maanantai 21. joulukuuta 2015

Blogiexpo ja jälkimainingit

Ensimmäinen hevosblogien messutapahtuma Blogiexpo järjestettiin Tampereella 12.12. (joten postaus tulee auttamattomasti myöhässä). Tampereen Messu- ja Urheilukeskus oli mulle uusi tuttavuus, sillä en ole koskaan käynyt esimerkiksi Hevoset-messuilla. Minä siellä perus maalaisena olin aamulla hukassa, mutta onneksi muut kävijät taisivat perille löytää helpommin.

Messupäivä alkoi jo aamuvarhaisella viime hetken valmisteluilla ja virittelyillä. Mun hommana tapahtuman alkaessa oli jakaa VIP- ja ennakkopassit bloggaajille. Se oli ihan mukavaa hommaa, tuli tunnistettua ihmisiä blogien takaa paremmin. Ihan koko Blogiexpon ohjelmaa en ehtinyt näkemään tehtävästä johtuen. Sen verran kun kävin kurkkimassa, meininki oli oikein hyvä :)

Vauhdikkaasta tietovisasta, luennoista, blogipaneelista ja muotinäytöksestä riitti seurattavaa, ja yleisöä olikin paikan päällä runsain joukoin. Tapahtuman kruunasi blogien palkitseminen hyvässä hengessä. Blogiexpossa vallitsi koko päivän rento ja hyväntuulinen tunnelma :) Tilan ja ajan rajallisuudesta huolimatta tapahtuma onnistui oikein mallikkaasti!

Portaalin artikkeleista löytyy enemmän luettavaa Blogiexpon tunnelmista. Linkkilistaan on nimensä mukaan kerätty linkkejä Blogiexposta kertoviin postauksiin :)

© Playsson.net
Blogiexposta ostin Röllille Chia de Gracialta msm-jauhetta, sillä sen sanotaan olevan avuksi nivelvaivoihin ja muutenkin edistävän solujen uudistumista. Msm-jauheen kaverina suositellaan syötettäväksi c-vitamiinia edistämään ravintoaineiden imeytymistä. Hevarin reissulta saatu ruusunmarja ei oikein kelvannut yleensä niin ahneelle Röllille, joten c-vitamiinia syötetään nyt myöskin jauheena.

Lämmin "talvi" on saanut aikaan iho-ongelmia mun molemmilla hepoilla. Harjamarron ja hännän juuresta iho on alkanut hilseilemään ja kutisemaan. Ratkaisuna ongelmaan olen käyttänyt Solhedsilta saatua Derma2-rasvaa, jonka VIP-bloggaajat saivat Blogiexposta. Rasva on toiminut hyvin, rasvaus joka toinen päivä on ollut ihan riittävä hoito.

Blogiexpossa oli mukana Dressage OnSite -yritys, jonka kouluratsastuskisasta netissä kiinnostuin entisestään. Joulukuun kisaan ei enää ehditä, kun hepat ei ole ihan vielä kisavireessä. Tammikuussa olisi kuitenkin ideana jokunen koulurata kuvata ja osallistua kilpailuun. Kuka on messissä?

 He's a pirate!

Muuten heppaelämä rullailee omalla painollaan. Rölli tekee jo kevyesti hommia kaikissa askellajeissa ja Riiviö treenailee innokkaasti. Riksu kävi viime perjantaina taas Kangasalan klinikalla uusimassa akupunktiohoitonsa ja nyt parin kävelypäivän jälkeen lähdetään taas kevyesti ravailemaan.

Kangasalla oli mukana myös ylemmissä kuvissa esiintyvä 4v ravurimme Ratu Palema eli Patu. Patun selkäjumia hoidettiin eläinlääkärin toimesta ja mukana oli myös hieroja. Kävelytyksen ja ravihölkkäilyn lisäksi jumeihin suositeltiin reippaampaa laukkaa ratsain. Ihan jees, Patulla kun ei koskaan ole ratsastettu. Ja kenelles muullekaan tämä nakki napsahti kuin mulle! Siinäpä siis uutta projektia alkavalle vuodelle!

