maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 lempparikuvat kuukausittain

Vuoden viimeisen päivän kunniaksi keräsin omat lempparikuvat tältä vuodelta. Jokaiselta kuukaudelta löytyi yksi suosikki listalle. Kesäkuukausilta oli arvatenkin eniten kuvia, joiten niistä oli vaikein valita. Valikoidessa tuli myös kerrattua kivasti vuoden kulkua.


Tammikuu
Vuoden 2017 aikana mustista suomenhevosista tehtiin vuodelle 2018 kalenteri, jossa Riksu ja Rölli seikkailivat. Hyväntekeväisyysprojekti syöpälasten hyväksi sai päätöksen tämän vuoden tammikuussa, kun meidän tallilla järjestettiin Sykerö-kerholaisille elämyspäivä. Siskoni Nellin kanssa esitettiin tapahtumassa pariratsastusshow musiikin tahtiin.

Kuva © Anni Aittola


Helmikuu
Lumi taisi alkuvuonna olla maassa sen verran, että päästiin tekemään muutamat hankitreenit. Tämä kuva Riksusta on ehdottomasti yksi lemppareista!


Maaliskuu
Laukkarata suli mukavan aikaisin keväällä, joten päästiin tekemään kuntotreenejä hyvissä ajoin kohti kenttäkautta. Niin hevoset kuin ratsastajakin nauttii kun pääsee vähän tuulettumaan laukkavedoilla pitkän maneesikauden jälkeen.


Huhtikuu
Kevään aikana ostin molemmille mustille pojille kanget, ajatuksena alkaa testailemaan hienosäätöjä niiden avulla. Useimmiten ratsastan nivelellä, mutta silloin tällöin on kiva päästä fiilistelemään kangilla. Riksu liikkui varsin makeesti kankien kera heti ekoista kerroista lähtien. Ylläoleva kuva on neljänneltä kankikerralta. Tykkään tästä kuvasta tosi tosi paljon. Jos tausta olisi kivampi, niin voisi olla ihan taulumatskua.

Tämä kuva oli myös blogin instagramissa (@greeneventer) vuoden suosituin kuva tykkäyksien perusteella.


Toukokuu
Heittäydyin ihan villiksi ja menin Reippaalla ekaa kertaa ilman satulaa lämpimänä kesäpäivänä. Kentällä suoritettujen sileätreenien jälkeen jatkettiin viereisellä laitumella ja hypättiin ihan innoissaan pienen ojan yli kuin isompaakin maastoradan hautaa ylittäen. Oli hauskaa!


Kesäkuu
Ypäjän kenttäkisoista olisi enemmänkin kuvia, mutta yksi lemppari on tämä lätäkkökuva Rivieralta. Kisan jälkeen käytiin loppukävelyjen yhteydessä ottamassa parit pulikoinnit veden läpi loiskutellen. Röllillä virtaa riitti vielä kisapäivän loppuun.


Heinäkuu
Eki teki ekan kenttäkisadebyyttinsa Ypäjällä. Tuloksellisesti ei mikään paras reissu, mutta muuten hyvää vaihtelua hepalle perustreeniin. Mullekin hauskaa vaihtelua ratsastaa välillä muulla kuin suomenhevosella kilpaa. Tykkään tämän kuvan väreistä ja sommittelusta.

Kuva © Mirella Ruotsalainen / hertjekker.net


Elokuu
Elokuussa käytiin Röllin kanssa kisareissuilla pitkälti vaan kahdestaan, joten kuvia ei ole niiltä reissuilta. Tämä kuva on otettu kotoa meidän ensimmäisen kansallisen koulustartin jälkeen. Selvittiin varsin hyvin siltä reissulta, joten kuvassa voi jo helpottuneena hengähtää ja hymyillä.


Syyskuu
Kenttäkausi loppui meidän osalta jo elokuussa, mutta virkistäydyttiin vielä kotosalla maastoestehyppelyillä ennen syksyn sateita. Rölli oli energinen ja innoissaan, mikä on aina kiva huomata vaikka kausi oli taas ollut varsin rankka kaikkine kisoineen. Rengaseste oli tarharemontin myötä siirtynyt uuteen asemapaikkaansa, joten saatiin taustalle taas vähä eri maisemia.


Lokakuu
Lokakuun lempparikuvassa Riksu on ekaa kertaa liikkeellä ratsain sairasloman ja vesijumpan jälkeen. Höntsäiltiin hyvillä mielin ilman satulaa, ja ratsu olikin varsin reipas ja innokas liikkumaan.


Marraskuu
Aloitin yhteistyön treenaakotona.comin kanssa ja jumppailin niin matolla kuin hevosenkin kyydissä. Riksu toimi jumppa-alustana mallikkaasti vaikkakaan ei aina näyttänyt ihan arvostavan tätä hommaa. 


Joulukuu
Vuoden viimeiset hankilaukat ehdittiin tehdä vain Reippaan kanssa ennen kuin maa muuttui luistinradaksi. Tunnelmallinen auringonlasku kruunasi treenin :)


Toivottavasti ensi vuosi on myös antoisa niin hevosten kuin valokuvien suhteen. Hyvää uutta vuotta kaikille!

lauantai 29. joulukuuta 2018

Joulun jumpat

Joulu juhlittu ja kinkut syöty! Tapaninpäivänä palattiin pieneltä joululomalta treenien pariin, kun virittelin maneesiin kavalettijumpat hepoille.

