torstai 2. elokuuta 2018

Kisareportaasi: Niinisalo 14.-15.7. suokkien kenttämestaruus

Suomenhevosten kenttämestaruudet ratkottiin Niinisalossa 14.-15.7. Alunperin tarkoituksena oli kahden hevosen voimin kisailemaan, mutta Riksun lepäillessä mukaan lähti vain Rölli. Mestaruus kisattiin tasolla 105 cm / suomenhevosten vaativa, mikä oli Röllille siis luokkanoston paikka.

Lauantaina mukaan apulaiseksi lähti äiti useamman vuoden tauon jälkeen. Äiti on tainnut olla mukana kenttäkisoissa viimeksi kun Tumppi kisaili tuttaria, eli ei ihan hetkeen :D Kannustusjoukkoihin liittyi mukaan myös Bengt, joka oli ensimmäistä kertaa ratsastuskisoissa.

Kisaviikonloppu oli kuuma, kuten nyt koko kesä on ollut. Päätin tehdä tavallista lyhyemmän verkan lämpimän sään takia. Rölli oli verkassa aika jännittynyt eikä oikein halunnut tulla avuille. Hieman pidempi verkka olisi tullut tarpeeseen. Sain tehtyä ohjelman asioita ja tehtäviä verkan puolella ihan ok, mutta en tarpeeksi hyvin. Edelliset kaksi päivää kotona Rölli oli taas mennyt oikeinkin rennosti ja hienosti, mutta ei sitten enää kisapaikalla...


Radallekin olisi kaivattu (taas) sitä pyöreyttä ja rentoutta. Muoto oli varsin avoin läpi radan eikä liikekään ollut selän läpi, mikä taas tuntui tuskallisena harjoitusravina. Tuttuun tapaan kevensin kaikki mahdolliset ravipätkät. Harmi kun tällä tasolla ei saa kevennellä koko rataa ;) Plussaa kuitenkin, että hevonen pysyi tällä kertaa hyvin pohkeen edessä.

Vastalaukassa olen kotona harjoitellut ties mitä heilumista ja häiriköimistä, jotta radalla ei tulisi turhia vaihtoja kuten viimeksi. Verkassa vastalaukka sujui hyvin niin suoralla kuin pienillä kaarteillakin. Radalla Rölli tuntui haluavan vaihtaa koko ajan ensimmäisen kaarteen ajan, mutta sain sen pidettyä haluamassani laukassa. Jälkimmäisessä laukassa oikein yritin skarpata, hevonen molemmilla ohjilla ja ajatus eteen. Rölli keksii vaihdon helpommin jos se jää pohkeen taakse ja vähän paikoilleen junnaamaan. Nyt niin ei ollut, mutta kuitenkin ihan puskista tuli vaihto. Ärsytti niin, että hyvä kun sain uuden vastalaukan nostettua. Muutenkaan rata ei ollut meidän parasta osaamista ja vielä ylimääräinen vaihto kaiken huipuksi! Ei jäänyt hyvä mieli ensimmäisestä osakokeesta.

Tuomari C: "Hevonen saisi liikkua vielä pyöreämmällä niskalla. Käynti jäi tänään lyhyeksi" 61,59%

Tuomari M: "Täsmällinen ja siisti ratsastus. Vielä hieman lisää irtonaisuutta/rentoutta" 62,95%

Yhteistulokseksi siis 62,27% (-37,7). Koulun jälkeen oltiin tuloslistalla 5/7.


Koulun jälkeen Rölli sai ensin pienen ruokatauon autossa, kun kävin kävelemässä esteradan nurmella. Rauhassa hokitus ja sitten taas menoksi.

Metsän puolella Rölli oli kivan tuntuinen ja reipas. Nurmiverkan puolella hypyt ristikolle ja pystylle onnistuivat ihan hyvin. Okserille en saanut kunnon laukkaa ja siihen tuli ensin pari hidasta loikkaa pudotusten kera. Vähän oli taas haasteita suoristamisessa.


Lähtömerkin saatuani nostin laukan, johon olin ihan tyytyväinen. Näin jälkikäteen ajateltuna laukan olisi pitänyt olla vielä terävämpää ja ratsun paremmin pohkeen edessä. Ykköselle lähestyessä Rölli heitti pään ylös ja katosi tuntumalta. Paikka oli ihan hyvä, mutta Rölli keskittyi enemmän juoksenteluun kuin jalkojen nostamiseen, joten heti alkuun pudotus. Kaarre 2-3 suhteutetulle linjalle oli jo radankävelyssä vaikuttanut haastavalta Röllin menoa ajatellen ja radalla se oli jotenkin tosi hankala. Ykkösen jälkeen jäin keräilemään ohjilla hevosta haltuun, mutta kääntäminen ja aktiivisen laukan säilyttäminen jäi puolitiehen. Pari askelta ennen estettä Rölli valui rajusti vasemmalle samalla painuen matalaksi. Ensimmäinen ajatus oli että suuntaa edes tolppien väliin ja toinen ajatus pysyä kyydissä. Hyppy oli niin kummallinen, vino ja kuin hidastetusta epäonnistumisvideosta. Jäin kuuntelemaan, viheltääkö tuomari kiellon ja esteenkorjauksen vuoksi, sen verran tuntui hyppy lähteneen paikaltaan. Kuuden laukan linja meni matkustellessa, tuomarin pilliä ei kuulunut, joten kolmoselle lähinnä seilattiin mutkitellen. Eräänlainen taidonnäyte sekin.

