keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Estetunti ja kotiläksyt

Talven estetreenit ovat jatkuneet tekniikan ja pienten esteiden parissa. Helmikuun alussa oltiin taas Tähkäpäällä Röllin kanssa treenaamassa Annan opastuksella. Tehtiin paljon kaaria ja tiukkoja teitä, mitkä on aina olleet mulle vaikeita molempien hevosten kanssa. Helposti jää vaan himmailemaan kaarelle, kun pitäisi laukata perille asti esteelle.

Annan tunnilla meillä oli kurvia kurvin perään. Hevosten piti pysyä samassa rytmissä koko radan ajan, mikä ei ollut aivan helppoa. Keskittyä piti kääntämiseen, laukan säilyttämiseen, hyvään reittiin, laukanvaihtoon ja omaan asentoon. Loppua kohti laukka lähti pitenemään ja oma asento leviämään ryhdistä siihen kaulalle hyökkäilyyn.

Pienempien esteiden kierroksella laukan rytmi säilyä paremmin, mutta kun esteitä taas lopuksi nostettiin, tuli rytmimuutoksia, kiirettä ja reittien valumista. Loppuun otettiin vielä korjaushypyt isommalle pystylle. Meille vaikeampi on selkeästi oikea kierros ja nyt sen huomasi taas. Käänsin pystylle sitten aikaisin tai myöhemmin, aina lähestyminen valui vasempaan reunaan. Rölli halusi olla kyllä yllättävän varovainen kuskista huolimatta ja teki ihan hienojakin loikkia.

Irinalle kiitokset videoinnista!


Estetunnin kotiläksyjä jatkettiin pari päivää myöhemmin kotosalla Riksun kanssa. Mukavuudenhaluisena rakensin kaaritehtävät vähän laajemmiksi kuin Annan treenissä oli. Kääntämistä ja laukkaamista siinä pystyi kuitenkin harjoittelemaan riittävästi.

Riksu yleensä etenee kaarteissa Rölliä sujuvammin eteen, mutta lavat jää helposti ulos roikkumaan jolloin suoristaminen ei onnistu. Vino hevonen ei hyppää yhtä hyvin kuin suora, se on monesti todettu. Riksun kanssa pidettiin korkeudet maltillisina ja keskityttiin vaan siihen kääntämiseen ja suoruuteen. Välillä sujui ja välillä ei. Radan poikki linjalla oleva okseri onnistui paremmin kun mietti linjaa juurikin suorana radan poikki eikä ympyrän kaarena.

Ei ole helppo laji tämä, kotiläksyjä riittää edelleen opeteltavaksi!

lauantai 17. helmikuuta 2018

Lauantailenkki

Kisakausi lähestyy, joten pojilla on alkanut kuntotreeni toden teolla. Viime viikolla molemmilla oli ohjelmassa reippailua maastolenkkeilyn muodossa. Riksu suoritti perjantaina reilun 10 kilsan lenkin tunnissa, energiaa riitti ja palautuminen sujui nopeasti.

Röllin vuoro oli lauantaiaamuna. Otettiin vähän pidempi lenkki ja valmistauduttiin siihen kuten matkaratsastuskisoihin. Edellisenä päivänä jo extrajuotto, samoin treeniaamuna. Mittasin lämmön (oli normaali 37,7°C) ja tein kaulasta nipistelytestin kuivuutta tutkien. Rölli oli pirteä ja hyvässä kunnossa, se oli juonut ja syönyt hyvin. Ikeniä en muistanut tsekata, mutta muuten ei merkkejä kuivumisesta. Mahaäänetkin kuuluivat hyvin kuten normaalistikin. Tarkistin vielä että kaikki kengät oli hyvin kiinni ja vaihdoin pari kuluneempaa hokkia uusiin.


Yhdeksän aikaan aamulla lähdettiin virkeänä reippailemaan. Oli jo mukavan valoisaa, mutta laitettiin silti paljon heijastimia päälle. Heijastinloimea en laittanut, sillä tiesin Röllin hikoilevan liikaa sen kanssa näin reippaalla lenkillä.

Ennen lähtöä Röllin leposyke oli 36. Sykemittari lähti lenkille mukaan, joten oli helppo seurailla treenin rankkuutta ja palautumista reaaliajassa. Reippaammilla laukkapätkillä syke nousi 180 bpm tietämille. Ravissa syke riippui paljon vauhdista ja ympäristöstä, rentoa ravia kun kuljettiin niin syke liikkui 100 ja 130 bpm välillä. Käyntipätkillä syke lähti laskemaan nopeasti, mikä kertoo hyvästä kunnosta ja palautumisesta.

Sykemittarin lisäksi mulla oli ranteessa Timer GPS "vauhtikello". Siihen olen valinnut vauhdin yksiköksi m/min, jota käytetään myös kenttäkisojen maasto-osuuden vauhtien ilmaisemiseen. Käynnissä matkaa taittuu yleensä 100 m/min vauhdilla ja ravissa 200-300 m/min. Laukassa edettiin, mutta ei varsinaisesti päästelty täysiä, siinä vauhdit 400-500 m/min. Timer GPS kellotti huippunopeudeksi 520 m/min ja lenkin keskivauhti oli 198 m/min. Pääosin etenimme teitä pitkin ravissa ja laukassa. Asuinalueet, yksityistiet, alikulut ja tien ylitykset kuljimme käynnissä, samaten autot ja koiranulkoiluttajat kohtasimme kävellen. Alkukäynneiksi kiersimme kotosalla raviradan kertaalleen ja loppulenkistä tarvoimme läpi lumisen metsän. Varsin monipuolinen lenkki siis! 

