitä ongelmakohtia, en vaan osaa ratsastaa rytmikkäitä ja pyöreitä voltteja nähtävästi, huoh. Keskiravikin oli taas enemmän kipittelyä kuin lennokkuutta.

Kaksi seuraavaa kuvaa © Aino Huupponen



Tuomari C: "Hyviä pätkiä, etenkin laukassa! Huolellisuutta teihin, tarkkuutta taivuttamiseen/suoruuteen" 61,30%
Tuomari M: "Hetkittäin hevonen tulee siirtymisissä vahvaksi. Käynti tänään jännittynyttä. Volteilla saisi taipua paremmin rungostaan" 60%
Tuomari E: "Kokemattoman oloinen ratsu. Tarkkana tahdin kanssa. Käynnissä oikea takajalka erimittaista askelta" 58,7%

Keskiarvoksi kouluradalta tasan 60%, joka on virhepisteinä myöskin tasan -60. Luokassa oli arvatenkin kova taso, joten tällä tuloksella oltiin 8./11.


Koulun jälkeen käytiinkin heti vaihtamassa kamat esteille ja laittamassa Riksulle hokit. Vasta varustevaihdon jälkeen kävin kävelemässä radan. Vähän meinasi tulla kiire meidän luokalle varattuun vuoroon, kun radankävelyssä kesti normia kauemmin kun oli ratsukoita radalla. Ehdin kuitenkin tekemään ihan hyvän verkan, jonka jälkeen radalle. Riksu eteni energisesti ja hyppäsi hyvin :)



Seuraavat viisi kuvaa esteradalta on kuvannut Aino Huupponen, ja kuudennen kuvan on ottanut Roosa. Kiitokset :)



Rataesteet suokkien vaativassa on 105 cm, mutta nyt monikaan ei ollut tapissa. Radalla oli 9 estettä, joista yksi oli kaksoissarja.

Radallakin Riksu toimi mukavasti omalla moottorilla. Ykköselle oli hyvä energia ja paikka, mutta kuitenkin tuli ärsyttävästi puomi mukaan. Kakkoselle kaarre valui vähän ulos vasemmalle, joten koin parhaaksi himmata ja ottaa pienessä ylämäessä olleelle kakkospystylle paikkaa vähän lähemmäs. Kolmoselle hyvin, jonka jälkeen otin taas kiinni pieneen alamäkeen sarjalle. Sarja jäi hiukan pitkäksi, mutta Riksu suoritti hyvin. Kolmen esteen linja meni sujuvasti vaikka pikkasen olikin kiemurtelua havaittavissa. Viimeinen linja jäi inasen liian lyhyeksi, onneksi Riksu oli skarppina eikä ottanut enää puomeja.

Pudotus tiputti meitä tuloslistalle yhden sijan, joten esteiden jälkeen listalla 9./11 tuloksella -64 virhepistettä.





Sunnuntaina aamulla käytiin Riksun kanssa aamukävelyllä, jotta lihakset vähän vetreytyisi. Riksu tuntui olevan koko ajan kovin nälkäinen, vaikka oli saanut ihan normaalisti ruokaa. Kaikki pikkuisetkin ruohot, oksat ja vastaavat olisivat matkan varrelta kelvanneet. Jatkoin lenkkeilyä vielä yksiksenikin kun kävin kävelemässä vielä kertaalleen maastoradan. Kävelyreissulta jäinkin jo katselemaan vaativan ja osan helpon luokan ratsukoista ennen kuin alettiin laittaa Riksua kuntoon omaa koitosta varten.

Jo ottaessa Riksua ulos jabasta, se oli kovin hätäinen. Huomasin heti, että se oli ihan kuumissaan. Riksu pyöri ja hyöri hermostuneesti, ja oli vaikeaa saada edes ötökkäloimea otettua pois. Loimen alta hevonen oli ihan märkä ja mahan alla oli ihan vaahtoakin! Riksu oli ollut jabassa yksin sen noin 1,5 tuntia, mitä ennen se oli ihan rauhallinen. En tiedä mitä ihmettä se oli siellä puuhannut ja miksi se oli ihan hikinen. Outoa! Varusteiden laitto oli yhtä tuskaa, kun Riksu ei pysynyt yhtään paikoillaan, potki ja kuopi. Suitsia en uskaltanut vaihtaa pihalla, joten menin lukittuun jabaan niitä laittamaan. Siinäkin puuhassa meni useampi minuutti. Riksu oli edelleen ihan paniikissa. Se yritti koko ajan kurkkia jabasta ulos ja välillä liiskailla mua seinään. Se yritti kerran myös puraista mua! Saatiin kuin saatiinkin kaikki varusteet kunnolla päälle, joten suunta verkkaan.

Matkalla jaboilta verryttelyyn Riksu oli edelleen ihan kummallinen. Se meni jotain ihme epätahtista ravi-käynti askellusta. Yritin siinä taputella ja rauhoitella heppaa. Verkassa vasta hetken aikaa ravailtuani Riksu alkoi tuntua normaalilta ja jo vähän rentoutuneemmalta.