Sen jälkeen päätin, että me ei ainakaan rataesteille tulla jäämään ja pistin kaasua lisää. Neloselle lentäen, mutta ainakin edettiin. Vitoselle Rölli valui taas hieman reunaan mutta hyppy oli jees. Kutoselle oli taas vaikeampi reitti, tai ainakin reippaammassa vauhdissa se tuntui tulevan äkkiä. Kääntäminen meni taas sisäohjassa roikkuen. Vauhti tuntui kurvissa riittävältä, mutta lähestymisessä taisi molemmilta vähän usko loppua kun paikka olisi ollut kauempaa. Nyt vasempaan reunaan pikkuaskeleen kera ja hissihyppy puomin kera.

Rata jatkui edes vähäsen tasaisemmin ja kutosen jälkeen saatiin sujuvampia hyppyjä ilman pudotuksia. Viimeisenä ollut kaksoissarja onnistui ehkä parhaiten tältä katastrofiradalta. Tämä oli Röllin isoin rata (105 cm), mutta kyllä meidän olisi pitänyt pystyä parempaan 16 virhepisteeseen. Ainakin päästiin maastoon, jos ei muuta positiivista tästä suorituksesta.

Esteiden jälkeen oltiin tietenkin luokan viimeisenä, virhepistepotissa -53,7.
© Jaana Pirttijoki

Lauantain osakokeet oli ohi ja hevonen pesun jäljiltä heppa-autossa taas syömässä. Kävin kävelemässä maastoradan, joka oli sama, entuudestaan tuttu reitti. Kahden aikaan lähdettiinkin jo kotimatkalle. Päätin ottaa Röllin myös kotiin asti, sillä muuten tallissa seisomista olisi ollut lähes 20 tuntia. Rölli joi kisapaikalla myös vähän nihkeästi, joten kotosalla pystyi juomista vahtimaan paremmin ja juottamaan riittävästi. Kotona Rölli pääsi useammaksi tunniksi vielä laitumelle jaloittelemaan ja napostelemaan ruohoa parhaan kaverinsa Riksun kanssa. Matkustukset toki tuli nyt tuplana, mutta uskon silti tämän olleen Röllillekin kivampi vaihtoehto.

© Iisa Metsola
Sunnuntaille en saanutkaan apulaista mukaan, joten lähdettiin Röllin kanssa kahdestaan matkaan. Rölli on onneksi todennut jo heppa-auton mukavaksi kulkupeliksi, niin lastaus sujui oikein kaikilla kerroilla. Niinisalossa laitoin kisaratsun paalinaru+riimunnaru-virityksellä puuhun kiinni. Ensimmäisessä liikahduksessa Rölli vähän pelästyi kaarnaa rahisuttavaa narua, mutta tokeni äkkiä ja loppuajan seisoi kuin tatti paikallaan. Kenttägeelitkin sain viritettyä hyvin, Rölli tosin haukkasi jonkun ötökän ryntäistään ja sai turpaankin vähän geeliä.

 Kaksi viimeistä kuvaa © Jaana Pirttijoki
Verkassa Rölli oli energinen ja innoissaan. Se oli hyvin avuilla ja teki sujuvia hyppyjä. Radalla hyvä fiilis jatkui ja kaikki esteet ylittyi helposti. Puolicoffinin haudalla mulla lähti toinen ohja, mutta Rölli taitavana jatkoi mökin siihen perään ilman ohjaustakin. 

Rannassa tukkilinja onnistui sujuvasti kolmella laukalla ja alamäessä säilyi hyvin tasapaino. Pikkutukilla vedenrajassa Rölli vähän ennakoi tulevaa kurvia ja kääntyi jo hypyssä rannan suuntaiseksi. Tukkiesteen lippu kaatui, eikä tosin mikään pikkulippu ollutkaan vaan kunnon kalikka. Ei annettu sen kuitenkaan haitata menoa, vaan reippaasti jatkettiin vedessä ja ylöshyppy kuivalle maalle. Onnistuin valitsemaan nousemiseen kaikkein juurakkoisimman kohdan, mistä vähän haastetta matkaan. Rölli skarppasi hyvin ja päästiin jatkamaan matkaa. Helposti yli pöydän ja viimeisen esteen. Maalissa oltiin hyvissä ajoin ja Rölli oli edelleen ihan vauhti päällä. Sillä riitti energiaa yhä niin, että toinen kierroskin olisi mennyt kevyesti perään. Hyvän tovin ehti ravailla, että pirteän ratsun kierrokset saatiin laskemaan. Ihan kaikki luokan suokit eivät olleet yhtä energisiä maaliin tullessaan. Itse asiassa vain Rölli ja puolisiskonsa Veeran Tytteli (i. Hermeli) pääsivät ajassa maaliin. 

Lavilan Viljon tiimistä Sinikka ehti ottaa meistäkin videota, kiitos siitä. 


Rölli teki ihan supermaaston ensimmäisissä mestaruuksissaan, mutta sen verran kova taso vain yksi jäi maastoradalle. Kaksi ratsukkoa tosin unohti mennä pakollisesta portista, joten muuten hyvät maastoradat jouduttiin hylkäämään. Rölli nousi lopputuloksissa sijalle 4. Mitalisijoista oli tosin turha haaveilla.

Viisinkertainen kenttämestari Knuutilan Veikko joutui luopumaan vallastaan, kun Veeran Tytteli ja ratsastajansa Ann-Niina Kiviniitty-Ranta-Aho veivät voiton. Hopealle nousi Mira Mahosenaho ja Lavilan Viljo. Lotta-Katariina Lehtonen ja Knuutilan Veikko saivat pronssia.

4 kommenttia:

  1. Hmmmm kuka on Bengt? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, löysit postauksen pointin ;D Bengt on äitin miesystävä.

      Poista
  2. Täällä toinen ano luuli, että teille on tullut koira :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D Äitillä on kyllä kaksi koiraa, Ninni ja Nyyti, mutta he ei päässeet tällä kertaa mukaan.

      Poista