lauantai 27. huhtikuuta 2019

Omalla kasvatilla vaativaan

Kun mun hevosten emä Iituska ensimmäisen kerran astutettiin, laitettiin tilaukseen musta kenttähevonen. Ja sieltähän sellainen saatiin kun Riksu syntyi lähes 11 vuotta sitten. Kenttäratsastus on lähellä mun sydäntä, mutta omien kasvattien kohdalla on hienoa tehdä myös monipuolisesti kaikkea muutakin ja kokeilla kuinka pitkälle rahkeet riittää ja oma pää kestää.

Pari viikkoa sitten otettiin harppaus kouluratsastuksen uralla, nimittäin startattiin molempien ensimmäinen vaativa B koululuokka. Aloitimme maltillisesti pienistä ykköstason kisoissa harjoitellen. Meidän alueella harvemmin 1-tasolla on tarjolla vaikeampaa kuin helppo A, mutta nyt kisoissa oli myös vaativa B. Riksu on pienestä pitäen ollut hyvä laukanvaihdoissa, joten se mörkö oli taltutettu.

Ehkä valmistautuminen koitokseen olisi voinut olla parempikin, sillä oon taas vähän laiminlyönyt kouluvalmennuksia tässä kevään mittaan. Kuitenkin Riksu teki kotitreenissä asiat hyvin, niin karkeloihin lähdettiin.

Kuvat © Karita Immonen


Hirveää osallistumisryntäystä ei meidän luokassa ollut. Alunperin piti ratsukoita olla kolme, mutta yksi jäi vielä kisapäivänä pois. Saatiin kuitenkin ratsastaa rata, vaikka palkintoja ei jaettukaan.

Verkka jäi vähän turhan lyhyeksi, varsinkin kun Röllin helppo A luokan palkintojenjako osui juuri Riksun verkka-aikaan. Kunniakierroksella käytiin ottamassa verkkalaukat ja ehdittiin vielä ulkokentälle jumppaamaan pari kertaa laukanvaihdot läpi.


Riksu oli ihan kivantuntuinen ratsastaa, mutta ehkä alkoi vähän käpertyä edestä. Päätin ratsastaa sitä vähän reippaammin eteen, sillä käpertyessään se jää helposti myös jalan taakse. Verkassa vaihdot tuli hyvin ja laukka-käynti-siirtymätkin onnistuivat. Maneesin puolella omaa vuoroa odotellessa ehdittiin jumppaamaan avot ja sulut läpi.


Koulurata Vaativa B: MB Special vaikutti vaativan radoista omaan silmään helpoimmalta, mikä myös madalsi kynnystä lähteä sitä kokeilemaan. Rata alkaa ilman alkutervehdystä laukkaosuudella kokonaisuudessaan ja vasta loppuun tulee ravitehtävät.

Polkaisin Riksun käyntiin ja lähdettiin suorittamaan. Heti alkuun olisi voinut ottaa pienet kokoamiset, mutta me mentiin vähän reippaammin. Keskilaukka ja -ravi olisi saanut venyä paremmin, mutta saatiin sentään jotain eroa esitettyä. Laukkakahdeksikolla käyntisiirtymissä Riksu tuntui hieman vahvalta ja ratsastin liikaa kädellä, jolloin käyntiaskeleet tuli jännittyneesti ja töksähtäen. Vaihdot askeleessa meni taas vähän turhan vauhdikkaasti ja jälkimmäinen tuli takaa jäljessä.

Keskiravin jälkeen iski blackout radankulusta ja siirsin käyntiin tuomarin edessä kuin olisin lähtenyt seuraavaksi lisätyn käynnin diagonaalille. Siitä tietenkin pillin vihellys ja -2 pistettä unohduksen vuoksi. Avo- ja sulkutaivutushan siihen kuului ensin. Ympyrän kautta takaisin reitille, mutta keskittyminen ei ollut ihan 100%. Oikean kierroksen avotaivutus varsinkin jäi kovin mitättömäksi eikä seuraavan pitkän sivun sulkukaan ollut parhaintamme, vaikka oltiin helpommassa kierroksessa.

Sen jälkeen päästiinkin käyntiosuudelle. Lisätty käynti jäi turhan lyhyeksi, mutta olen tyytyväinen Riksuun että se käveli näinkin hyvin. Vasemman kierroksen avo ja sulku näytti jo enemmän siltä kuin pitääkin, vaikka vähän tahti pääsi kiireiseksi. Viimeistä sulkua ratsastaessa mietin, että olenkohan nyt tehnyt kaikki tehtävät vai oliko jotain vielä jäljellä. Käänsin keskihalkaisijalle lopputervehdykseen sillä mielellä, että kyllä se tuomari sitten viheltää taas jos jotain unohtui. Kaikki kuviot tuli kuitenkin suoritettua ja yhdellä unohduksella selvittiin maaliin.


Radan jälkeen olin helpottunut ja ihan tyytyväinen. Toki rata olisi pitänyt opetella paremmin, ettei unohduksia pääsisi tulemaan. Jälkimmäisestä vaihdosta saatiin numeroksi 4, sillä vaihto ei ollut yhdessä askeleessa. Muuten numerot oli pääasiassa 5,5-6,5 välillä. Lisätystä käynnistä tuli 5.