Tein siirtymisiä ravissa ja laukassa, jotta Riksu tuli enemmän kuulolle. En ehtinyt hyppelemään mitään, ennen kuin kilpailu keskeytettiin. Senni ja Pyry olivat kaatuneet esteellä numero 6. Kukaan ei kertonut mitä siellä oli tapahtunut, mutta kuulimme tapahtumapaikkaa kohti kulkevien toimihenkilöiden radiopuhelimista epämääräisiä lausahduksia. "Ratsukko nurin", "este kaatunut", "tarvitaan ambulanssi". Mullakin nousi vähän tippa linssiin, kun näin Sennin äidin tietenkin ihan hädissään  juoksevan onnettomuuspaikan suuntaan.

Seuraava ratsukko oli juuri lähtölaskennassa kun kilpailun keskeytyksestä ilmoitettiin. Vaikka tapahtuma oli ikävä, niin on huomattavasti helpompi lähteä ihan alusta radalle kuin jatkaa matkaa muutaman esteen jälkeen. Kukaan toimihenkilöistä ei puhunut pitkään aikaan mitään, joten oltiin jonkin aikaa tietämättömiä mistään. Aika tuntui kuluvan tosi hitaasti... 

Koska jatkamisen ajankohdasta ei ollut mitään infoa, ei kukaan verkannut. Lähes kaikki suokkiluokan ratsukot pysähtyivät piirin muotoon seisoskelemaan ja odottelemaan tietoa jatkosta.


Jonkin ajan kuluttua kilpailujen johtaja tuli ilmoittamaan, että jatketaan parin minuutin päästä kisaa. Onneksi mun vuoro ei tosiaan ollut ihan heti, vaan mua ennen lähti vielä 4 ratsukkoa. Ehdin hyvin kasailemaan itseni ja keskittymään enemmän ratsastukseen. Tässä vaiheessa ei edelleenkään ollut tietoa Sennin ja Pyryn tilanteesta, mutta myöhemmin selvisi että molemmat olivat kunnossa.



Otin pari hyppyä kummallekin verkkaesteelle ja pätkän reippaampaa laukkaa. Suokki vaativassa oli sama rata kuin avoimessa helpossa, tempo meillä oli 475 m/min kun avoimessa helpossa on 490 m/min. Ponien vaativassa oli lopussa muutama eri este, mutta muuten sama rata esteelle 13 asti. Rata oli urkuestettä lukuunottamatta sama kuin harjoittelukerralla. Radan pituus 1900 m, esteitä 19 ja hyppyjä 21. Radalla oli myös kaksi pakollista porttia, jotta kaikkia mutkia ei voisi vetää suoriksi. Kuvat esteistä tulossa mun kuvasivulle.

Hengitin pari kertaa syvään lähtölaskennassa ja eikun menoksi. Riksu lähti hyvin etenemään, mutta ekalle esteelle lähestyttiin hieman vimpulalla hevosella.

Tämä ja seuraava © Piia Mäkelä

Kakkonen ja kolmonen hyvin. Banketti sujuvasti laukassa, alashypyssä vähän valui oikealle mutta renkaat taas hyvin. Kutonen vähän jännitti, Riksu hyppäsi kuitenkin tosi hyvin. 

Kutosen jälkeen jäin vähän matkustelemaan enkä valmistellut kaarretta mökille tarpeeksi hyvin. Kaarre valui ulos vasemmalle, mökki meni kuitenkin hyvällä hypyllä yli. Sen jälkeen linja lähtikin valumaan sitten oikealle. Ohjaus ei toiminut joten ei muuta vaihtoehtoa kuin jarruttaa. Pikku kiemura linjan korjaamiseksi ja käynnissä haudan yli. Vähän jäi jännittämään tulkitsiko estevahti tämän kiemuran kielloksi. Mun mielestä ei ollu kielto, en mennyt esteestä ohi, en tehnyt volttia ja pysyin etenevässä liikkeessä, vaikka käveltiinkin. Haudan jälkeen Riksu reagoi hyvin jalkaan, hyvässä laukassa mentiin nuolenpään yli. Tukkiokserille ratsastin huolella, vähän vauhtia pois ja pieni asetus vasemmalle. Helposti yli! :)


Loppurata sujui sekin kivasti. Kulmalle oli annettu vaihtoehtoesteeksi aikaa vievällä tiellä tukkipysty (chicken way), mutta ei sitä otettu vaan mentiin suoraan kulma kun se sujui treeneissäkin kuitenkin helposti. Kulman jälkeen taas nopeasti itse pystyyn ja parempi kontrolli, suoristus ja urkuesteen yli. Alamäessä Riksusta tuli etupainoinen ja vahva eikä se ihan kuunnellut pidätettä. Kun sain sen raviin se jäikin vähän löysäksi. Alashyppy ravissa, samoin veden läpi. Vauhti päälle taas ylämäkeen, kapea tukki vedestä sekä tukkilinja ylhäällä meni ihan hyvin. Pikku tasapaino ongelma kuskilla kaarteessa, mutta Riksu jatkoi sujuvasti. Taas takajalat paremmin alle pöydälle lähestyessä, suoristus ja lentäen yli. Iso hyppy vielä viimeiselle ja hyvissä ajoin maaliin :)

Olin tosi tyytyväinen Riksuun! Se eteni tosi hyvin ja kuunteli apuja. Esteet ei tuntuneet liian pahoilta ja Riksu jaksoi tosi hienosti loppuun asti. Päästiin maaliin myös ennen avoimen helpon ihanneaikaa. Pikkasen kun kuski opettelee ohjaamaan paremmin niin tosi hyvä rata!

