torstai 28. tammikuuta 2016

Puomeja satelee

Keskiviikkoilta vierähti taas Annan valmennusten parissa. Olin katsomassa ekaa tuntia, jossa kokeneet hepat teki aika haastavia, mutta hyödyllisen näköisiä tehtäviä. Toisella tunnilla olinkin itse jo treenaamassa Röllin kanssa.

Raviverkassa Röllin moottori toimi oikein mallikkaasti, keskittyminenkin oli enemmän työntekoon kuin kaahailuun. Tehtiin parit kivat ja tahdikkaat raviväistöt molempiin suuntiin ja paljon kehuja päälle. Raviväistöjä ollaankin harjoiteltu varsin ahkeraan. Hyvänä päivänä ne menee helposti ja näppärästi, kun taas muina päivinä vaihteet on joko sivulle laahustaen tai juoksentelu ilman ristiaskeleita.

Tunti aloitettiin yksinkertaisesti ympyrällä laukassa pienen okserin yli. Saatiin aika hyvä tasainen tahti laukkaan, mutta ekoilla hypyillä Rölli laskeutui liikaa ulospäin. Tarkemmalla ratsastuksella pysyttiin paremmin ympyrän kaarella myös estettä ylittäessä. Toiseen suuntaan onnistui heti jo paremmin.


Hevoset pääsivät jumppailemaan neljän pystyn jumppasarjalla, jossa välit oli 6 metriä ja joka välissä vielä jarrupuomit apuna. Välit oli Röllille varsin lyhyet, mutta selvitettiin sarjasta useamman kerran ilman pudotuksia mielenkiintoisista sisäänratsastuksista huolimatta. Muita tehtäviä olivat pitkät linjat niin suoralla kuin kaarevalla tiellä. Mahtui mukaan myös tuttuun tapaan pysty inhottavalla lähestymisellä uralta keskellepäin kääntäen. Oikea pohje ei edelleenkään mennyt riittävän hyvin läpi, eikä suoristaminen aina onnistunut ihan nappiin. Kaarteissa Rölli olisi saanut olla myös paremmin takajaloilla. Jäykällä kädellä lähestymisissä Rölli hyppäsi turhan paljon ylös eikä niinkään eteen.

Vaikka puomeja sateli taas luvattoman paljon, tuntui Röllin ratsastettavuus paljon paremmalta kuin viime estetunnilla. Lopputunnista väsy alkoi painaa jo ratsun jaloissa ja sitä sai ratsastaa hurjasti enemmän. Urheasti Rölli kuitenkin suoritti kaikki vaaditut tehtävät ja korjaukset.



Suomenratsujen jakamat Prix de Hippos -luokat ja suokkien mestaruuskisojen päivämäärät on vahvistettu. Kenttämestaruus ratkotaan Ypäjällä 2.-3.8., kuten arvelinkin. Tarkemmat kisapaikat ja -päivät Suomenratsujen sivuilla.

Riksulla on ensi tiistaina klinikka-aika ultraan ja akupunktioon. Toivottavasti arpikudos on lähtenyt paranemaan ja saadaan alkaa treenata kohti mestaruuksia!

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kausi avattu ruusukkeella


Tänään startattiin kisakausi Turun Ratsastajien 1-tason estekisoissa. Kisaamassa mukana oli vain Riiviö, jolla osallistuin 80 cm luokkaan. Emman piti osallistua Riiviöllä seiskakymppiin, mutta kisat oli etuajassa ja Emma vähän myöhässä, joten päädyttiin perumaan startti.

Hyvän tovin kävelytyksen jälkeen nousin selkään ja suunnattiin verkkaan. Kahden verkkaryhmän sijaan meillä olikin yksi yhteinen ryhmä, jossa taisi olla 7 ratsukkoa. 15 minuutin verkka tuntui taas tosi lyhyeltä, enkä pystynyt oikein keskittymään työskentelyyn vaan muiden varomiseen. Riiviö oli ihan ok, ei mikään mahdoton mutta ei kuitenkaan mikään huippukaan. Vahva, muttei kuitenkaan tuntumalla. Kiireinen, mutta pohkeen takana.

Ekalla verkkahypyllä Riiviö otti puomin. Muutenkin tyyli oli jotenkin matala ja hypyt oli kaikki ihme paikoista. Okseria Riiviö hyppäsi paremmin, vaikka toisella hypyllä loikka olikin jätti-isosta paikasta.