Yhteensä matkaa taittui reilu 17 kilometriä ja aikaa kului vajaa puolitoista tuntia. Hiki nousi pintaan molemmilla, mutta kunto riitti hyvin koko lenkin. Oltaisiin voitu tehdä pidempikin lenkki, mutta omat aikataulut rajoittivat sen verran ettei montaa tuntia ollut aikaa reippailla.

Rölli palautui lenkistä hyvin :) Loppukäynneissä syke oli laskenut jo reippaasti, muistaakseni tallipihassa se oli 77 bpm. Suitsien ja satulan pois ottamisen jälkeen oltiin jo selvästi alle matkaratsastuksen palautumisrajan (64 bpm), kun sykemittari antoi lukemaksi 56 bpm. Rölli pääsi suihkuun ja jalkojen kylmäykseen, minkä jälkeen vielä herkkupuuro päälle. Maastoilu on kivaa vaihtelua maneesitreeneille, Röllilläkin riittää taas seuraaviksi päiviksi motivaatio paremmin kouluratsastukseen kun välillä pääsee ulos tuulettumaan.

perjantai 16. helmikuuta 2018

Rataharjoitukset kauden alkuun

Ennen kauden varsinaisia koitoksia meidän seura järjesti koulurataharjoitukset kuten parina edellisenäkin vuonna. Rataharjoitukset on hyvää treeniä kisatunnelmissa, saa vähän taas osviittaa mikä sujuu ja mikä ei. Mukaan Tähkäpäälle lähti tällä kertaa molemmat hepat ja molemmilla oli ohjelmassa rata helppo A:10. Päivän starttasi kuitenkin Riksu oppilaan ratsastamana KN Specialissa.

Sunnuntaipäivä 4.2. oli aurinkoinen, mutta pakkasta oli aivan liikaa.. Talvikisoissa aina paleltuu kaiken sen odottelun ja pitkän päivän myötä. Nyt lämpömittari näytti -12 astetta, joten vilpoisaa oli. Kuntoonlaittaessa oli pakko luopua nahkakinttaista ja sormethan siinä jäätyi samantien.

Oppilaan vuoron jälkeen hyppäsin Riksun kyytiin jo puoliksi jähmettyneenä, mikä ei yllättäenkään saanut ihan parasta rentoutta esiin nin kuskista kuin ratsustakaan. Riksu oli vähän kiireinen eikä oikein malttanut ottaa pidätteitä läpi. Se suoritti kaikki tehtävät etupainoisena vyöryen. Maijan tunneilla ollaan harjoiteltu ilmavaa keskiravia, ja Riksu on pysynyt kevyenä askelta venyttäessään. Nyt kuitenkin aivot oli niin jäässä, että Maijan ohjeet unohtui tyystin ja lähdettiin keskiraviin vauhdin kautta. Välillä tulee näyttävämpää pätkää, mutta siirtymisessä takaisin harjoitusraviin tulee ne ongelmat kun vauhdilla vyöryvä karvamato pitäisi saada taas kontrolliin.

Käynti- ja laukkaosuudet onnistuivat tasaisemmin ja paremmassa tasapainossa. Loppufiiliksenä ihan kelpo rata, vaikka olisi saanut olla paljon kuuliaisempi ja rennompi.

Tulokseksi Riksu sai 64%.
"Näyttävä, melko isosti liikkuva peli. Olisin toivonut vielä lisää tasaisuutta & rentoutta. Älä tykitä keskiraveja täysillä, vaan pyri säilyttämään tahti ja rentous", kommentoi tuomari.


Riksun vuoron jälkeen vaihdettiin Rölli areenalle. Ehdittiin hetki verkkailla maneesissa ihan yksinään ennen kuin muut ryhmäläiset tulivat mukaan. Röllillä oli energiaa ja vauhtiakin, niin oli hyvä ensin keskittyä siihen omaan tekemiseen ilman muiden väistelyä. Ylikierrokset eivät oikein ottaneet laantuakseen vaan Rölli pysyi verkassa ja radalla vähän jotenkin kireänä ja kiireisenä. Se suoritti kaikki tehtävät kyllä, mutta ei liikkunut kunnolla selän läpi. Hermostuminen näkyi myös kuolaimen louskutteluna ja suun aukomisena. Jäin taas liikaa ratsastamaan kädellä ja liian vähän vaikuttamaan istunnalla hidastavasti.

Käynti oli jännittynyttä, eikä lisättyyn askel lähtenyt venymään lähes yhtään. Ei loistettu takaosakäännöksissäkään: eka meni louskutellen ja toinen valui laajaksi.

Laukassa pääsin paremmin taas ratsastamaan jalasta kohti kättä, jolloin meno olikin jo tasaisempaa. Rölli on yleensä vastalaukassa jäänyt enempi vähempi paikoilleen ja hitaaksi jalalle, mutta nyt se eteni kivasti molempien suuntien vastalaukat kaarella.

Röllin tulos oli kaksi pistettä vähemmän kuin Riksulla, 63,2%.
"Näyttävä peli, jolla laukassa ja ravissa hyvä irtonaisuus. Saisi olla vielä rennompi ja suustaan rauhallisempi."

Kotitreeneissä ja tunneilla ollaan saatu jo tosi hienosti ja rennosti helppo A:n juttuja ja erilaisia jumppatehtäviä tehtyä. Se on niin helppoa kun sujuu :) Sen fiiliksen ja suoritustason kun vain jotenkin pystyisi siirtämään myös kouluaitojen sisään!