maanantai 6. tammikuuta 2014

Eilen ravattiin, tänään rikottiin kärryt...

Eilen oltiin treenaamassa oikein Metsämäen raviradalla Riiviön ja Royaltyn kanssa. Ajettiin verryttelyksi muutamia kierroksia ja sitten "täysiä" kaksi kierrosta. Muuten ajoin Riiviön kanssa edellä, mutta kovat kierrokset iskän piti ajaa ekana. Royalty kuitenkin etuhevosena keskittyi kaikkeen ihan muuhun kuin juoksuun, mm. kyttäili tolppia ja kulki vinossa. Se myös rikkoi laukalle, jolloin mentiin Riiviön kanssa ohi. Perässä Royalty juoksi rentona eikä pällistellyt mitään.

Ekan kovan kierroksen Riiviö jaksoi ihan hyvin juosta reippaasti, mutta tokalla kierroksella se rikkoi laukalle. Vauhti tuntui aika kovalta, mutta kuulemma tarvis parantaa joku 20 sekuntia ni vois jossain kisoissakin pärjätä :D No, ravit ei olekaan se päälaji Riiviöllä enää.


Hevoset jaksoi ihan hyvin tämän treenin. Ja toimivat myös oikein kivasti :) Molemmat meni traikkuun heti ekalla ja matkustivat nätisti. Ollaan iskän kanssa käyty joskus kuukausi sitten ekan kerran Metsämäessä samalla kokoonpanolla, silloin hepat olivat vähän sähliä alkuun. Tällä kertaa oli jo tuttu paikka.

Molemmille tuli aika kova hiki treenissä. Hevosista nouseva höyry täytti aika äkkiä traikun, joka muistutti enemmän höyrysaunaa kuin kuljetuskoppia.


Mietin pitkään, kirjottaisinko tämän päivän menosta. Kuten otsikostakin voi viisaampi päätellä, kaikki ei mennyt ihan putkeen. Todellakaan!  Päätin kuitenkin kirjoittaa, sillä tämä voi vaikuttaa jatkossakin paljon Röllin kanssa puuhasteluun ja harrastamiseen.

Tänään oli tarkoituksena ajaa Ralli ja Rölli. Röllihän on opetettu ajolle, mutta viime ajokerrasta on varmaan melkein vuosi jo. Siispä valittiin kaveriksi rauhallinen pikkuveli Ralli (kääntyi nyt 2-vuotiaaksi).

Jo tarhasta hakiessani Rölliä huomasin sen olevan aika pörheänä. Päätin juoksuttaa kentällä ylimääräiset energiat pois ennen kuin laitetaan poju kärryjen eteen. Virtaa tosiaan riittikin! Luulin eilisen ratsastuksen väsyttäneen Rölliä, mutta tyyppi oli kuin parin viikon loman jäljiltä. Juoksutuksessa se otti heti laukalle ja nyki ja kiskoi... Se käyttäytyi taas kuin mikäkin ori, eikä keskittymisestä ollut tietoakaan. Laitoin kentän portin kiinni ja päästin Röllin vapaaksi, saisi juosta sitten ihan yllinkyllin.


Mutta mitä vielä. Röllipölli kaikessa viisaudessaan parin kiitolaukkakierroksen jälkeen päätti poistua kentältä. Kisoista oppineena koko kentän aita oli nyt suljettu. Eipä tämä Rölliä hidastanut, vaan hän päätti hypätä aidan LÄPI karkuun. Noin kymmenen senttiä paksu pattinkilankku meni poikki tässä rytinässä ja siellä se Rölli kirmaili hetken taas vapaana...

Juoksutin sitä kentällä vielä ja se tuntui rauhoittuneen. Jos se vieläkin olisi ollut ihan kahjo, niin ei oltaisi laitettu kärryjä. Valjastuksessa ja kärryjen laitossa Rölli oli ihan rauhassa paikallaan eikä näyttänyt mitään merkkejä innostumisesta tai pelosta tai muusta epäilyttävästä. Vähän kyllä jännitti istahtaa kärryille.

Tallista lähdettiin nätisti Rallin perässä radalle päin. Pari kiireistä askelta tuli matkalla, mutta sain hyvin hallittua menoa. Käveltiin tiellä, kunnes päästiin radan takasuoralle. Tässä vaiheessa ajattelin "tämähän menee ihan kivasti" ja uskalsin rentoutuakin. Hetken päästä otettiin raviin. Ralli meni rauhassa edellä, mutta Rölli sekosi täysin. En tiedä pelästyikö se jotain, innostuiko vai mikä sitä vaivasi. Se alkoi muutaman raviaskeleen jälkeen pukittelemaan hulluna. Voin kertoa, että oli potkuremmiä ikävä!! Se pukitteli niin ylös, että osui kärryn aisoihin. Pelkäsin niin paljon etten muista koska viimeksi olisin! Kärryn osia alkoi lentelemään ilmassa ja jossain vaiheessa kärryt kippasivat kyljelleen. Tässä vaiheessa tipuin kyydistä. Mietin jo aikaisemmin paniikissa, miten kärryiltä tiputtaudutaan. Pelkäsin myös jäävän kärryyn tai ohjiin jumiin. Nousin aika heti ylös maasta ja näin Röllin pillastuvan entistä enemmän. Se hyppäsi viereiselle pellolle ja takas ja oli ihan paniikissa kun kärryt rämisivät perässä kyljellään.