Radalla Riiviö oli aikamoinen löysä mato. En tosin itse ollut sen parempi. Meno oli enemmänkin matkustamista ja himmailua. Radan viimeiselle esteelle sentään näin paikan kaukaa ja sain ratsastettua hyvässä laukassa perille asti. Se olikin radan paras hyppy :)

Epätasaisesta menosta huolimatta selvitettiin tämä yksinkertainen kahdeksan esteen rata puhtaasti. Punavalkoinen ruusuke siis heti kauden alkuun!

perjantai 22. tammikuuta 2016

Ottelu jatkuu

Viikkoja kestänyt jännitysnäytelmä: tuholaiset vs. minä.

Kirjoittelinkin heti vuoden ekassa postauksessa Riiviön kepposteluista. Saavi murjottu ja loimet silputtu. 1-0, piste tuholaisille.

Riiviön kuivatusloimi on pysynyt ehjänä, kun se on otettu kuivattelun jälkeen illalla pois. Tilanne 1-1

Saavin kippailu ja heittely ratkaistiin vanhalla kaivonrenkaalla, jonka sisällä Riiviön saavi on nyt pysynyt ehjänä ja vesikin siellä kyydissä. 1-2.

Seuraavana tuholaisina ovatkin toimineet Riksu ja Rölli. On tylsää hengailla pihalla, joten toisen nyppiminen on mukavaa ajanvietettä. Riimut rikki ja molemmilla päässä karvattomia laikkuja... Tilanne taas tasan, 2-2.

Pojat tarhailevat tuhojen välttämiseksi nyt ilman riimuja. Tilanne 2-3

Kun ei voi toisen riimussa roikkua, on hampaille saatava toinen kohde. Loimen kaulapalat ovat ottaneet osumia. 3-3

Tarhanaapurin naama alkoi tympiä, Riksu marssi aidoista läpi kotsuista pudonneiden heinien ääreen. 4-3, huoh..

Röllin saavissa vesi oli liian kylmää/lämmintä/joku muu, joten kiukkuinen potku saavin kylkeen. Tilanne ei hyvältä vaikuta 5-3

Tänään siirsin Riksun ja Röllin laitumelle temmeltämään, josko keskittyisivät johonkin muuhun kuin tuhoamiseen. Ekat 5 minuuttia jaksoivat isotella keskenään, kaasutella pari ympyrää ja heittää pari pukkiakin. Sen jälkeen keskittyivät olennaiseen, eli syömiseen. Siinäkin tosin ensin piti tietenkin tapella samoista korsista, mutta pian jo rauha laskeutui laitumelle. Piste mulle! 5-4

Loimet eivät toistaiseksi saaneet enempää osumia ja laitumelle raahaamani saavikin säilyi ehjänä. Tasatilanteeseen 5-5 on hyvä ottaa erätauko. Ottelu jatkuu jännittävissä tunnelmissa taas huomenna!








torstai 21. tammikuuta 2016

Ripaus maastotehtäviä esteradalla

Kun joulunpyhinä bongasin Eventing Nationin artikkelin joulukuusen uudelleenkäytöstä estetreenissä, oli pakko ottaa idea toteutukseen. Meillä tosin oli vain yksi joulukuusi, ja vesimattokin on jäätynyt kentälle lumihangen alle, joten ihan artikkelin rakennelmiin ei harmillisesti päästy. Joulukuusi päätyi okserin alle ja maastarimeininkeihin otin sille kaveriksi kapean nuolenkärki-esteen. Rölli puhisi ja pällisteli maassa pötköttelevää joulukuusta, mutta nuolenkärki ei saanut aikaiseksi mitään reaktiota. Kapealle avuksi asetetut "viiksipuomit" olivat enemmänkin ne kummastuttavat osat esteessä.

Ratatreenissä oli simppeli 8 esteen rata, mukaelma viime vuoden radasta ensimmäisissä hallikisoissa Artukaisissa (postaus). Nuolenpään sijoitin radan kolmanneksi esteeksi ja kuusi pääsi nelosen alle. Muutamien puomiesteiden verkkahyppyjen jälkeen ylitettiin jokusen kerran nuolenpäätä. Ensin viiksien kera, sitten viikset vierellä maassa ja radalla viikset olivatkin jo maassa potkaistuna kauemmaksi esteestä. Rölli hyppäsi nuolenpäätä oikein kiltisti ja rohkeasti, välillä jopa vähän turhan lunkisti jalat roikkuen.