Lopputuloksissa selvisi että estevahti puolicoffinilla oli mun kanssa samaa mieltä, ei kieltoa. Puhtaalla maastolla noustiin taas pari pykälää, lopputuloksissa viides sija. Tavoite oli päästä top 5 sakkiin ja siihen päästiin. Jes! Ens vuonna kisataankin sitten jo enemmän tosissaan mitaleista ;)

Pikku jossittelut taas loppuun: ilman ykkösen puomia rataesteillä oltaisiin oltu pronssilla... Mestaruutensa uusivat viime vuoden kultamitalistit Lotta-Katariina Lehtonen ja Knuutilan Veikko. Hopealle ratsastivat Anna Sizko ja Kiripassi, pronssia nappasivat tiukasti Sari Kettunen ja Tähti Ohjus. Onnittelut mitalisteille!

Täytyy myös hehkuttaa poneja! Johanna Pohjonen ja Knockbeg Flash uusivat hekin kultamitalinsa. Hopea ja pronssi tuli meidän seuran taitaville ponitytöille, kun Neea Karvinen ja Oestbos Todo saivat hopeaa ja Janita Eronen ponillaan Sedna ratsasti pronssille. Jee!


torstai 18. syyskuuta 2014

Naksauttelua ja neuloja

Sekä eilen että viime viikon keskiviikkona Riksua kävi hoitamassa kiropraktikko.

Viime viikolla löytyi jumeja vasemmasta takajalasta, vasemmalta puolelta ristiselän seudulta ja oikeasta lavasta. Lisäksi Riksun niska oli vähän jäykkä. Niitä sitten jumppailtiin, paineltiin ja heiluteltiin kaikkiin ihme suuntiin :D Välillä näytti aika hurjalta! Lopuksi Riksulle laitettiin akupunktiopiikkejä pariin eri paikkaan, neulojen annettiin vaikuttaa noin 20 min ja sitten ne otettiin pois. Kotivenyttelynä piti antaa herkkuja lähes lautasen päältä, jolloin Riksun täytyy venytellä kunnolla niskasta ja kaulasta kylkien lisäksi. Alkuun oikealle oli vaikeampi venytellä, mutta naksauttelujen jälkeen helpottui. Nyt mun mielestä molempiin suuntiin on yhtä helppo.

Täytyy vaan olla tarkkana sormien suhteen, sillä Riksu on semmonen ahmatti että meinaa syödä koko käden jos tarjoaa vain pikkuisia herkkupaloja :D



Eilen kiropraktikko kävi taas tekemässä taikojaan. Riksun kankut ja lavat oli jo paljon symmetrisemmät ja vetreämmät kuin viime kerralla. Niskassa oli edelleen jäykkyyttä, mutta sekin oli parempi kuin viimeksi.

Takkuilevalla englannillani kertoilin tälle norjalaiselle kiropraktikolle, miten viime kisat oli sujuneet. En juurikaan huomannut Riksun ratsastettavuudessa eroa viime naksauttelujen jälkeen. Seurasi pieni mutina ja sitten kiropraktikko olikin jo tutkimassa jo mun selkää. Kas kummaa, vikaa löytyi myös satulan päältä ;)

Mun vasen kylki oli jumissa ja alaselän jotkut pisteet oli vinossa toisiinsa nähden. Riksulle laitettiin neulat vasempaan takaseen, selkään pari ja etujalkaan yksi neula. Neulojen vaikutuksen odotteluaika käytettiin hyödyksi, ja minusta tuli naksauttelun kohde. Se vasta jännittävää olikin! Ei ole yhtään helppoa rentoutua kun ei tiedä mitä on tulossa. Muutamia erilaisia temppuja siinä väänneltiin, ja kyllähän siellä jokunen naksahdus kuului. Hetken aikaa tuntui kropassa kummalliselta. Lopuksi mulle pistettiin molempiin käsiin neulat peukun ja etusormen väliin. Pistäminen ei tuntunut yhtään, mutta käsiä ei saanut yhtään liikutella, muuten tuntui kipeää.

Neulojen poisottamisen jälkeen pari tuntia tuntui kuin olisi reiät käsissä. Koko ajan teki myös ravistella käsiä.

Ohjeeksi sain keskiviikkona pitää vapaapäivän sekä Riksulla että itselläni. Toinen ohje oli myös, että älä stressaa tai jännitä. Helppo homma, eihän tässä olekaan kuin kauden kovin kisa tulossa!