Omat treenit ei jääneet siihen, sillä sain joululahjaksi kahvakuulan ja vastuskuminauhan (vihreinä tietty!), jotka pääsivät myös jumppailuun mukaan.


Ensin kuitenkin jumpattiin kavaleteilla hevosten kanssa. Ratsuina Rölli ja Reipas, sillä Riksu ei vielä hyppele esteitä. Rölli teki ensin treenin useampien innarikavalettien kera ja sitten helpotin reippaasti tehtävää Reippaalle.

Rölli oli energinen, mutta alkuun pysyi silti kontrollissa. Treenin edetessä kierrokset kasvoivat ja Rölli jopa villiintyi hieman. Innarivälit oli kaikki noin 3 metriä, mutta viimeiset välit tuntuivat aina vähän lyhyemmiltä kun vauhti kiihtyi ja askel venähti pidemmäksi. Muuten oli ilo hypellä innostuneella hepalla :) Kaaret ristikoilta innareille olivat kaikki 14 metriä, eli pikkuesteillä kivat neljä laukka-askelta. Tehtävään sisään neljä laukkaa tuli aika kivasti, mutta innarien jälkeen edettiin jo reippaammin joten sujuttiin kolmella laukalla perille ristikolle.

Välillä Rölli hyppäsi ristikoita vain hissimäisesti ylös, jolloin hypyn kaari ei ollut hyvä ja oma myötääminen vielä huonompi. Rölli oli anteeksiantavainen eikä ottanut moisesta törppöilystä nokkiinsa vaan jatkoi menoaan.

Hyvä treeni, hyvä mieli jäi :)


Reippaan tehtävässä ei ollut innareita, vaan kahden kavaletin muodostama sarja keskellä ja samat kaaritehtävät ristikoille.

Tehtiin vähän pidempi alkuverkka Reippaan kanssa, kun maneesissa oli vielä muita kulkijoita. Siirtymisten myötä Reipas tuli aika kivaksi, mutta myös alkoi jo selvästi väsähtää.

Kavaleteilla se ei ollut enää parhaimmillaan, joten ei menty paljoa. Laukka on parantunut huikeasti alkuvuodesta, mutta siltikin kaipaa tosi paljon lisää voimaa. Voimattomuus ja väsymys näkyy hyvin ponnistuksissa esteillä, kun takajalat eivät jaksa nousta yli puomien, vaikka etupää hyppää ihan hyvin. Reipas on kuitenkin innokas hyppääjä, mikä helpottaa estetreenejä, vaikka taito ja tekniikka onkin vielä heikolla mallilla. Ohjautumisen teho vaihtelee myös paljon, sama reitti voi välillä onnistua pienin avuin ja toisella kertaa ei meinata osua edes tolppien väliin...

Jatkamme ahkerasti treenejä, niin eiköhän meno siitä helpotu jossain kohtaa!


Jouluruokia sulateltiin vielä jumppamatolla ihan omin voimin päivän päätteeksi. Vihreä kahvakuula pääsi heti treenikaveriksi mukaan. On masentavaa huomata oma heikkous ja huonokuntoisuus jumppatreenissä, mutta hevosen selässä se vasta masentavaa onkin. Miten voi vaatia hevoselta aina vaan parempaa ja voimakkaampaa menoa, kun itse heiluu kyydissä miten sattuu.

Hevosten kunto on helpompi saada kuosiin, ja yleensä mun ratsut onkin tullut maastosta maaliin virkeinä ja energisinä. Oma kunto on samaa luokkaa vain villeimmissä unelmissa. Hyvä lihaskunto ja kropan hallinta kuitenkin on avainasemassa kaikissa lajeissa, joten treeniin on pakko lisätä myös omat treenit. Varsinaisia laihdutustavoitteita mulla ei ole (toisin kun mun hepoilla...), mutta kropan hallintaa olisi tarkoitus saada paremmin kuriin ja aerobista kuntoa paremmaksi.


Uusi vuosi on kohta täällä ja ne kuuluisat uudenvuodenlupaukset treenistä ;) Jos säkin haluat ryhtiä sun treeniin, kehonhuoltoon ja syömiseen, niin suosittelen treenaakotona.comin palveluja. Koodilla green saat vielä alennustakin. Vuoden treenit 79 eurolla, ei paha!

Yhteistyössä treenaakotona.com

tiistai 18. joulukuuta 2018

Odotamme valkeaa joulua

Tiedättekö sen tunteen, kun haluaisi ottaa joulukuvia, mutta joko keli ei ole talvea nähnytkään tai ehdit ulos vasta pimeällä. Mulla on tämä ongelma ollut taas jo useamman päivän. Asiaa ei auta se, että meillä menee kuvaajan kanssa työvuorot varsin hyvin ristiin.