Ensimmäisellä radalla korkeus oli 70-80 cm. Rölli hyppäsi puhtaan kierroksen, mutta turhia kaasutteluja tuli muutamien esteiden jälkeen. Koko treenin ajan Rölli myös punki oikeaa jalkaa vastaan, mikä korostui varsinkin katsomopäädyssä ja keltaiselle kuusiokserille kääntämisessä. Kuusiokserin linja korjattiin vielä sujuvammaksi ennen kuin esteitä vähän nostettiin. Kaarteessa sai huolella keskittyä kääntämisen lisäksi myös laukan säilymiseen, sillä Rölli ehkä aavistuksen kyttäsi edelleen joulukuusta.


Isommalla radalla esteet olivat ysikympin tienoilla. Tultiin ensin 1-3, minkä jälkeen koko rata. Rölli otti pari kertaa puomin ykköseltä, mutta muuten hyppäsi puhtaasti myös kummallisemmista paikoista. Sujuvan ja isohkon hypyn kuusiokserilla jälkeen kaasu vähän hirtti kiinni ja 22 metrin väli jäi ahtaaksi viidellä, jolloin tuli myös puomi. Muilla radoilla onnistuttiin pitämään laukka paremmin kontrollissa ja tulemaan molemmat linjat kuudella askeleella. Viime viikon estetunnin ongelmat näkyivät edelleen kääntämisessä, mutta nyt mun mielestä meillä molemmilla oli ajatus paremmin mukana tekemisessä ja luottoa selviytyä esteistä myös erikoisemmilla lähestymisillä. Ihan onnistunut treeni siis, vaikka ihan itsekseen mentiinkin :)

Ekan videon pätkät kuvattu puhelimella, kun kamera takkuili. Isommille esteille kamera taas heräsi ja saatiin laadukkaampaa kuvaa parista pätkäisystä huolimatta.

maanantai 18. tammikuuta 2016

Kisakalenterin suunnittelua

Kenttäkisakalenteri näyttää oikein kivalta ja monipuoliselta! Tälle vuodelle on listattu 22 kenttäkisaa ympäri Suomea. Alkuvuonna/hallikaudella käydään muutamat 1-tason kisat esteillä ja koulussa, testataan säätöjä ja haetaan kisarutiinia taas talvikauden jälkeen. Kentässä ulkokausi alkaa vasta vappuna, silloin pitäisi olla jo hyvässä tikissä.

Kisakalenterin suunnittelun aloitan valitsemalla kauden tärkeimmän kisan jokaiselle hevoselleni, joilla aion kisata. Seuraavaksi valitsen sopivat kisat, jotka valmistelevat tärkeimmän kisan koitoksiin. Kenttäkisojen välissä tullaan todennäköisesti käymään myös joissakin lähialueen este- ja koulukisoissa, mutta kisakalenterin suunnittelen yleensä kenttäkisojen perusteella.


Riksulla kauden päätavoite on suomenhevosten kenttämestaruuksissa, jotka mun tulkinnan mukaan olisi Ypäjän kisaviikolla elokuun alussa. Niitä ennen olisi täällä etelässä kuudet kenttäkisat, joista olisi mahdollista hakea taas sitä rutiinia ja varmuutta maastoon. Riksullahan loppui viime kenttäkausi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Hallikenttäkisat todennäköisesti jätetään tänä vuonna välistä, kun tuskin ollaan siihen mennessä päästy treenaamaan vielä riittävästi. Kausi alkaa siis vappuna Ypäjällä, aloitetaan varmaan suosiolla tuttarista. Jos meidän seuralta saadaan joukkue kokoon, huipentuu kausi Pudasjärvellä syyskuussa järjestettäviin kenttäratsastuksen joukkue-SM kisoihin.

Röllin tärkein kisa ei tällä kaudella ole kentässä, vaan 6-vuotiaiden suomenhevosten Kasvattajakisa sekä koulussa että esteillä. Kenttää tullaan kisaamaan tottakai myös, tavoitteena saada ehjiä suorituksia ja napsia sijoituksia. Röllin kanssa aloitetaan varmaan ihan harrasteesta ja jatketaan sitten tuttarin ja suokki helpon parissa. Lounais-Suomen aluemestaruudelle ei ole vielä päivämäärää laitettu, mutta koska tällä alueella ei ole kuin Niinisalo, niin varmaankin aluemestaruudet ratkotaan heinäkuun kisoissa. Tänä vuonna meillä on kvaalit aluemestaruuteen, joten ei muuta kuin mitali kotiin niistä karkeloista!

Riiviön kanssa ei ole suurempia kisatavoitteita. Ehkä otan sen johonkin kenttäkisoihin mukaan, jos jompikumpi mustista kisatykeistä jää kotiin. Tarkoitus olisi hankkia nyt hallikaudella varuiksi kvaalit harrastetta varten, jotta varsinaisella kisakaudella ei tarvitsisi enää niistä stressata.