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Aluemestaruudet rataesteillä

Lounais-Suomen henkilökohtaisista aluemestaruuksista rataesteillä kisailtiin tänään Artukaisissa. Osallistuin Riksun kanssa suokkien aluemestaruuteen, joka ratsastettiin tasolla 95 cm ja arvotelulla AM5 eli puhtaat uusivat korotetussa uusinnassa.



Otin ennen radankävelyä ravia ja laukkaa taivutellen sekä pari hyppyä pienelle pystylle ja okserille. Meitä ei suokkiluokassa ollut kuin 8 ratsukkoa ja Riksun kanssa oltiin lähtönumerolla 6. Rata oli ihan kiva, mutta hämminkiä aiheutti linjojen välit. Jokainen oli mitannut vähän eri metrit ja ratamestari oli sanonut vielä jotain muuta :D Ehdin katsoa pari rataa, linjojen askelmäärien toteutuksissa oli varmaan yhtä paljon toteutuksia kuin oli mittaajia. Kun piti omasta suunnitelmasta kiinni, niin se yleensä toimi.

Hyppäsin ennen omaa rataa vielä pari kertaa isompana pystyä ja okseria. Riksu otti verkassa vain yhden puomin alas, mutta samanlaista energisyyttä ja innokkuutta ei ollut havaittavissa kuin viime viikolla Ypäjällä.



Rata lähti hyvin masentavasti, sillä heti ykkönen tuli alas.... Paikka oli ihan hyvä, mutta hyppy hidas ja löysä, joten puomi etujaloilla. Kakkoselle Riksu yritti jotain mutkitella, mutta sain korjattua. Neloselle nypin turhan lähelle, mutta Riksu kiipesi puhtaasti yli. Nelonen, vitonen ja kutonen olivat taas s-kiemuralla. Olin tyytyväinen s-kiemuran ratsastukseeni vaikka nelonen ei ollutkaan niin tyylipuhdas suoritus. Sarjalle lähestyessä olin saanut satulan jotenkin vinoon ja se häiritsi vähän omaa keskittymistä. Riksu koputteli molempien osien puomeihin, mutta ne pysyivät onneksi kannattimilla. Kasille kääntäessä Riksu jäi vähän hitaaksi ja meinasi valua ulos vasemmalle, mutta siinä olin ihmeen hyvin ajantasalla ja ehdin taas korjaamaan. Pientä mutkittelua tuli myös ysille. Selvittiin kuitenkin loppurata ilman puomeja.

Ärsyttävä ykkösen tiputus! Kolme ratsukkoa selvitti perusradan puhtaasti, joten he uusivat mitaleista. Verryttelyssä oli hyvin tilaa, joten ravailin aikani ennen kuin lähdettiin takaisin kotiin.


Pitkästä aikaa vaihdoin banneria! Uuden bannerin on tehnyt Hilla Sippola, kiitos :) Mitäs tykkäätte?

lauantai 13. syyskuuta 2014

Ratsastaja ravivarsojen huutokaupassa

Missä kenttäratsastaja perjantaipäivänsä viettäisi jos ei ravivarsojen huutokaupassa? Toki noi omat olis voinu kotona ratsastaa, tai ottaa jonkun vaikka mukaankin... No, lähdin siis eilen kuitenkin iskän apulaiseksi Ypäjälle, kun 1-vuotias pikkutammamme Ratu Royale osallistui siellä varsojen huutokauppaan.


Paikalle olimme jo hyvissä ajoin klo 12 aikoihin, mikä oli oli Royalen kannalta hyvä, sillä se pääsi vähän ihmettelemään uutta paikkaa ja hengähtämään kuljetuksen jälkeen ennen kuin tallialuellaa alkoi tapahtua. Se söi ja joi tosi hyvin, vaikka välillä pitikin vähän huudella muille hevosille ja pöyriä karsinaa ympäri. Suurin osa huutokauppavarsoista majaili nelostallissa, ja huutokauppa järjestettiin sitten siinä vieressä eli Ypäjä-hallissa.


Päivän aikana suuri joukko ihmisiä kierteli tallissa ihmetellen varsoja. Royale kävi muutamia kertoja pihalla esittämässä liikkeitään juoksutussuoralla. Iskä juoksutti sitä onneksi, niin mun ei tarvinnut juosta :D Hevosesta kiinnostuneet katsoivat silmä tarkkana myös rakennetta ja sukutauluja.

Itsehän en mitään ravihevosista mitään ymmärrä, ja mun mielestä suurin osa niistä näyttääkin melkein samalta. Suku sitten määrää onko kysyntää vai ei... Käsiteltävyydessä oli tosi paljon eroja eri hevosten kesken. Kaikkia hevosia ei oltu opetettu ajolle, ja joidenkin kohdalla tuntui ettei niitä ole käsitelty ollenkaan. Huutokauppakirjan mukaan moni varsa oli kasvanut pihatossa, jolloin niitä tuskin on hirveästi käsitelty(?). Meidän pikku Royale osasi käyttäytyä tosi hienosti, se seisoi paikallaan kun piti ja suoralla taas se lähti reippaasti juoksemaan. Royale on opetettu ajolle ja se tarhailee yhdessä emänemänsä Aasin ja Aasin tämänvuotisen varsan Ratu Revengen kanssa. Royale on myös kengitetty, toisin kuin moni muu varsoista.


