keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Mielenrauha, vaikka epämieluinen tulos

Kun Niinisalon kenttäkisoissa Riksu tuntui huonolta, päätettiin se käyttää tutkimuksissa klinikalla. Eilen sitten klinikkapäivä koitti. Jännittynein fiiliksin oltiin taas matkassa. Viime vuonnahan suurin piirtein samoihin aikoihin Riksulla todettiin oikeassa etujalassa hankosidevamma, jota paranneltiinkin koko kausi.

Ongelma oli jo paikallistettu vasempaan takajalkaan ja mun mielestä säären alueelle. Eläinlääkärin tekemässä tunnustelussa vuohinen todettiin täyttyneeksi ja kintereen alapuolelta löytyi jänispatti. Juoksutin Riksua vielä muutaman kierroksen liinan päässä pihalla. Lähes suoraan traikusta repäisty (ja tunnin siellä matkustanut) Riksu ontui selvästi vasenta takasta sisäjalkana.

Sisällä otettiin röntgenkuvat kintereestä ja vuohisesta. Jänispatti ja hankoside ultrattiin. Ja mitä löydettiin? Kintereessä oli alkavaa kinnerpattia ja vuohisen kuvassa näkyi vähän "sumua". Jänispatti oli, mutta mulle ei ihan selvinnyt, että mikä ja missä se oli. Todennäköisesti se oli tullut maaliskuun lopun riekkumisen seurauksena ja nyt äitynyt kipuilemaan. Hankoside ei ollut ihan priima, muttei varsinaisesti "rikki".

Hoitona kinner ja vuohinen piikitettiin. Riksu ei tästä hommasta ilahtunut yhtään, vaan heittäytyi varsin hankalaksi. Vuohinen taisi olla erityisen kipeä, sillä sen piikitys oli kovan työn takana. Kun piikki saatiin vihdoin oikeaan osoitteeseen, vuohisesta valui oikein nestettä ulos neulan läpi. Jänispattiin pistettiin Riksun omasta verestä valmistettu PRP-hoito. Lisäksi Riksu sai vielä kipulääkettä.

Yllättävän vähällä päästiin saikkuilun suhteen, sillä ohjeeksi tuli ottaa pari viikkoa rauhallisesti (lähinnä siis käyntiä) ja siitä sitten palata kohti normaalia treeniä. Tottakai mennään hevosta kuunnellen ja ilman kiirettä.

Ihan ilman ongelmia ei selvitty, sillä tänään aamulla vasemman takasen vuohinen oli aivan turvonnut, eikä Riksu halunnut varata sille jalalle kunnolla painoa. Konsultoitiin tietysti eläinlääkäriä, jolta saatiinkin tulehduskipulääketuubi. Riksulla ei ollut kuumetta, joten ei tarvinnut lähteä klinikalle uudelleen tutkittavaksi. Kipulääke auttoi hyvin ja Riksu piristyi silmissä. Myös kävely näytti normaalilta ja vuohisen turvotuskin lähti vähitellen laskemaan.

Riksu saa tarhailla ainakin muutaman päivän, ettei se taas riehu laitumella. Rauhallinen käppäily tarhassa on kuitenkin suotavaa, joten kehittelin Riksulle wannabe laitumen. Ruohoruokinnat toteutettiin pieninä kasoina ympäri tarhaa, jotta Riksu voi kuvitella olevansa laitumella ja samalla tulee hyötyliikuntaa ;)

Nyt ei auta muu kuin taas odotella ja toivoa parasta, jotta heppa tulee kuntoon eikä ongelmat jää vaivaamaan. Pienet kävelylenkit ja kylmäykset pitkin päivää pitävät henkilökunnan kiireisenä, mutta mitä sitä ei kaverin eteen tekisi. Vaikka tietenkään ei ole kivaa, että Riksu taas saikkuilee, tuli ongelmien hoidoista hetkellistä mielenrauhaa. Stressaavinta on se, kun ei tiedä onko ongelmia vai mikä vaivaa...


4 kommenttia:

  1. Ihana kun olet laittanut tollein kasoihin noi ruohot :) Tiedän niin hyvin tuon tunteen kun tulet klinikalta kotiin ja hoidoksi saatu piikkiä ja pari viikkoa lomaa. Minusta tuntuu aina tuossa tilanteessa siltä että oikeeta vikaa ei ole löydetty ja kauheen hankala lähtee takaisin treeniin :/ Mutta tsemppiä teille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Jotkut hevoset vaan vaativat sen "voitelun" eli piikityksen kerran pari vuodessa, jotta pysyvät vetreänä. Hevosen mukaan mennään ja tunnustellaan tarvitaanko vielä jotain muuta hoitoa ja jos tarvitaan, niin milloin :)

      Poista
  2. Voi Riksu parkaa :( Toivottavasti jalka tulisi taas pian paremmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän hoito ja lepo tee tehtävänsä :)

      Poista