Alustava kenttäkisakalenteri näyttää tällä hetkellä tältä:
  • 1.5. Ypäjä: Riksu tuttari, Rölli harraste
  • 14.-15.5. Niinisalo: Riksu sh helppo/avoin helppo, Rölli tuttari/sh helppo
  • 19.6. Kerava: Riksu avoin helppo, Rölli tuttari
  • 9.-10.7. Niinisalo: Riksu avoin helppo, Rölli sh helppo/tuttari (aluemestaruus?)
  • 2.-3.8. Ypäjä: Riksu sh vaativa kenttämestaruus
  • 27.-28.8. Kangasala: Riksu avoin helppo, Rölli tuttari
  • 17.-18.9. Niinisalo: Rölli sh helppo
  • 24.-25.9. Pudasjärvi: Riksu sh helppo joukkue-SM


Ennen kisakauden alkua on hyvä tsekata uudet säännöt ja sääntömuutokset. Kentässä niitä ei juurikaan ollut:
- saappaiden väriä oli hieman vapautettu
- kankiketjun pehmusteeksi käy nykyään myös lampaankarva
- lyhyt kilpailu oli saanut uudet ohjeet osakokeiden järjestykseen, joskin lähes aina kisat on olleet niiden mukaiset jo ennenkin
- vain SM-kisoissa maastokoe voi olla ennen rataesteitä (lyhyessä kilpailussa)

Yleisissä kilpailusäännöissäkään ei ollut mitään ihmeempiä uudistuksia:
- 1-tason kisoissa saa nykyisin ihan sääntöjen mukaan jakaa minkälaisia ja -värisiä ruusukkeita järjestäjä haluaa
- Suomen mestaruudesta voidaan kilpailla, jos ensimmäiseen osakilpailussa on vähintään 5 osallistujaa
- kurinpitomääräyksissä ja rangaistuksissa muutoksia (ei vaikuta jos kisailee sääntöjen mukaan)

perjantai 15. tammikuuta 2016

Liian vaikeaa kääntää uralta esteelle

Ristiriitaiset fiilikset keskiviikkoiselta Annan tunnilta. Oli kiva olla pitkästä aikaa valmennuksessa Röllin kanssa, mutta enpä osannut oikein ratsastaa.

Taluttelin Rölliä maneesissa edellisen tunnin viimeisten korjausratojen aikana. Rölli muutenkin ottaa vähän kierroksia kun kuulee hevosten laukkaavan takanaan, mutta nyt se oli ihan kireä ja hermostunut. Pari kertaa Rölli yrittikin lähteä karkuun, välillä pyrähteli ja heitti pari pikku loikkaakin. Iskä ehti onneksi tulla avustamaan selkään nousussa, en tiedä mihin suuntaan Rölli muuten olisi kirmannut. Pari ekaa kierrosta ravissa Rölli oli hyvin lyhyellä kaulalla ja askel suuntasi vain kiireisenä ylöspäin, mutta siitä se pikkuhiljaa lähti rauhoittumaan.

Tehtiin ravissa s-kiemuroita kaikkien keskihalkaisijalla olevien puomien yli. Tässä tehtävässä Rölli malttoi kuunnella ohjeita ihan hyvin, mutta kun ravipuomit nostettiin pikku pystyiksi ja tehtävää tultiin laukassa, oli Röllillä omat suunnitelmat reitistä ja vauhdista. Vauhti kiihtyi suorilla ja esteitä kohti, mutta taas kurveissa aktiivisuus hiipui ja laukka pääsi pitkäksi ja löysäksi. Muutamilla toistoilla ja huolellisemmin jaloilla ratsastaessa meno muuttui parempaan suuntaan.

Jumppailujen jälkeen siirryttiin keskihalkaisijan tehtävään, jossa oli kolme pystyä 19 metrin väleillä. Tarkoitus oli harjoitella saman rytmin säilyttämistä niin isommassa kuin pienemmässä laukassa. Rytminmuutoksia kun me osaamme jo liiankin hyvin kuulemma tehdä ;) Ekalla kierroksella tarkoitus oli tulla 5 ja 5 laukkaa. Kuinka ollakaan kaikki me tuntilaiset aloitimme liian pienessä laukassa, jolloin väleihin tuli jotain 5,5 ja 6,5 laukan väliltä (hups). Uudella yrityksellä onnistui jo paremmin. Kun hevoset reagoivat toivotusti eteen, muutettiin tehtävän askelmäärät ensin 6 ja 6, sitten 7 ja 7. Lopuksi tultiin vielä uudelleen 5 ja 5. Lyhennykset meni Röllin kanssa varsin kivuttomasti, mutta hiukan se punki takapäätä oikealle eikä pysynyt ihan suorana väleissä.