Huutokaupan lähestyessä tallialueella kävi kova kuhina. Hevosia kuljetettiin karsinoista ulos juoksemaan ja takaisin, toiset otettiin käytävälle seisomaan rakennetarkasteluja varten. Väkeä kulki käytävillä niin paljon, ettei aina ohi päässyt.

Hyvin huimasi taas, että ravitouhussa on paljon vähemmän sääntöjä kuin ratsastuskisoissa ja näyttelyissä. Ratsastuskisoissa hevosilla täytyy kuolaimet suussa aina jos ne eivät ole trailerissa tai jossain kiinni esim. varusteiden laittoa varten. Näyttelyissä esittäjän täytyy käyttää aina kypärää. Näissä karkeloissa hevoset kulkivat päivän mittaan pelkässä riimussa, ja kypärän käyttökin oli vain suositus. Pienellä alueella kulkevat varsat hyppivät ja pomppivat milloin mihinkin suuntaan. Tapaturmilta onneksi kuitenkin vältyttiin.


Huutokauppa alkoi vasta kello 18. Tätä ennen mulla oli alkanut jo oikea lonkka kramppaamaan ja alaselkä vetänyt ihan jumiin kaikesta seisomisesta ja kävelemisestä, myöskään kylmyys ei auttanut asiaa.

Huutokaupassa oli kirjan mukaan 100 varsaa, mutta muutama poisjäänti oli tullut. Royale oli vuorossa numerolla 12. Taluttelin sitä ennen koitosta pihalla, minkä jälkeen luovutin sen Hevosopiston opiskelijalle, joka esitti sen maneesin puolella.

Royalen hinta nousi korkeammalle kuin sitä aikaisempien varsojen hinnat, mutta ei kuitenkaan niin ylös kuin oltiin toivottu. Joten iskä huusi sen sisään eli kotiin lähdettiin siis varsan kera.

Mun mielestä oli aika surullista, että monesta varsasta ei huudettu edes pienintä (1000 e) tarjousta. Varsan tai hevosen ylipäätään pitäminen on kallista, eikä niiden pärjäämisestä ole tietenkään mitään varmuutta, joten ymmärtäähän sen. Muuten huutokauppa oli ihan jännittävä kokemus!

maanantai 8. syyskuuta 2014

Kasvattajakilpailu 2014

Kauden suurimmat rahapalkinnot jaettiin Suomenratsujen Kuninkaallisissa Kasvattajakilpailussa. Kasvattajakilpailuun maksetaan osallistumismaksuja joka vuosi kuuden vuoden ajan ja nämä rahat sitten jaetaan kisassa palkintoina. Tänä vuonna taisi olla ennätyspotti jaossa: reilu 17 tonnia!!! Sekä estepuolen että koulupuolen voittajalle palkintorahoja oli jaossa 3800 euroa! (Kasvattajakilpailun säännöt)

Riksu osallistui tosiaan molempiin lajeihin. Koulupuolelle en itse uskaltanut lähteä kokeilemaan onnea, joten Riksu pääsi esiintymään Maija kuskinaan. Esteillä ratsastin itse pienestä jännityksestä huolimatta.


Kasvattajakisa starttasi meidän kohdalla vasta puolen päivän jälkeen lauantaina, kun Maijan ja Riksun vuoro oli 12.40 ryhmässä toisena. Ensimmäisessä osakilpailussa kouluohjelmana oli helppo B -tasoinen FEI:n kenttäkilpailuohjelma poneille 1993/2009.

Oli varsin jännittävää olla nyt itse kameran takana vain katsomassa Riksun menoa! Onneksi Youtube ystävällisesti osaa ehdottaa videoihin tärinän korjaamista ;)



Riksu näytti ainakin omaan silmään kulkevan kivasti niin verkassa kuin radallakin. Tuomarit eivät olleet kaikki ihan samoilla linjoilla arvosteluissaan: tuloksena 68%, 64% ja 60%. Keskiarvoksi tuli kuitenkin sitten 64,13% joka oikeutti 1. osakilpailun 5. sijaan 37 lähtijän luokassa! :)

Tuomarikommentteina kaivattiin lisää irtonaisuutta ja elastisuutta. Riksua kehuttiin kauniiksi hevoseksi :) Papereissa oli numeroita kohtuu isolla skaalalla 4,5-8. Kasi irtosi jälkimmäisestä vastalaukasta ja 4,5 tuli lisätystä käynnistä.


Palkintojenjako järjestettiin juuri silloin, kun Maija oli jo valmistautumassa koulumestaruuteen toisella hevosella, joten Riksu jätti kunniakierroksen väliin.

Koulusuorituksen jälkeen oli muutama tunti odottelua ennen esteitä. Kierreltiin vähän expossa ja katseltiin Derbykentällä kisattavaa Samuli GP -luokkaa.

