Kenttäkisoissa ulkomailla: Iiris Belgiassa

Tällä kertaa ulkomaiden kenttäkisoista pääsee kertomaan Iiris Lyyra :) 

Iiris on 23-vuotias kenttäratsastaja Turusta. Hän on asunut ja ollut töissä Belgiassa useamman vuoden. Iiris kilpailee 11-vuotiaalla irlantilaistammallaan Bingo. Bingo on tullut Iirikselle noin kaksi ja puoli vuotta sitten. He ovat kisanneet kenttää kansallisella tasolla Belgiassa ja Hollannissa. 

Kauanko olit kisareissulla? Milloin?

Olen asunut ulkomailla nyt neljä vuotta. Lähdin Belgiaan 2010, kun olin valmistunut Ypäjältä kaksoistutkinnosta. Olin ensimmäiset 1,5 vuota töissä esteratsastajalle Brysselin lähellä. Tämän jälkeen muutin Antwerpenin lähelle kenttäratsastaja Karin Donkersin tallille puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen olen nyt ollut reilu kaksi vuotta töissä kenttäratsastustallissa nimeltä Stal Viktory. Olen kuitenkin nyt tulossa takaisin Suomeen tekemään pääsykokeet ammattikorkeakoulun opintoja varten.

Miksi päätit lähteä ulkomaille?

Koulutukseni aikana Ypäjällä ja työharjoitteluissa ymmärsin kuinka paljon suurempaa hevosurheilu on Keski-Euroopassa. Halusin lähteä hakemaan kokemusta ja ammattitaitoa maailman huipuilta. Myöskin kisaaminen täältä käsin on varsinkin kenttäratsastajalle paljon helpompaa, kaikki suuret ja vähän pienemmätkin kisat on niin paljon lähempänä.

Mitä kannattaa ottaa huomioon lähtiessä ulkomaille?

Itse omien kokemusteni perusteella sanoisin, että jos haluat mennä töihin ulkomaille, tärkeimmät eväät ovat varmasti rohkeus, oppimisen halu, periksiantamattomuus ja iloinen mieli. Lähtiessä ulkomaille pitää tietysti ottaa paljon käytännönkin asioita huomioon, varsinkin jos lähdet sinne kisareissulle hevosesi kanssa. (toisenlaiset kisasäännöt, kilpailutavat, hevosen passi, rokotukset, ratsastajan ja hevosen kilpailuluvat, yms.)

Mitä tasoa kilpailit ulkomailla?

Olen kilpaillut Hollannissa ja Belgiassa kansallisella tasolla B- ja L-tasoisissa luokissa. Suomessa L-taso on varmaankin jotain helpon ja vaativa B-luokan väliltä.

Minkälainen kisojen hintataso oli verrattuna Suomeen? Mitä lähtömaksut maksoivat?

Suomeen verrattuna kilpaileminen täällä kansallisella tasolla on halvempaa. Lähtömaksut ovat noin 30 €, vähän luokasta riippuen.

Mitä kisalupia vaadittiin?

Minulla on täällä ollessani aina ollut paikallinen kisalupa. Olen siis liittynyt tallini ratsastusseuraan, jonka kautta olen hankkinut kansallisen lisenssin. Tämän saamiseen tarvitsin myös suostumuksen SRL:ltä.

Mistä löysit kisakutsut ja miten ilmoittautuminen onnistui?

Kisakutsut löytyivät kaikki Belgian ratsastajain liiton sivuilta (Equibel). Ilmottautuminen ja maksaminen onnistui täysin tuon sivun kautta. Hyvä ja toimiva systeemi.

Oliko kilpailusääntöjen kanssa ongelmaa? Erosivatko säännöt Suomen säännöistö ja miten tarkistit asian?

Säännöt olivat aika pitkälti samat kuin Suomessa. Eläinlääkärin tarkastuksia oli hyvin harvoin kansallisissa kisoissa, joten se teki kilpailuiden rakenteesta vähän erilaisen. Minun ympärilläni ja kanssani työskenteli myös koko ajan paljon paikallisia kenttäratsastajia, joiden kautta oli helppo tsekata, jos tuli jotain kysyttävää tai epäselvyyksiä.

Kuinka monta huoltajaa/auttavaa kättä tarvitsit mukaan kisamatkoille ulkomailla?

Minä olen käynyt täällä usein yksinkin kisoissa, mutta vain yhden hevosen kanssa. Aikasemmin kun kävin Suomesta esim. Ruotsissa kisoissa, oli äitini mukana, mutta mitään muuta ekstra apua ei tarvittu.

Kuinka kisajärjestelyt sujuivat?

