Miksen osaa ratsastaa kisoissa?

Tänään oltiin Kaarinassa Keiramon tallilla seuraestekisoissa. Kisaamassa olivat Riiviö ja Riksu.

Riiviö hyppäsi tällä kertaa vain yhden luokan, nimittäin 70 cm. Verkassa Riiviö oli hyvin kuulolla ja laukkakin tuntui pyörivän kivasti. Verkkahypyt olivat kaikki onnistuneita ja lennokkaita, joten hyvillä mielin lähdettiin radalle.

Esterata oli maneesin isommalla puolella, jonka päädyssä on katsomo ja kahvila. Muistan aikaisemmista kisoista kuinka tosi monet hevoset kyttäsivät katsomoa jo maneesin puolesta välistä. Mutta eipä meidän suokkipojat olleet moksiskaan. Riksu ehkä oli hieman jännittyneempi katsomon päädyssä, mutta meni kuitenkin ihan näppärästi ohi.

Rata ei alkanut kovin vakuuttavasti, sillä nappasimme takajalkavirheestä puomin heti ykköseltä. Riiviö tuntui ihan reippaalta ja energiseltä, mutta jäi kaarteessa vähän hitaaksi ja hyppy oli löysä. Loppurata meni nollilla, vaikka ei sekään ollut niin rentoa ja sujuvaa menoa kuin verkassa. Laukat jouduin vaihtamaan radalla ravin kautta. Kaikissa kisaamissani luokissa oli arvosteluna 367.1 eli suora uusinta puhtaan perusradan jälkeen. Ei kuitenkaan siis päästy uusintaan Riiviön kanssa tiputuksen takia.

Iskä oli ottanut Riiviön radasta kuvia, ja tässä onnistuneimmat

Riiviön radan jälkeen ravailin ja kävelin hetken ennen kuin vaihdettiin ratsua Riksuun. Riksu hyppäsi taas 80 ja 90 cm. Vaikka oli aika pienet kisat tällä kertaa, niin ei tullut onneksi kiire. Molempien kanssa ehdin kävellä ulkona ennen maneesiverkkaan pääsyä. Tein Riksun kanssa paljon pysähdyksiä ja väistöjä saadakseni avut läpi.

Riiviön 70 cm luokan rata oli varsin yksinkertainen ja siksi oikein sopiva seurakisoihin. Riksun 80 cm sisälsi jo paljon enemmän linjoja, ei mitään pahoja, mutta vähän kummilla metriväleillä. Sillä tuskin mittasin kaikkia välejä väärin.

Verkassa Riksu ensin vähän tölläili maneesin kulmia, mutta rentouduttuaan unohti moiset hölmöydet. Laukkasin pari kierrosta uraa pitkin vähän isompaa laukkaa, jotta Riksu lähti käyntiin. Riksu pomppi näppärästi ja innostuneesti yli verkkaesteiden.

Radalla se oli yllätävän pirtsakka Riksuksi. Ykköselle ja kakkoselle lennätin vähän isosta paikasta, mutta se toimi hyvin kun Riksu oli mukavasti kuulolla. Kolmoselta neloselle mentiin sujuvasti suunnitellulla viidellä, mutta seuraavassa välissä suunnitelma askelmäärästä ei toteutunutkaan. Ideana oli ratsastaa kaari oikaisten neljällä, mutta toteutus jäi vajaaksi ja pikkuaskel ennen okseria nappasi puomin mukaansa. Olisi vaan pitänyt malttaa tulla hyvällä kaarella viidellä odottaen, kun oli vielä perusratakin. Videolta katsellessani huomasin vielä, että linjan ekalle tuli aavistuksen pohjaan, joka teki matkaa vielä pitemmäksi. Uskon myös, että jos en olisi ollut jo liikkeen edellä pikkuaskelta ennen, olisi voinut Riksu kiivetä okserin vielä puhtaastikin. No, nyt tuli se puomi mukaan, taas...

Riksun radat iskä kuvasi videolle. Ekalla videolla vähän tarkennus pielessä, mutta kai siitä jotain näkee.

Riksun ekan luokan jälkeen ei ollut mitään kiireitä, sillä 90 cm luokassa oli myös sama rata. Kävelin Riksun kanssa pihalla, kun alkoi sataa lunta! Muuten oli ihan aurinkoinen ja kiva keli, mutta lumisade ei hirveästi ilahduttanut. Onneksi sitä kesti vain muutaman minuutin.

90 cm verkassa Riksu ei toiminut yhtään niin hyvin omalla moottorilla kuin aikaisemmassa verkassa. Se myös valui oikeassa kierroksessa kaarteissa ulos, vaikka yritin kääntää ulkoavuilla ja pitää kaulaa suorempana. Pari ekaa verkkahyppyä pystylle tuli pohjaan, okserille onnistui paremmin.

Radalla Riksu oli varsin tahmea eikä ekan radan menosta ollut tietoakaan. Paikkoja Riksu haki itse lähelle. En oikein uskaltanut ratsastaa sitä tarpeeksi eteen, kun tuntui ettei se olisi reagoinut riittävästi ja olisi tullut turhia pikkuaskelia. Kolmoselle Riksu lähti vähän oikomaan enkä saanut sisäpohjetta läpi. Tämä heijastui myös seuraavaan väliin johon tuli 5 laukan sijaan 6 laukkaa, eikä mitenkään sujuvasti. Seuraavana oli taas "se paha linja", jossa oli edellisessä luokassa ongelmia. Nyt olin päättänyt korjata virheeni ja tulla maltilla välin 5 laukalla. Joo, viisihän siihen tuli, mutta kaarretta olisi saanut olla enemmän. Nyt tuli taas kiire ja aloin häsläämään kädellä, ja puomi mukaan. En vaan osaa!

Olin tyytyväisempi 80 cm rataan, koska siinä Riksu oli paremmin avuilla ja innokkaampi liikkumaan.

Pitkästä aikaa oltiin kisoissa, jossa oikeasti olisi voinut kaasutella ja taistella sijoista, mitä olin jo innoissani suunnitellutkin. Täytyy vaan muistaa, että uusinnassa hanattamiseen tarvitaan se puhdas perusrata... Siihen ei auta muu kuin treeni, treeni ja treeni. Jos vaikka opettelisi ratsastamaan!