Tasaista rytmiä treenattiin myös ympyrällä oksereiden yli. Kun ajatus oli tehtävässä mukana, löytyi se sopiva taivutus, tahti ja hypytkin oli kivan pyöreitä. Ympyrällä pyörimiseltä kun pitikin jatkaa pystylle (oikeassa kierroksessa keltaiselta punaiselle, vasemmassa kierroksessa vihreältä mustapunaiselle) hukkui rytmi jo matkalla. Rölli rupesi vähän roikkumaan kädellä ja pääsi taas pitkäksi ja matalaksi.


Varsinaiset ongelmat alkoivat kun siirryttiin rataan. Jo alun keskilinja meni päin honkia, että aloitettiin uudelleen alusta. Seuraavaksi tökki kurvi neloselle. Yksittäiset mustapunainen ja punainen pysty oli nostettu noin metrin tuntumaan, ja se tuntui jotenkin tosi isolta. Laukka kuoli taas kaarteessa ja lähestyminen pystylle oli lähinnä ajelehtimista. Rölli kiipesi yli/läpi, mutta ei oikein tykännyt kun jätin sen yksin. Toisella kertaa lähestyminen oli edelleen kaukana ratsastamisesta ja Röllikin jo päätti pysähtyä. Anna kannusti vaan ratsastamaan määrätietoisesti perille asti, laukka piti säilyttää aktiivisena jo kaarteessa. Noi uralta kurvilla lähestyttävät pystyt ei oo mitään mun lemppareita ikinä olleetkaan, mutta nyt jotenkin jäädyin niille totaalisesti. Toisesta suunnasta pidemmällä tiellä oli vähän paremmin aikaa säätää laukkaa ja ratsastaa aktiivisemmin, mutta en voi sanoa niidenkään lähestymisten olleen mitään onnistuneita tai helppoja. Oli aika surkeat fiilikset. Puomeja sateli kuin viimeistä päivää, mikä tosin ei yllättänyt tällä ratsastuksella.

Sama rata tultiin myös peilikuvana eli aloittaen keskilinjan jälkeen oikealle, kun ekalla radalla kurvattiin vasemmalle. Ei sekään hyvin mennyt, mutta oli siinä jo hiukan enemmän ideaa. Loppuun tultiin uudelleen vielä punainen pysty, keltainen okseri, vihreä okseri ja mustapunainen pysty. Siinä oltiin Röllin kanssa molemmat jo varmempia ja menossa yhdessä. Vihreälle ja mustapunaiselle tuli paikat vähän kauas, mutta Rölli lähti rohkeasti hyppyihin. Lopetettiin siihen onnistumiseen :)


Eiliset palauttelutreenit suoritettiinkin ulkosalla. Käveltiin pari kierrosta ensin rataa ympäri ja sen jälkeen siirryttiin lumiselle laitumelle. Varsinaisesta hankitreenistä ei ole vielä tietoakaan, mutta vähän kuitenkin saatiin vaihtelua maneesissa pörräämiseen. Pääosin mentiin hölkkäravia, mutta myös pari pätkää laukkaa. Rölli toimi ihan kivasti, ja kuolaimeksi valittu kolmipala riitti hyvin jarruiksi.

Aurinko oli juuri laskemassa ja hämäräkin hiipi jo esiin. Muutama kelvollinen kuva saatiin kuitenkin, vaikka kameran automaattitarkennus innostuikin enemmän heinänkorsista kuin Röllistä.



lauantai 9. tammikuuta 2016

Muistelma vuodesta 2015

Mitä teimmekään vuonna 2015?

Tammikuu
Vuosi alkoi valmennuksien merkeissä, niin koulussa kuin esteilläkin molempien heppojen kanssa. Itsenäisessä treenissä jumppailtiin ja treenattiin takapäähän voimaa poweripuomeilla ja kavaleteilla. Ensimmäinen kuukausi ei ollut pelkkää hiki hatussa treenaamista, vaan hauskaa pidettiin mm. pulkkaratsastuksen merkeissä Riksun kanssa.


Helmikuu
Heti helmikuun ensimmäinen päivä käytiin avaamassa kisakausi 1-tason koulukisoissa, jotka olivat myös Röllin ihka ensimmäiset koulukisat. Kuun lopussa käytiin myös 1-tason estekisoissa. Kisojen välissä ehdimme valmentautumaan Annan tunneilla sekä kirmailemaan hangessa.