Jo pidemmän aikaa mua on myös houkuttanut laittaa meidän ravisuokit Reipas 4v ja Ralli 3v satulaan, mutta se on vielä jäänyt. Mullahan ei mitään kokemusta ole satulaan totuttamisesta tai sisäänratsastuksesta, joten saa nähdä miten edetään ;) Varmaan jotain postausta voisi aiheesta kirjoitella, jos kiinnostaa!

perjantai 11. joulukuuta 2015

Tumppimainen Rölli

Röllin kanssa touhutessa ja ratsastaessa huomaan paljon samoja juttuja, kuin oli Tumpissa aikanaan. Riksuun verrattuna korostuu, että Rölli on todellakin enemmän täykkärin luonne kuin tasaisen tallaaja suokin. Tumpilla ja Röllillä oli tietenkin myös eroja, joista silmiinpistävin on pään koko. Röllille mahtuu hyvällä tuurilla x-fullin suitset ja riimut, kun taas Tumpin koko oli cob, tosin yhdet suitset oli jopa pony-kokoa.

Aina päivän mittaan Tumpin ja Röllin samanlaisuuksia tulee esiin, mutta kun niitä ei heti listaa, niin puolet unohtuu saman tien. 

Tässä kuitenkin muutamia yhtäläisyyksiä Röllin ja Tumpin kesken:
- helposti jännittyvää tyyppiä
- harjoitusravi yleensä kamalaa istua
- pohkeenväistöissä alkuun jalat tuntuvat menevän solmuun
- esteillä klomppajalat keräilevät puomeja
- rohkeita maastoilijoita
- useammat vapaapäivät ja kevyemmät jaksot saavat sekoamaan
- pukittelu, jos ei saa mennä reippaammin maastossa tai radalla
- kilttejä hoitaa
- korkea säkä ja silakkamallinen selkä
- takaa kuuluvat äänet pelottaa
- tuulinen keli saa leijumaan
- eivät tykkää kouluraipasta
- lempiherkku ruisleipä
- innostuu laukkatreenistä radalla
- mahtavia hevosia <3

tiistai 8. joulukuuta 2015

Viime viikon loikat

Riiviön kanssa otettiin itsenäiset hyppytuokiot jo viime viikon maanantaina. Omaa hyppytaukoa oli takana taas kolmisen viikkoa, Riiviöllä onneksi vähän vähemmän. Riiviö on kuitenkin sellainen hevonen, jonka tyyliin en vain oikein osaa mukautua. Niin ratsastuksellisesti kuin hyppytyyliltäänkin.  Hengissä selvittiin vaikka meno olikin kovin ailahtelevaa eikä niin imartelevaa.

Aloitin treenit ravipuomeilla s-kiemuralla. Ennen kuvaajan tuloa tein kiemuraa volttien kera, videolla jo ilman voltteja. Ei mitään ihan katastrofaalista menoa, mutta olisi voinut olla vielä sujuvampaa ja tahdikkaampaa. Puomit nostettiin pieniksi pystyiksi ja tultiin laukassa samaa reittiä nyt esteiden yli. Estekorkeus ei päätä huimannut, mutta lähdimpä kuitenkin liian usein ylävartalolla työntämään kohti estettä.

S-kiemuran tahkoamisen jälkeen otettiin mukaan pysty-okseri-sarja jolta aika jyrkkä kaarre yksinäiselle pystylle. Sarjalle Riiviö ampui aika huolella, mikä taas sai kuskilla aikaan paniikinomaisen vedon sisäohjasta. Riiviön takapää liirasi kaarteessa ulos, eikä meno muutenkaan ollut kovin kaunista... Kun Riiviö lähti kiitämään esteille ja niiden jälkeen, niin otan turhan jyrkästi heti kädellä kiinni. Silloin laukan laatu yleensä kärsii, Riiviöllä varsinkin kun sen laukka ei ole muutenkaan vielä kovin vahvaa ja tasapainoista. Toki tämä sama ongelma mulla on myös Riksun ja Röllin kanssa. Pitäisi vain malttaa istunnalla jarruttaa ja kevyesti pidättää, eikä ottaa kaikkea laukkaa pois.

Treeniä treeniä, ehkä joskus vielä opin!