Sunnuntaina vihdoin natsasi aikataulut kuvaajan kanssa yhteen, mutta eipä jouluista meininkiä näkynyt kuin pienen tonttulakin verran. Puoli kolmen aikaan alkoikin ulkona jo hämärtää, joten ennestään harmaa keli korostui. Rölli myös loisti kuvauksellisuudellaan tai ehkä hän vain esitti masentunutta laamaa, mene ja tiedä. 

Hevoset rokotettiin ja raspattiin alkuviikosta viime viikolla, joten saivat viettää useamman lepopäivän. Virtaa mun hepoilla oli vaikka muille jakaa, ja se näkyi mm. loimien repimisenä sekä tarhalankojen rikkomisena. Rölli kävi ylikierroksilla taluttaessa sekä ulos että sisään tullessa, Riksu vain sisällepäin... Jännityksellä odotin miten ratsut pysyvät käsissä kun palaavat töiden pariin, mutta olivat ihan tylsiä. Itseasiassa nämä Röllin kuvat on otettu rokotusloman jälkeen ekalta ratsastukselta, ja ainut kuva missä Rölli näyttää edes vähän eloisalta on se, kun samaan aikaan toinen hevonen kulki tallipihalla. Varsin villiä!


Eilen ja tänään satoi vihdoin lunta maahan. Ratsastamaan päästiin tosin taas vasta pimeän aikaan, joten ei talvikuvia tälläkään kertaa. Josko jouluna olisi lunta maassa sen verran, että voisi ratsastaa radalla tai kentällä pienessä hangessa. Kuvaajan kera tietenkin ;)

maanantai 10. joulukuuta 2018

Kolmen koplan rakennekuvat

Itsenäisyyspäivänä oli ihmeen hyvä keli, joten päätettiin ottaa pitkästä aikaa rakennekuvat suokkipojista. Vähän haasteita aiheutti nopeasti laskeva aurinko, joka muodosti pitkiä varjoja. Mun vakiokuvauspaikka ei toiminut yhtään, sillä aurinko paistoi ihan sivusta. Täytyi keksiä uusi paikka, joka ei ollutkaan ihan helppoa. Taustat ei aivan toimineet toivotulla tavalla, mutta näihin oli tyydyttävä.

Kyllä huomasi, että viime poseerauskeikasta oli aikaa, sillä kaikilla hepoilla oli maltti kadoksissa. Oli erittäin vaikeaa saada hevoset pysähtymään järkevään asentoon, ja vielä niin ettei ne näyttäisi ihan kuolevilta laamoilta. Rölli on turhauttavin, kun se aina onnistuu saamaan kuviin silmät kiinni, jos ei itse kokoajan narun päässä hyppele tai heilu...


Röllin kuvaa kyllä katselee mielellään :) Vaikka hevonen ei olekaan täysin suorassa kameraa kohti, on asento sentään ihan onnistunut. Rölli on pysynyt varsin sporttisessa kunnossa, vaikka kisakauden jälkeen kunto ajettiin alas ja ollaan tehty kevyempää treeniä. Energiaa ja motivaatiota työhön riittää, mikä on aina hyvä. Talvi treenataan voimaa ja tekniikkaa ahkerasti!

Nuoruusvuosistaan Rölli on saanut kivasti lihasta oikeisiin paikkoihin ja muutenkin rakenne näyttää nyt kivan sopusuhtaiselta. Rumasta ankanpoikasesta onkin ehkä kuoriutumassa joutsen ;)


Riksu on viettänyt ihan omaa massakauttaan kesästä lähtien. Kropan malli on suht tasainen pötkylä, mutta liikakiloja on toki kertynyt. Olisi toki tilanne voinut olla pahempikin! Riksu on onneksi aina ollut ns. ratsun mallinen, joten saikkuilu ja kevyempi kausi ei vedä kroppaa ihan mahdottomaksi. 

Yllättävän vähän Riksun kunto on laskenut. Tokikaan lihaskunto ei ole samalla mallilla kuin huippuaikoina, mutta kestävyyskunto on varsin hyvä. Riksu tulee aina iloisesti tarhassa vastaan ja lähtee mielellään töihin.


Sitten onkin vuorossa Reipas. Sanotaanko näin, että hyvä rehunkäyttäjä on ollut ruoka-aikaan kotona. Etupää on vahvassa kunnossa, samoin mahan seutu. Takapää on pieni ja heikko, vaikka siihenkin ollaan jo vähän saatu potkua verrattuna alkuvuoteen.

Reippaalla alkaa dieetti, perinteisesti vuoden vaihteessa! ;) Karvatkin ajeltiin että jaksetaan reippailla, mutta mustiin poikiin verratuna kunto on vielä heikolla mallilla. Yritys on Reippaalla aina kova, vaikka taidoissa ja toteutuksessa olisikin puutteita.

Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ottaa rakennekuvia hepoista useammin! Yksin se ei tosin onnistu, joten ollaan kuvaajien aikataulujen armoilla. Sekä tietysti säiden armoilla, sillä loskakelit ja vesisateet eivät ole kenenkään mieleen. Ehkä pitäisi kaivella niitä vanhojakin kuvia ja tehdä joku kehityskooste hepoista?