Elokuun lajihaaste: rullaluistelu

Elokuun lajihaasteessa viiletimme Tytin kanssa rullaluistimilla. Tammikuussa pyörähdeltiin jäällä, mutta nyt ohjelmassa oli enemmän lenkkeilyä. Rullistelemaan suunnattiin Turun Kupittaalla sijaitsevalle luistelumato-radalle. Näin kesäkaudella radalla pääsee rullaluistelemaan turvallisesti ja talvisin rata jäädytetään luisteluun sopivaksi.

Viimeisimmästä rullaluistelusta oli meillä molemmilla useampi vuosi aikaa. Oma viimeisin kertani oli ehkä niinkin kaukana menneisyydessä kuin ala-asteella. Varsin jännittyneissä fiiliksissä siis suunnattiin luisteluradan vaihtopenkille. Omia rullaluistimia minulla ei todellakaan enää ole, mutta onneksi sain siskon välineet lainaan. Kypärää tosin minulla eikä Tytillä ollut ja se lisäsi jännitystä entisestään. Kyllä nousi ajatus pintaan, että uskaltaako ilman edes mennä. Mentiin kuitenkin vaikka kypärää vähän olikin ikävä. Ranne- ja polvisuojat sentään löytyivät.

Alkujännityksen laannuttua meno alkoi hienosti sujumaan. Meidän lisäksi radalla ei ollut kuin pari muuta, joten ilman ruuhkia saatiin omaan tahtiin pyyhältää. Leveällä radalla mahtui kivasti rullaluistelemaan vierekkäin kaverin kanssa :) Kupittaalla oli samaan aikaa juuri Sirkus Finladia ja yhdessä kurvissa tulikin aina popcornin tuoksu nenään. Yleisöä ei tosin meille asti riittänyt, mitä nyt viimeisillä kierroksilla useampi lapsiperhe tallusteli radan poikki kieltokylteistä huolimatta...

SportTrackerin mukaan 52 minuutin treenin aikana matkaa taittui 10,4 kilometriä. Alkuun meno oli tietenkin hieman hitaampaan, mutta loppua kohti päästiin etenemään jo reippaamminkin. Sovelluksen mittaama huippunopeus oli 15,1 km/h.

Aloitettiin kevyesti, mutta loppujen lopuksi saatiin ihan hikikin pintaan. Voisi sanoa että vedettiin mukava lenkki jutustellen, eikä tarkoituskaan ollut kiitää täyttä vauhtia. Meidän treenipäivä osui mun heppojen vapaapäivään ja siihen se sopi oikein hyvin, ei tullut koko vartalon jumia seuraavaksi päiväksi.

Mielestäni rullaluistimilla oli sujuvampi edetä kuin jäällä kaunoluistimilla. Asennon kanssa oli kas kummaa samoja ongelmia. Taas alkoi vähän nilkoissa ja polvissa tuntua, vaikka rullaluistimet onkin varsin tukevaa tekoa. Pidemmissä liidoissa oli helpompi pysyä tasapainossa rullilla kuin luistinterällä. Asvaltin rakoilutkaan ei häirinneet niin paljon kuin jäällä pienet kuopat ja kulumat. 600 metriä pitkällä matoradalla vierähti kierros kierroksen perään helposti. Plussaa oli myös se, että ei tarvinnut murehtia autojen tai muiden tielläliikkujien väistelystä.

Rullaluistelu on siitä kiva laji, että sitä voi harrastaa missä vain mistä löytyy asvalttia. Ihan kotiovelta en itse pääsisi rullistelemaan, vaan 500 metriä täytyy ensin kulkea hiekkatietä. Kupittaan luisteluradan käyttö on maksutonta ainakin näin kesäkaudella, joten ei mennyt rahaa siihenkään. Rullaluistimet sain tosiaan lainaksi, pelkkää säästöä siis siinäkin. Talviluistimia saa jo muutamalla kympillä, mutta rullaluistimien hinnat tuntuvat lähtevän sadasta eurosta ylöspäin. Ahkeralle rullaluistelijalle tulee kuluja myös jarrupalojen hankinnasta, palat kun kuluvat asvaltin pinnassa viistämisestä.

Rullaluistelun plussat ja miinukset:
+ yllättävän hauskaa pitkästä aikaa
+ kehittää tasapainoa
+ hyvää aerobista liikuntaa
+ vaatii urheilupaikaksi vain asvaltin
- voi tuntua ikävältä nilkoissa ja polvissa
- vaatii kunnon suojautumista kaatumisen / asvaltin varalta

Arviot soveltuvuudesta ratsastuksen oheisliikunnaksi:
Jenni: ***½
Tytti: ****

Aiemmin toteutetut lajihaasteet:
- heinäkuun suppailu
- kesäkuun frisbeegolf
- toukokuun ilmajooga
- huhtikuun pyöräily
- maaliskuun SuperPark
- helmikuun salitreeni
- tammikuun luistelu