Rölli juoksi radalla, tarhojen aitojen läpi, tiellä ja toisella läheisellä pellolla. Onneksi tiellä ei juuri silloin kulkenut autoja, se olisi ollut luultavasti varsin katastrofista. Se onnistui saamaan aisat mahan alle, jolloin kärryt oli sivulla. Siitäkös se vielä panikoi entistä enemmän. Se oli niin vauhkoontuneessa mielentilassa, ettei antanut kiinnikään.

Jossain vaiheessa vaihdettiin iskän kanssa niin, että mä hyppäsin Rallin kärryille ja iskä yritti Rölliä napata. Pelkäsin tässä vaiheessa edelleen tosi paljon, hyvä kun uskalsin Rallin kanssa kävellä.

Iskä sai Röllin kiinni ja kärryt oikein päin. Tallissa Rölli sai pesun. Se oli aivan hikimärkä ja takajalat täynnä haavoja :(

Meniköhän tää nyt ihan oikein?

Illalla Röllin takajalat oli lämpimät ja turvonneet. Laitoin jääsuojat, jotka auttoivatkin aika hyvin. Täytyy huomenna hoitaa taas haavoja ja tarkastella jalkoja lisää.

Jos jotain psotiivista tapahtuneesta etsii, niin se on kyllä Ralli. Se pysyi koko ajan ihan rauhallisena vaikka Rölli viiletti ohi vähän väliä kärryjen kanssa. Toki Ralli vähän väisti, mutta ei hyppiny pomppinut tai edes yrittänyt lähteä juoksemaan. Hieno lapsihevonen!

8 kommenttia:

  1. No huh, onneksi ei sattunut mitään vakavampaa ja toivottavasti hepan haavat (niin fyysiset kuin melko varmasti psyykkisetkin) paranee.
    Hui, kun vähän rupes jänskättämään, kun olis tällä viikolla tarkoitus omallakin hevosella kokeilla ajamista. Itselle eka kerta, hevoselle ei. Onneksi ei ihan yksinään tarvitse sitä hommaa kuitenkaan tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep toivotaan näin. Paljon lyhyitä toistoja täytyy harjoitella ennen kuin isketään kärryt kiinni uudelleen. Tavallaan onneksi ajelu on "sivutyö", niin pelko ei toivottavasti heijastu muuhun treeniin.

      Osaavia apulaisia mukaan, niin eiköhän se hyvin mene teillä :) Tsemppiä!

      Poista
    2. Tänään käytiin tosiaan ensimmäisellä yhteisellä ajelulla hevoseni kanssa, ja turhaan jännitin! Kaikki meni hurjan hienosti ja kivaa oli. Kärrytkin säilyi ehjänä :)

      Jos kiinnostaa, niin ajelustamme voi käydä lukemassa täältä:
      http://anujavihru.blogspot.fi/2014/01/ajelulla.html

      Poista
    3. Kiva kuulla :) Kiitos linkistä, käyn lukemassa tunnelmat.

      Poista
  2. Meille kanssa vähän sattu. Vuoden verran olen eri ikäisiä hevosia ajellut ilman mitään tapaturmia ja kolmantena työpäivänä pomon varsalla ajoin radalta ulos, niin että hevonen hyppäsi aidan yli ja pysähtyi sitten siihen kun kärryt tietenkin otti aitaan kiinni niin ei päässyt siitä enää mihinkään. Pomosta ei oo kuulunut että miten hevonen voi nyt, näkyviä vammoja ei tullut kuin pari vekkiä ja käveli/käyttäyty kyllä hyvin kun otettiin kärryt irti ja mentiin kylmäämään takapolvia jotka kolahti aitaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Toivottavasti ei käynyt teillekään pahemmin!

      Poista
  3. Nää oudot kelit on vissiin laittanut hevostenkin päät ihan sekaisin, meidän tallin hevoset on ihan pöljiä vaikkei aurinko ole edes paistanut (meillä yleensä kevät aurinko villitsee)...

    Toivottavasti ei tullut mitään vakavia vammoja tai traumoja kärryt perässä kulkemisesta kummallekkaan, todella hurjan kuulloinen tilanne... olis kiva jos viitsisit kuulumisia laitella miltä jalat seuraavana päivänä vaikutti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mikä vaivaa, muttei kovin kivaa ole! Niinpä, se selviää ajan kanssa ja kokeilemalla. Täytyy tehdä ihan pikkuhiljaa ja hyvien apulaisten kanssa sitten kun joskus kokeillaan uudelleen.

      Tänään jalat oli jo paremmat, mutta edelleen turvonneet ja lämpimät. Voin kirjoitella enemmän kuulumisia, kun ehdin tässä.

      Poista