Pääosin ovat kisat täällä hyvinjärjestettyjä. Tottakai vähän pienemmissä kisoissa voidaan aikatauluissa vähän lipsua tai muuta semmoista, mutta pääosin ei minulla ole ollut suurempia ongelmia.

Olivatko radat haastavampia kuin Suomessa?

Radat ovat mielestäni vähän teknisempiä kuin Suomessa. Jo pienissä luokissa saattaa olla kapeampia esteitä ja erilaisia linjoja, vaikka esteet eivät sinänsä ole vielä isoja. Mielestäni tämä on hyvä juttu, sillä se opettaa ratsukkoja jo aikasessa vaiheessa tämänlaisiin tehtäviin, mitä varmasti tulee vastaan isoimmilla radoilla. Myöskin se laittaa jokaisen ratsastajan ratsastamaan paremmin ja tarkemmin, eikä vain laukkaamaan kovaa vauhtia ratojen läpi, mikä on myös turvallisuus seikka.

Oudoin tai erikoisin hyppäämäsi este ulkomailla?

Olen kerran maastoradalla hypännyt ihan oikean taidemaalauksen yli, se oli aika hauska ratkaisu radanrakentajalta :)

Pelottavin este kisoissa?

Muistan, että minua jännitti kauheesti viime vuonna Nokeren-kisojen vesieste, joka on tosi iso pudotus veteen, ja paikalla on aina tosi paljon yleisöä. Olin nähnyt myös kyseiselle esteelle tosi paljon kieltoja, mutta tästä kaikesta huolimatta Bingo hyppäsin sinne sekunttiakaan epäröimättä. :)

Kuinka paljon lähtijöitä oli kisoissa?

Nuo B-ja L-tason luokat olivat aina melko suuria. Lähtijä määrät olivat 100-150 ratsukon paikkeilla. Ero oli kuitenkin hyvin suuri M- ja Z-tasoisiin luokkiin (kansallinen * ja **), joissa lähtijöitä oli yleensä vain parikymmentä.

Deurlen kansalliset kenttäkisat elokuussa 2013, luokka L

Oliko kisoissa paljon yleisöä?

Belgian mestaruus kisoissa ym. arvokisoissa oli aina paljon yleisöä, mutta tavallisissa kansallisissa kilpailuissa oli harvemmin paljon enemmpää katsojia kuin tukijoukot.

Miten kuuluttajat selvisivät suomalaisista nimistä? Oliko mieleenpainuvia väärinlausumisia?

Minun etunimeni lausuttiin usein Liriksenä :D Kaksi ii:tä nimessäni on täällä ihan ennenkuulumatonta, mikä hämäsi useimpia kuuluttajia.

Minkä värisiä kenttävarusteesi olivat kisoissa, miksi?

Maastossa olen pitänyt aina valkoisia housuja, sen kanssa tummansinistä paitaa, on mielestäni kiva suosia kotimaisia värejä. Yksinkertaisuus on kaunista.

Kävikö kielimuuri ongelmaksi jossain tilanteessa kisoissa tai matkan aikana?

Alkuun olin joskus vähän ongelmissa, kun kävin ranskankielisellä puolella estekisoissa, missä ihmiset eivät mielellään puhu tai eivät osaa englantia. Siitä lähtien kun olen asunut flaaminkielisellä puolella, olen opiskellut hollantia ja puhun sitä jo melkein sujuvammin kuin englantia. Se helpottaa elämääni paljon, ihmisiin on helpompi tutustua, ja keskusteluihin päästä mukaan.

Millä menitte ulkomaille?

Itse olen aina lentänyt, ja hevoseni ovat kulkeneet kuljetusfirmojen autoissa.

Kisareissulla ikimuistoisinta?

Ehdottomasti ihmiset joita olen tavannut, aivan mahtavia persoonia ja ammattitaitoisia ihmisiä. Sekä  tietysti kaikki onnistumisen hetket, kisamenestykset.

Kehityitkö paljon reissun aikana?

Olen kehtitynyt aikanani älyttömän paljon, olen saanut paljon kokemusta, ja sitä kautta saanut paljon varmuutta ratsastukseeni. On ollut mielettömän kokemusrikasta saada seurata huippuratsastajien työskentelyä näin läheltä, olen oppinut siitä aivan älyttömän paljon.

Paljonko kisareissu tuli maksamaan? Oliko sen arvoinen?

Tämä on vaikea arvioida, sillä olen ollut niin kauan jo ulkomailla, mutta se on ehdottomasti ollut sen kaiken arvoista! :D

Lähtisitkö uudestaan?

Ehdottomasti, ja suosittelen myös muillekkin lämpimästi! :)


Nyt ratsukko on palaamassa Suomeen! :) Iiris edustaa myös TS Ratua, kuten minäkin. Iiriksen ja Bingon kuulumisia voitte lukea enemmän seuran blogista.