Esteluokka alkoi kello 16.45. Kävin kävelemässä radan oikein huolella, sillä nyt jos koskaan olisi tärkeää opetella reitit ja askelmäärät kunnolla. Ensimmäisen päivän estekorkeus oli 90 cm ja arvostelu A.1.0. eli puhtaat ovat ykkösiä ajasta riippumatta. Verkka oli molempina päivinä Derbykentän päässä hiekkakentillä.


Verkassa Riksu tuntui kivalta ratsastaa, se reagoi hyvin sekä jarruun että kaasuun. Otin muutamia hyppyjä pystylle ja okserille. Hypyt tuntuivat hyviltä eikä Riksu tiputellut puomeja. Ennen radalle lähtöä se onnistui kuitenkin jotenkin tallaamaan oikean etukengän mutkalle. Päätin kuitenkin lähteä radalle, sillä nurmipohja kuitenkin on joustavampi kuin hiekka.

Ravissa meno tuntui paikoitellen epäpuhtaalta, enkä saanut kuin toisen laukan nousemaan... Tämä korkeus oli kuitenkin Riksulle vielä suht helppo, joten tuomarille tervehdys ja menoksi. Radan ajan olin itse vähän jännitynyt kenkäongelmasta johtuen enkä pystynyt keskittymään kuin este kerrallaan. Otin paikat suosiolla mielummin läheltä kuin kaukaa. Riksu eteni hyvin eikä epäröinyt yhtään, mitä ehtisin jo pelkäämään. Päästiin puhtaasti maaliin, mahtava Riksu teki miehen työn haasteista huolimatta. Heti radan jälkeen tulin alas ja lähdettiin kohti traikkua irrottamaan kenkää.

En päässyt traikulle asti, kun jo kutsuttiin palkintojenjakoon. Tuomari ei oikein ilahtunut kun tulin ilman hevosta, mutta ymmärsi kuitenkin syyn. Puhtaita ratoja oli 7, kun luokassa starttasi 17 ratsukkoa. Huomiselle siis jatkettaisiin jaetulta 1. sijalta :)


Lauantain ruusukesaalis

Lauantai-iltana kotona iskä kengitti Riksulle kengän takaisin, joten päästiin jatkamaan sunnuntaille suunnitelman mukaan.

Sunnuntaille startattiin melkein käänteisessä paremmuusjärjestyksessä lauantain tulosten perusteella. Vain melkein siitä syystä, että ratsastajilla oli laatuarvosteluissa ja muissa luokissa hevosia esitettävä. Estepuolelle osallistuvia hevosia oli siirretty myös oikeaa vuoroaan aikaisemmaksi, että ne ehtisivät levähtämään ennen seuraavaa koitosta. Siksi Riksukaan ei startannut viidenneksi viimeisenä, vaan täsmälleen samaan aikaan kuin lauantaina.

Toisessa osakilpailussa kouluohjelmana oli tälläkin kaudella monesti tahkottu Kenttäkilpailuohjelma nro 6. Mua ainakin jännitti jo lauantaista enemmän...



Rata alkoi hyvin ja jatkui sujuvasti toiseen väistöön asti. Siinä kävi pieni työtapaturma, nimittäin Riksulle tuli justiin kakkahätä... Seuraavaksi pisteitä lähti monen monta käyntiosuudella. Riksun toinen takajalka otti välillä lyhyempää askelta, joten kolmosia ja nelosia sateli siitä :( Käynnin jälkeen Riksu nosti myös väärän laukan, höh. Kolmikaariset kiemurat sen sijaan sujui hyvin. Käynnin epäsäännöllisyys laski myös alapisteissä askellajien numeroa.

Tällä kertaa kaikki tuomarit olivat enemmän samoilla linjoilla. Tuloksena 60%, 60%, 61%, 61% ja 59%. Keskiarvoksi siis 60,417 %. Sijoitus toisessa osakilpailussa 20./37.

Kasvattajakilpailun kokonaiskilpailussa Riksu ja Maija sijoittuivat sijalle 10, kun 13 sijoittui. Tälläkin kertaa skipattiin palkintojenjako, sillä oltiin jo valmistautumassa esteille.


Sunnuntaina esteille lähdettiin käänteisessä järjestyksessä lauantain lähtölistan mukaan. Meidän vuoro oli siis kolmantena, koska lauantaina lähdettiin kolmanneksi viimeisinä. Olin taas hyvissä ajoin käynyt kävelemässä radan. Rata alkoi samoilla tehtävillä kuin aikaisemmin päivällä kisattu Hippoksen 110 cm luokka, jossa tuli varsin paljon puomeja ratsukoille. Mun mielestä molempien päivien radat oli aika haastavia, koska tehtävät tulivat nopeasti toistensa perään. Monet tehtävät olivat kyllä sellaisia, joita Annankin tunneilla on harjoiteltu, joten pitäisi onnistua.