PS. Riiviöllä aloitti jokunen viikko sitten uusi vuokraaja Emma. Riiviön kuulumisia voi siis lukea myös Emman hevosblogista.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Airan opissa istuntaklinikalla

Sunnuntaina aamutuimaan lastattiin Riiviö traileriin ja otettiin suunnaksi Aulangon ratsastuskoulu Hämeenlinnassa. Määränpäänä oli Playssonin kolmas valmennusklinikka, joka tällä kertaa keskittyi istuntaan. Ensimmäistä kertaa pääsin hevosella mukaan, mikä oli kyllä hyvin antoisaa. Valmentajana meillä oli Aira Toivola (AT Ratsastuspilates).

En ole koskaan ennen ollut Airan tunneilla tai edes katsomossa, mutta olen kuullut niistä paljon hyvää. Istunnassa on kuitenkin paljon pieniä juttuja, jotka voivat vaikuttaa hevoseen niin monella tavalla. Ratsastan paljon yksin ja ilman valmentajaa, joten helposti jumiutuu siihen omaan könöttävään asentoon. Lähdettiin siis Airan oppiin fiksailemaan istuntaa parempaan kuosiin!

Valmennuspäivä alkoi Airan demolla, johon osallistuivat Playssonin tiimistä Mira ja Roosa ilman hevosia. Mallien kautta Airan ohjeilla myös yleisö pääsi mukaan korjailemaan omaa asentoaan. Kehonhallintaa harjoiteltiin "pelkän seisomisen" lisäksi myös jumppaamalla kyykkyjä, tarkoituksena tehdä työ takareisillä eikä etureisillä ja pakaroilla. Ei mikään helpoin homma ainakaan mulle!


Päivän ratsastukset aloitti Senni Allilla, minkä jälkeen Sennin järjestämän kilpailun voittanut Tiffani pääsi hetkeksi Airan opastukseen Allin kyytiin.

Oma vuoroni oli ensimmäisellä paritunnilla. Alunperin mun piti klinikalle osallistua Röllillä, mutta se kun nyt vain kävelee, niin otin Riiviön treeniin. Airan valvovien silmien alla ratsastettiin kahden ratsukon ryhmissä ja parina mun tunnilla oli Sanna. Meillä olikin suokkiryhmä, kun Sanna lainasi autopulmien vuoksi ratsastuskoulusta ratsukseen tuntiheppa Joukon.

Taisin esittelyssä sanoa, että Riiviö on 5-vuotias, vaikka sehän on 6v ja kääntyy kohta jo seiskaan. Hups! Omiksi ongelmikseni mainitsin oikealle kippaavan istunnan ja vaeltavat kädet. Aira katseli hetken meidän menoa ympyrällä käynnissä ja kevyessä ravissa, ja lisäsi mun ongelmien listaan vähän liikkeen takana olevan istunnan ja jännittyvät jalat.

Alkukierrosten jälkeen Aira otti meidät vuorotellen maneesin keskelle opastukseen. Mun istunnassa Aira korjasi ottamaan enemmän lantiota alle, rintakehää eteen ja lonkkia auki takareiden kautta. Myös hartioita piti saada rennommaksi. Airan korjaama asento tuntui alkuun siltä, että olisin ollut ihan tosi mutkalla kummallisessa asennossa.

Riiviö ei oikein ymmärtänyt, miksi hänen piti vain kököttää paikallaan opastuksen ajan. Niimpä hän ystävällisesti kehitteli pään heiluttelua ja nyppimistä omaksi huvikseen. Hiukan Riiviö sai mua välillä irtoamaan satulasta, jolloin asennon hakeminen piti aloittaa alusta. Myös Aira pääsi nyppimään ohjasta, kun testattiin mitä lihaksia ensin käytetään ja mitä oikeasti pitäisi. Ensimmäisillä kerroilla, kun Aira veti ohjista, otin liikkeen vastaan käsillä ja hartioilla. Seuraavaksi tehtiin puolipidäte Airalle. Mun käsi oli arvatenkin liian kova ja veto oli liikaa taaksepäin. Aira kärsivällisesti opasti taas  tähän uuteen asentoon ja vatsalihasten käyttöön, minkä jälkeen samat ohjaharjoitukset toistettiin. Nyt pystyin paremmin pitämään vastaan vatsalihaksilla ja puolipidätekin oli vakaampi ja pehmeämpi.