Maaliskuu
Maaliskuussa riitti puuhaa. Molemmat hevoset olivat hyvässä kisakunnossa, joskin Rölli pärjäsi huomattavasti paremmin kouluradoilla. Röllin keilapallomoodista huolimatta sen kenttähevosen urahaaveita ei heitetty menemään, vaan aloimme keräämään kvaaleja kokoon harrasteluokkaa varten. Riksu kävi Ypäjällä treenaamassa maastareita hallissa ja osallistuimme myös hallikenttäkisoihin.


Huhtikuu
Huhtikuussa toteutimme ystäväni Nooran kanssa pitkäaikaisen haaveen ja starttasimme ekaa kertaa matkaratsastuskisoissa mun hepoilla. Molemmat hepat pääsi vihdoin ulos maastoesteille, Rölli kävi kotipihan lisäksi myös Ypäjällä maastarivalmennuksessa. Instagramin inspiroimana Riksu harjoitteli kotosalla kapeita esteitä. Huhtikuussa aloin myös ratsastamaan Riiviöllä, jonka kanssa aloiteltiin kevyesti parina päivänä viikossa. Huhtikuun iloinen yllätys oli Röllin keräämät kvaalit!



Toukokuu
Kerätyistä kvaaleista saatiin heti nautiskelle toukokuun alussa, kun molemmat hevoset pääsivät kauden ekoihin ulkokenttäkisoihin Ypäjälle. Rölli debytoi todella hienosti harrasteessa napaten ruusukkeen ja Riksu starttasi tuttaria yhdellä turhalla ohimenolla. Kuun puolessa välissä Niinisalon kenttäkisoissa Riksu teki avoimen helpon ja Rölli edelleen harrasteen, molemmat suorittivat maaston puhtaasti. Laidunkauden alkaessa Riksu loukkaantui todennäköisesti riehuessaan, ja oikean etujalan hankositeeseen tuli pieni vamma, minkä vuoksi Riksun kisakausi loppui lyhyeen.

Toukokuu päätettiin mun ja Sennin järjestämiin harjoituskenttäkisoihin, joissa kisasin Röllillä ja Nooran hevosella Ekillä harrasteluokassa.



Kesäkuu
Riiviö sijaisti Riksua kotitreeneissä ja oppilaiden tunneilla. Vuoden tauon jälkeen Riiviö pääsi hyppelemään pikkuisia esteitäkin. Rölli hyppäsi hyvin kotimaastareilla ja estevalmennuksissa, mutta Ypäjän kenttäkisoissa se taas keräsi puomeja. Riksun kanssa jatkettiin saikkua kävelyn ja kylmäilyn merkeissä.


Heinäkuu
Rölli jatkoi kouluhevosen uraansa starttaamalla ekaa kertaa 2-tason kisoissa sekä hakemassa ruusukkeen 1-tasolla. Myös kenttäura eteni, kun Niinisalossa kisattiin eka tuttari, josta siitäkin kotiintuomisina ruusuke.

Riksu sai kuun lopussa hyviä uutisia klinikalta: hankositeen vamma oli parantunut hyvin :)

© Piia Mäkelä

Elokuu
Kuukausi alkoi Keravan kenttäkisoilla, joissa päästiin iloitsemaan Röllin ensimmäistä nollarataa. Ilo loppui kuitenkin lyhyeen kun maastossa kiellettiin trakehnerilla pihalle. Myös maastorata Hattulassa stoppasi trakille ja haudalle, mikä sai epäilemään kipua takajaloissa. Osallistumiset Kangasalan kenttäkisoihin jätettiin suosiolla väliin, mutta lähdin paikan päälle kisahoitajaksi Sannalle. Valmentautumisen suhteen aktivoiduttiin koulupuolella Röllin kanssa kahden hyödyllisen valmennuksen myötä.

Riksu palaili pikkuhiljaa normaaliin koulutreeniin ja Riiviön kanssa hypättiin pariin kertaan maastoesteitä kotona.


Syyskuu
Elokuussa Rölli sai vähän lepäillä, jotta se kauden tärkeimmissä kisoissa eli 5-vuotiaiden laatuarvostelussa se olisi voittokunnossa. Rataesteillä kumpikaan meistä ei päässyt loistamaan, mutta onneksi koulukoe sentään meni paremmin.

Riksu palaili esteratsastuksen pariin maltillisesti puomeilla ja pikkuesteillä. Riiviö ehti treenailla kotona jo vähän isompiakin esteitä sekä kävi oppilaan kanssa 1-tasolla tykittämässä 60 cm radan puhtaasti. Eksyttiin Riiviön kanssa myös 1-tason koulukisoihin.