Kuulin verkassa, että monet sanoivat hevostensa olevan jo aika väsyneitä. Varsinkin molempien lajien kisaajat olivat uupuneita. Riksussa ei väsymyksen merkkejä näkynyt yhtään, hyvä kun sain sen kävelemään Derbykentällä. Riksu oli ihan intsinä, kummallista :D

Rata ei alkanut kovin vakuuttavasti, sillä heti ykköselle tulin ihan sokeana ilman minkäänlaista ideaa ponnistuspaikasta. Onneksi Riksu hoiti homman, vaikka tultiin pohjaan. Kakkoselta eteenpäin lähti sujumaan jo paremmin. Vitoselle tein huonon kaaren, joten ei ollut oikein askelta okserille. Ratkaisin liian myöhään ratsastaa eteen, jolloin Riksu teki vielä pikkuaskeleen ja otettiin puomi alas. Aivan oma moka, huoh! Seiskalle tuli taas vähän pohjaan, mutta puhtaasti yli. Sarjalle jouduin lennättää isosta paikasta jolloin välissä tuli kiire. Riksu oli kyllä aivan mahtava, kun mennä pörhelsi ja korjasi kuskin virheitä! Yhdellä puomilla selvittiin maaliin. Olin tosi tyytyväinen Riksuun, oma moka vain ärsytti.


Kukaan ei päässyt rataa puhtaasti! Yhteistuloksissa ekan ja tokan osakilpailun jälkeen neljällä virhepisteellä oli kolme ratsukkoa, samaten kahdeksalla virhepisteellä. Niimpä nelkut ja kasit uusivat, kun luokassa sijoittui 6 ratsukkoa. Nelkut uusivat sijoista 1-3, mikä tarkoitti että Riksu oli jo varmistanut vähintään 3. sijan Kasvattajakisassa. Huisia!


Kertasin vielä uusinann esteet pari kertaa sekä hyppäsin okserin kertaallleen. Kasit uusivat ekaksi, jonka jälkeen oli meidän vuoro lähteä nelkuista ekana radalle. Jännitti enemmän kuin koskaan! Piti oikein pari kertaa keskittyä hengittämään. Tavoitteena oli lähteä ratsastamaan huolellinen nollarata. Uusinnassa Riksu oli edelleen virkeä ja innokas. Uusinnan kolmannelle esteelle vilisti vähän lähelle, mutta selvittiin puhtaasti. Kutoselle kolahti vähän, puomi keikkui hetken kannattimilla ja kuulin vaimean tömähdyksen. Dääm! Tämä ei näy videolla, joten en voi suuremmin analysoida mikä meni pieleen. Sarjalle kävi samoin kuin ekalla kierroksella eli lentäen sisään ja kiire, mutta selvittiin siitä tälläkin kertaa ilman puomeja. Tuloksemme jäi siis yhteen puomiin.

Seuraavana lähtenyt Romeon Poju selvitti myöskin radan yhdellä puomilla, mutta ratsasti meitä reippaammin. Viimeisenä lähtenyt Lakeuden Ihme teki hienon nollaradan ja korjasi potin. Meidän sijoitus siis Riksun kanssa 3. sija.

Mun mielestä myös kelpo suoritus näin harrastelijalta! Muilla oli kuskeina enemmän ja vähemmän ammattilaisia :) Ei kyllä huonoille hävitty; Romeon Poju sijoittui myös koulupuolella toiseksi ja Lakeuden Ihme kolmanneksi.


Riksu bongasi herkullisen näköisiä ruusuja!

Kunniakierroksella Riksu ei enää jaksanut innostua, vaan laukkaili menemään aika löysästi.

Koska jossittelu kuuluu olellisena osana suoritukseen, niin mainittakoon että voitto olisi voinut napsahtaa kahdella tapaa. Jos olisin ottanut pari kolme pidätettä heti perusradalla ennen vitostaja puomi olisi pysynyt ylhäällä, niin voitto olisi tullut heti. Toki puhtaalla tuloksella uusinnasta olisi myös voitto tullut, tarkalla sadasosan erolla voittajaan! Kolmas tila on kuitenkin hieno tulos ja tuli siitäkin rahaa uuteen satulaan, mitä lähdettiinkin hakemaan ;)

perjantai 5. syyskuuta 2014

Ritarilla Kuninkaallisiin

Nyt viikonloppuna Ypäjällä järjestetään Suomenratsujen Kuninkaalliset. Kisat alkoivat jo eilen torstaina ja jatkuvat sunnuntaille asti. Kuninkaallisissa kisataan pääasiassa koulua ja esteitä, mutta on mukana myös valjakkoluokkakin. Koko ohjelma löytyy Hevosopiston sivuilta.

Riksu osallistuu 6-vuotiaiden suokkien kasvattajakilpailuun molempiin lajeihin eli esteille ja kouluun. Itse hyppään Riksun kanssa esteet ja Maija hoitaa koulupuolen. Kasvattajakisan osakilpailut ratsastetaan lauantaina ja sunnuntaina. Koulupuolella ohjelmassa on lauantaina helppo B -tasoinen Kenttäkilpailuohjelma poneille 1993 ja sunnuntaina kisataan helppo A -tasoinen Kenttäkilpailuohjelma nro 6. Estepuolella hypätään Derbykentällä lauantaina 90 cm ja sunnuntaina 95 cm. Koulu ja esteet ovat erilliset luokat, mutta molemmissa kahden osakilpailun yhteistulos ratkaisee sijoituksen.

