perjantai 12. tammikuuta 2018

Kontrollia ja vieteriä

Vuoden ensimmäiseen estevalmennukseen lähdettiin taas ratsain. Annan valmennukset siirtyivät talvikaudeksi Tähkäpään maneesille, ja hieman nihkeästä kuljetuspalvelusta johtuen olemme tehneet alkuverryttelyksi noin 4 kilometrin maastoilun päästäksemme pelipaikalle. Syksyn ensimmäiselle treenille ei osunut kuljetusta, joten silloin Röllin ratsastettiin sekä menomatka että loppuverkaksi takaisin kotiin. Sen jälkeen ollaan saatu traikkukyyti takaisin kotiinpäin. Vuorotellen pojat ovat päässeet maastoilun kautta estetreeniin, Röllillä treenikertoja on kertynyt kolme ja Riksulla oli nyt maanantaina toinen reissu.

Lähes koko reitti Tähkäpäälle kulkee rauhallisia, valaistuja teitä pitkin. Pimeinä aikoina täytyy silti muistaa heijastimet! Hyvin ne kaikki vastaantulleet autot ovat jarruttaneet meidät nähdessään. Ei meitä kai voi olla huomaamatta ;) Vielä kun löytyisi heijastava kypärähuppu, niin olisi asu kohdillaan!


Molemmat hevoset kulkevat matkan rohkeasti yli suojateiden, ohi koulun ja luistelukentän, pellon poikki. Kuitenkin estetunnin verkkatehtävillä on havaittavissa hieman enemmän tai vähemmän maastoilumoodiin jäänyttä motivaatiota. Varsinkin Riksu on useimmiten mutkitteleva mato eikä työskentely ohjan ja pohkeen välissä aina niin maistuisi. Ennemminkin olisi kiva viilettää vauhdilla!

Talvitreeniin vahvasti kuuluvat kontrollitehtävät kavaleteilla sopivat paremmin kuin hyvin meille tällä hetkellä. Vieteriä täytyy löytyä molempiin suuntiin, sekä lyhyempään että pidempään laukkaan. Maanantain estetunnilla tehtiin suoralla ja kaarella tehtävää, jossa toinen väli oli etenevä ja toinen odottava. Etenemisessä ei ollut ongelmaa! Sen sijaan parit pidätteet meni harakoille, eikä kokoaminen ollut niin helppoa. Tai sitten kun askel lyheni, oli vaikeaa säilyttää suoruus kun Riksu heittäytyi vinommaksi.

Onnistuneiden kokoamisten jälkeen jäin taas liikaa fiilistelemään lyhyttä laukkaa. Kertaalleen pitkä väli kaarevalla linjalla kavaletilta punaiselle pystylle jäikin pitkäksi. Riksu yleensä on kuitenkin sen verran jalan edessä, että sen kanssa voi ratkaista paikan eteenpäin lyhyelläkin matkalla, jos vain itse on hereillä. Rölli taas lyhentää helpommin ja jalka helposti unohtuu. Sitten hevonen pääseekinvalahtamaan pohkeen taakse, mikä taas kostautuu hitautena eteenratsastuksissa.

Riksu hyppeli maanantain estetunnilla varsin mallikkaasti, vaikka ei ihan parhaimmillaan ollut. Vielä omaa istuntaa ja vaikuttamista esteen jälkeen nopeammaksi, niin onnistuu linjoilla ne samanmittaiset askeleetkin paremmin. Kontrollitehtävien parissa jatketaan taas ensi viikolla. Rölli lähtee maanantaina vuorostaan estetunnille ja Riksulle voitaisiin keksiä tekemistä kotosalla.

Videoinnista kiitokset Helille!

2 kommenttia:

  1. Hienosti menee :) Etkö pysty itse ajamaan hevosia trailerilla maneesille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Mulla on vain B-ajokortti joten en saa vetää traikkua. Meidän traikku (ja hevoset varsinkin) on niin painavia, että tarvittais pikku-e.

      Poista