Lokakuu
Laatuarvostelun jälkeen Rölli piti huilia esteistä lokakuun alkuun asti, jolloin otettiin kentällä muutamia hyppyjä miniesteille. Samoja esteitä pääsi Riksukin vähän loikkimaan. Syksyn myötä estevalmennukset siirtyivät taas maneesiin ja mustat pojat pääsivätkin molemmat jo mukaan treeneihin.


Marraskuu
Riksun kanssa kehiteltiin vaihtelua perustreeniin kärryttelemällä kentällä pujotellen törppöjä ja leikkien valjakkoajoa. Itsenäisissä estetreeneissä kaikki kolme jätkää pääsivät vuorollaan pomppimaan kotimaneesissa. Kilpailukausi päätettiin Röllin ja Riksun kanssa 1-tason koulukisoihin.

Rölli ja Riksu kävivät vuosihuollossa Kangasalla. Röllillä löydöksiä oli kintereessä ja ne molemmat kintereet piikitettiin. Riksulla oli oikeassa lonkassa arpikudosta, jonka hoitoon vaaditaan useampi akupunktiokerta. Molemmat kuitenkin saivat ohjeeksi kevyempää liikutusta. Riiviö toimi taas sijaisena ja sen kanssa osallistuin myös Aira Toivolan istuntaklinikalle.

© Anna Weckman
Joulukuu
Riksu ja Rölli keräilivät pöllöenergiaa kevyemmästä jaksostaan. Riksu kävi klinikalla uusimassa akupunktiohoitonsa ja Rölli palaili pikkuhiljaa takaisin töihin. Riiviön kanssa hypeltiin esteitä niin itsenäisesti kuin valmennuksessakin.


Vuoden kisat

Riksun kisakausi jäi vajaaksi loukkaantumisen takia. Ehdimme kisaamaan 3 kenttästarttia, 3 koululuokkaa ja 4 esteluokkaa. Lisäksi Riksu kisasi oppilaan kanssa yhden koulu- sekä esteluokan ja ystäväni Nooran ratsuna matkaratsastuskisoissa 24 kilometrin luokan.

Rölli kilpaili 6 kenttästarttia, 5 koulustarttia, 7 esteluokkaa sekä 5-vuotiaiden laatuarvostelun, johon kuuluu estekoe ja askellajikoe. Rölli osallistui myös yhteen pelkkään maastoestekisaan ja matkaratsastuskisoissa 24 km luokkaan.

Riiviö vasta rupesi kasvattamaan kuntoa ja enempi treenailemaan, joten käytiin vain kaksissa kisoissa. Ratsastin itse Riiviön kanssa yhden koululuokan ja oppilas osallistui yhteen esteluokkaan.

Omien hevosten lisäksi sain ratsastaa Nooran hevosta Ekiä. Sain Ekin lainaksi kenttäkisaharjoituksiin, jossa menimme harrasteluokan.

© Pilvi Vähämäki

perjantai 1. tammikuuta 2016

Kaasu hirttää ja keppostelut jatkuu

Vuoden 2015 viimeiset valmennukset treenailtiin Annan opastuksessa keskiviikkona. Osallistuin estetreeniin Riiviön kanssa. Riiviön kanssa oon ollut muistaakseni Annan tunnilla vain kerran aiemmin, kesällä 2013. Juulia toki on tässä välissä ollut Riiviön kanssa treenailemassa muutaman kerran, joten ihan vieras tapaus Riiviö ei Annalle ollut.

Aloitettiin ravissa ylittämällä yksittäisiä puomeja. Riiviö oli alkuun tuttuun tapaansa kiireinen, joten pidätteitä sai tehdä jatkuvalla syötöllä. Kun menoon löytyi vähän tolkkua, jatkettiin laukassa samaa. Parilla puomilla piti vaihtaa laukkaa, mikä Riiviölle on vielä kovin vaikeaa. Puomin jälkeen Riiviön piti ampua täysillä eteen, tietysti ilman sitä vaihtoa. Seuraavaksi jäinkin itse pitämään laukkaa liikaa kädellä, jolloin rytmi hukkui tyystin.

Ensimmäiset pomput tehtiin pienellä radalla: puomi, pysty (1a&b), 3 toiseen suuntaan, 2 toiseen suuntaan, puomi-pysty-puomi-innarisarja (4a&b&c) ja pysähdys suoralla ennen kulmaa. Tie ykköselle oli Riiviön kanssa jotenkin tosi vaikea, vaikka kurvi sinänsä ei ollut kovin jyrkkä. Neloselle Riiviö ampui taas ihan huolella. Muutamien kertojen jälkeen pysähdykset esteen jälkeen alkoivat vaikuttamaan ja meno hieman rauhoittui.