Riksun ikäluokka on Kuningas Ässän ensimmäiset jälkeläiset. 2008 syntyneitä jälkeläisiä on 36. Yhteensä Kuningas Ässällä on jälkeläisiä 83 Hippoksen mukaan. Koulupuolella Kuningas Ässän jälkeläisiä  on yhteensä 10, Riksu mukaan lukien. Estepuolella hyppäämässä kuningasässäläisistä vain Riksu ja Pörnä-Prinssi. Hauska nähdä muita samasta isäorista olevia :)


Näihin kisoihin ollaankin valmistauduttu vähän enemmän tosissaan! Maija on ratsastanut Riksua kaksi kertaa viikossa, joten Riksu on hyvässä kouluvireessä. Me otettiin Riksun kanssa pomppuja keskiviikkona niin kentällä kuin "derbykentälläkin". Derbykenttänä toimi tyhjä laidun, josta iskä leikkasi ruohon matalaksi. Siellä hypeltiin tosin vain yhtä kavalettia, mutta hyvin meni ainakin se :D

Tänään Riksu pääsi vielä vaahtokylpyyn. Pesin harjan ja hännän kutinaa hillitsevällä shamppoolla. Rasvan ja turvekuorrutuksen sekainen möhnä ei oo niin kovin tyylikästä kouluradalla ;)


Huomenna ja sunnuntaina häikäistään kaikki! Vähän jo jänskättää, mutta parhaamme tehdään :) Onko Ypäjälle tulossa kannustusjoukkoja? :)

Riksun ensimmäinen startti on koulustartti kello 12.40 ryhmässä toisena eli noin varttia vaille yksi. Esteet alkavat huomenna klo 16.45

Tulokset tulevat oletettavasti Equipe Onlineen.

tiistai 2. syyskuuta 2014

Alennusmyynnit hyödynnetty!

Tässä parin viikon sisällä on tullut ahkerasti tutkittua lähellä sijaitsevien ratsastusvarustekauppojen tarjontaa ja kärkyttyä tarjouksia. Kävi kerrankin hyvä tuuri ja erinäiset alennusmyynnit osuivat juuri kohdille!

First Class Horse lopettaa myymälänsä Kaarinassa ja siirtyy kokonaan nettikauppaan ja tilausmyyntiin. Myymälän kaikki tuotteet myydään pois -50% alella! Kävin ostamassa sieltä valkoiset kisahanskat. Vaikka olenkin pitkään ollut uskollinen Roeckl-hanskojen käyttäjä, tarttui tällä kertaa mukaan hanskat merkiltä RSL. Näissä on rystysten ja sorminivelten kohdalla verkkokangasta, joten hanska antaa myöden puristaessa käden nyrkkiin. Materiaali tuntui hyvältä ja pitävältä, toivottavasti toimii hyvin myös käytössä.


Suomen ratsutarvikkeessa oli viime viikolla muuttomyynti, jossa myymälän tuotteita myytiin vähintään -30% alella. Mukaan tarttui Röllille Horse Comfortin villaloimi sekä mulle vihdoin ja viimein vanhojen räjähtäneiden tilalle Mountain Horsen saappaat, puoleen hintaan koko satsi.

Hööksissäkin on 15% alennus kaikista saappaista ja kengistä (huomiseen 3.9. asti), ja kävinkin siellä saappaita testailemassa. Yhdet kivat saappaat löysinkin, mutta ne saivat jäädä hyllyyn. Hööksin saappaiden laadusta mulla ei ole aikaisempaa kokemusta, kun taas Mountain Horsen saappaita on mulla aikaisemmin ollut kahdet joihin oon ollut tosi tyytyväinen. Ja nyt vielä nämä uusimmat saappaat olivat niin hyvässä alessa että oli pakko ostaa!

Reunoksella juhlistettiin syyskauden alkua mukavalla -20% alennuksella kaikista tuotteista. Pakko oli lähteä hakemaan uusi edustushuopa Equilinelta, kun kerrankin sai hieman halvemmalla laatuhuovan. Ostin myös Kingslandin syksyn uudesta mallistosta tyylikkään ruskean kisapaidan.

Börjesillä käytiin shoppailemassa iskän kanssa meidän pikkuvarsalle syystakki. Tottakai piti ostaa Riksulle valkoiset pintelit tulevaisuuden palkintojenjakoja varten ;) Pintelit ei olleet tarjouksessa, mutta ne oli muuten niin edulliset :)


Pelkkää säästöä siis ollut, vaikka kukkarossa tuntuikin ;) Enemmän ja vähemmän tarpeellisten tuotteiden listalla olisi ollut vielä vaikka mitä, mm. ratsastushousut, ratsastusliivi, kuivatus- ja talliloimia, karvareunaiset buutsit... Voi kun tulis lottovoitto :D

Mites teidän syksy lähtenyt käyntiin? Ootteko shoppaillut uusia juttuja?