Yksilöopastuksen jälkeen siirryttiin taas ympyrälle. Ensin käynnissä lähdettiin metsästämään samoja lihaksia ja sitä Airan neuvomaa asentoa. Välillä palattiin vanhaan asentoon ihan luvan kanssa ja taas uuteen. Miten voikin pienillä muutoksilla olla niin iso ero?! Vaikka mentiin aika löysällä ohjalla, niin istunnan muutosten kautta Riiviön käyntiin tuli ihan erilainen meno. Vanhassa asennossa se vähän hiihti pää ylhäällä, takajalat takana. Korjauksilla lantio alle, rintakehä eteen. Hevonen kulki pyöreämmässä muodossa tahdikkaammin ja aktiivisemmin takaa.

Kun uusi asento alkoi pikkuhiljaa löytymään, otettiin mukaan pysähdykset. Niinkin yksinkertainen tehtävä kuin käynnistä seis, ja niin paljon ongelmia. Aloin taas vain vetää ohjasta samalla kun istunta palasi vanhaan takanojoon, omat jalatkin jännittyi ja nousi ylöspäin. Ohja vetää ja istunta käskee eteen. Riiviö ei jarruttanut, kas kummaa... Paljon piti keskittyä siihen uuteen asentoon, vatsalihaksia saa vielä hyvän aikaa metsästää ennen kuin ne sieltä vahvistuu.

Vesileimaiset kuvat © Anna Weckman, kiitos paljon.

Könö könö!

Kevyessä ravissa asennon hakeminen oli jotenkin tosi hankalaa alkuun. Kyllä sitä hiljalleen alkoi löytymään. Samoin kun käynnissä, ravissakin hevosen liikkuminen parani istunnan korjaamisen myötä. Aira kyseli välillä miltä asento tuntuu ja huomaanko eroa. Ehkä suurin ero omassa istunnassa oli kädet, jotka korjaantuivat lähes itsellään. Vakaamman keskivartalon kautta myös kädet pysyivät paremmin rauhassa eivätkä vispanneet milloin mihinkin. Aira sanoikin, että olisi turhaa lähteä korjaamaan vain pelkkiä käsiä, kun niin moni asia korjaantuu keskittymällä istuntaan kokonaisuutena ja vatsalihasten tuella.

Harjoitusraviinkin löytyi apua vatsalihaksista. Ihan kaikkeen en pystynyt samaan aikaan keskittymään, ja jalat jäivätkin välillä heilumaan. Lonkkia avaamalla alapohje pääsi paremmin lähelle hevosta ja pysyi paremmin paikallaan.


Ravityöskentelyä tehtiin ensin oikeassa kierroksessa, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin. Loppuun vaihdettiin suuntaa vasempaan. Vasen kierros on Riiviölle vaikeampi ja siinä mun täytyy enemmän auttaa sitä tahdin ja taipumisen kanssa. Siksi oli helpompi aloittaa oikeassa kierroksessa, kun pääsi itse keskittymään helpommin siihen istuntaan ja asentoon. Airan vinkeillä saatiin ihan kivaa menoa myös vasempaan kierrokseen. Ei otettu laukkaa tunnilla ollenkaan, mutta ehkä parempi niin. Riiviö alkoi vähän väsähtää jo loppua kohti ravissa.

Paljon tuli uutta mietittävää istuntaan! Nyt kun Riksu ja Rölli vielä kävelee, niin oivallisesti siinä voi istuntaa treenailla ja eri asentojen vaikutuksia kokeilla. Ehkä alkaa pikkuhiljaa ne omat vatsalihaksetkin löytyä ;)

Oman tunnin jälkeen seurasin hetken Sennin ja Roosan tuntia. Kenttäratsastajat tekivät hommia ja istunnan korjauksia kevyessä istunnassa sekä ravissa että laukassa. Aikamoista jumppaa niin reisille kuin aivoillekin! Sitä seuratessani mulla oli kaksijakoisia fiiliksiä: toisaalta olisi tehnyt hyvää itsekin päästä kevyttä istuntaa reenaamaan opastuksessa, mutta toisaalta mun kunto ei olisi varmaan moista kestänyt :D

Pitäydyn käyntitreenissä, terveisin kovakuntoinen kenttäratsastaja