Hypättiin s-kiemuraa ja reittiä okserilta sarjalle ja lopputunnista tultiin koko piirroksen mukainen rata. Puomityöskentely ei ollut ihan Riiviön lempparipuuhaa, mutta isommilla esteillä se alkoi jo hyppäämään kunnolla. Tai kunnolla ja kunnolla, kun puomeja tipahteli tasaisin väliajoin. Riiviö on kyllä mukavan yritteliäs ja haluaisi olla varovainen, mutta takapäässä ei ole vielä riittävästi siihen voimaa. Etupää hyppää kivasti, mutta takajalat keräävät vielä pudotuksia. Samaten kaarteissa takapää jää vielä helposti ristilaukalle. Pikkuhiljaa lisää rutiinia ja voimaa, niin hyvä tulee. Annakin sanoi, ettei meininki ole mitenkään toivotonta!

Isompien ratojen hyppääjät tekivät omat kierroksensa ensin, joten Riiviön kanssa käveltin aika kauan odotellessa. Ennen omaa rataa otin vähän ravia ja laukkaa, jotta Riiviö olisi taas hereillä. Ekalla kierroksella Riiviö tuntui olevan vähän jäässä, vaikka ihan kelvollisesti suoriuduttiinkin radasta. Tokalla kierroksella oli edelleen aika paljon rytmin muutoksia, mutta oltiin enemmän samaa mieltä Riiviön kanssa vauhdista. Loppuun tulin vielä viimeisen linjan okserilta sarjalle, kun radoilla sarjalle tuli varsin mielenkiintoisia ratkaisuja. Vikalla kerralla sain korjattua reittiä vähän paremmaksi, vaikka paikka sarjan a-osalle jäikin edelleen vähän kauas. Puomista huolimatta Riiviö teki hyvin ja lopetettiin siihen :) Radalla oli jo ihan kunnon kokoisia esteitä, kun korkeus oli jotain 90-100 cm.


Teknologia meni vuoden viimeisinä päivinä lakkoon, eikä mikään laite enää tahtonut tehdä yhteistyötä. Kameran videokuvaus on takkuillut ennenkin kylmillä ilmoilla, mutta nyt ihan sisällä lämpimässäkin se stoppailee parin sekunnin välein. Juulia kuvaili sitten muutamia radanpätkiä mun kännykällä, vaikka siinäkin kamera on täynnä jotain töhnää. Ongelmat eivät jääneet tähän, kun puhelin ei antanutkaan normaalisti siirtää videoita koneelle. Pienen tappelun se vaati, mutta onnistui. Ratapiirroksen olisin halunnut tehdä myös koneella, mutta pöytäkoneen näyttö ei toiminut. Lopuksi päädyin old fashion tyyliin ottamaan esille kynät ja paperia. Ja eikös piirtäminen ja värittäminen ole taas trendikästä ;)


Perusluonteeltaan Riiviö on oikein mamman mussukka, kiltti ja yritteliäs. Riiviöstä on kuitenkin nimensä veroinen, kun kyseessä on talvijuotto tarhoissa tai kuivatusloimet tallissa. Nyt kun pakkaset saapuivat tänne eteläänkin ja vesiautomaattien putket jäätyi, niin on tarvinnut laittaa hevosille tarhoihin saaveihin vettä. Riiviön kohdalla touhu on todella rasittavaa. Edellispäivänä täytin isoon saaviin vettä noin 40 litraa. Kävin tallissa ja noin seitsemän minuuttia myöhemmin kun palasin tarhoille, oli Riiviö ystävällisesti kipannut vedet pitkin tarhaa ja murjonut saavin lähes käyttökelvottomaksi. Eikä touhua estäneet edes ne saavin pohjalle laitetut kaksi isohkoa kivenmurikkaa...

Tallissa taas Riiviö tekee kuivatusloimistaan matonkuteita, jos palvelusväki ei ota niitä riittävän ajoissa pois. Vaikka Riiviö on jo kertaalleen klipattu, se hikoilee treenissä paljon. Yritän välttää ratsastusta illalla, sillä loimea ei yöksi voi jättää päälle. Tai jos jättää, niin aamulla loimea ei enää ole. Kuten nyt Annan tunnin jälkeisenä aamuna. Riiviön keppostelusaldona siis tähän mennessä on kaksi loimea ja yksi saavi.

Jos nyt tälle vuodelle toivotaan ehjempää ja yhteistyökykyisempää meininkiä, niin varusteiden ja tarvikkeiden kuin teknisten laitteiden kanssa.