"Kiva hevonen ja paljon hyvää. Saisi kuitenkin liikkua kootumpana ja taipua paremmin oikealle. Ajoittain tahti kiireinen. Harjoittele lisätyn käynnin esittämistä".

Tulos 57,759% jätti vielä roimasti parantamisen varaa seuraavaan kertaan. Sitä en tiedä, milloin seuraava vaativa b kerta olisi, sillä kohta alkaa kunnon kisat kenttäratsastuksen parissa. Olen kuitenkin ylpeä Riksusta, että ollaan päästy oman kasvatin kanssa yhdessä näinkin pitkälle.

Omien haaveiden listalta voidaan nyt rastittaa suoritetuksi kouluratsastuksen vaativa B. Toinen haave löytyy kenttäratsastuksen puolelta, nimittäin vaativa b myös sillä saralla. Tai ei se enää vaativa b ole vaan uuden tähtiluokituksen mukaan CCN**. Kenttäkomitean kokouspöytäkirjoissa näkyi olevan keskustelun alla, että saako suokilla starttaa uutta kahta tähteä (ko helppo A, re 115 cm, me 110cm) mutta huhtikuun sääntomuutoksissa ei rajoituksia oltu kirjattu. Tumpin kanssa kisattiin jopa voittaen silloista yhtä tähteä, joten hengissä siitä on selvitty ennenkin. Katsotaan jos joskus vielä uskalletaan sitä lähteä kokeilemaan, ei nyt ihan tällä kaudella kuitenkaan.


Rölli oli mukana Wiurilan kisoissa ja starttasi tutun helppo A luokan. Se oli kuitenkin jotenkin tosi huono kädelle. Mun olisi pitänyt ratsastaa enemmän jalalla ja istunnalla, mutta takerruin käteen entistä enemmän. Verkasta tai radasta ei jäänyt hyvää fiilistä. Kuitenkin Rölli sai tulokseksi 61,40 %, mikä oikeutti toiseen sijaan kuuden ratsukon luokassa.

Röllilläkin olisi haaveissa joskus päästä starttaamaan vaativa b luokkia, mutta tällä hetkellä laukanvaihdot askeleessa on niin ilmavia ja pomppuisia, että ne ei vielä sovi ihan kouluradoille. Treeniä, treeniä...

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Kisakausi käyntiin

Maaliskuussa saatiin kisakausi käyntiin pikkukisoilla. Kisailut aloitettiin rataesteillä, ja kotimaneesiin pääsivätkin kaikki kolme heppaa hyppelemään. Kuukauden viimeiseen päivään mahtui vielä koulukisat, joihin Riksu ja Rölli lähtivät mukaan.

Kun vuoden alussa hankin taas kansallisen kisaluvan, en arvannut kauden alkavan Reippaan kisoilla. No, näin kuitenkin pääsi käymään. Vähän nauratti ilmoittautua 40 cm luokkaan kisailemaan pikkuponeja vastaan. Reippaalle tämä oli kuitenkin eka kerta 40 cm, kun ennen ollaan menty vaan puomi- ja ristikkoluokkia.


Reipas oli yllättävän toimiva! Mitä nyt ensin vähän jännitti katsomoa ja nurkkaa täynnä ihmisiä. Siitä selvittiin ja päästiin etenemään suunnitelman mukaan niin verkassa kuin radallakin. Tavoite oli päästä koko rata laukassa ja se melkeen onnistui. Tai suht laukaksi tunnistettavassa askellajissa... Muutaman kerran tuli jotain epämääräisiä askelkuvioita jolloin korjasin ravin kautta takaisin laukkaan.

Loppuradalla kutoselle tuli omituinen loikka, jonka jälkeen meinasi oripojalla mennä jalat solmuun. Siitä jäi vähän räpellys päälle, mikä kostautui puomina seiskalta. Olisi pitänyt korjata kutosen jälkeen heti enemmän eteen, niin ehkä oltaisiin sujuttu paremmin perille seuraavalle esteelle. Kuitenkin Reipas oli kivan virkeällä mielellä radalla, eikä jähmettynyt niin kuin aiemmissa kisoissa. Neljän virhepisteen suorituksella ei saatu ruusuketta, mutta muuten jäi ihan kiva fiilis.


Mustat pojat sentään keräsivät ruusukkeet suorituksistaan oppilaiden kanssa. Riksu osallistui 60 cm luokkaan ja Rölli 70 cm luokkaan, molemmat tekivät puhtaat radat :)

Omat kisakauden avaukset Riksulla ja Röllillä minä tein Artukaisten koulukisoissa. Molemmat osallistui luokkaan helppo A:1. Suorituksista ei ole videoita ja kuvatkin jäi ottamatta siltä reissulta. Ihan ok puksuttelut molemmilla, ratsastin ne lähes samoille pisteille. Unohdin raipan kotiin ja sen vähän huomasi, sillä se viimeinen poweri jäi molemmilta puuttumaan.

Riksun tulos oli 63,07 % ja Röllin yhden pisteen vähemmän, 62,69 %. Rölli kyllä tuntui mukavammalta radalla, mutta ikävästi rikkoi toisen vastalaukan. Ihan kiva oli päästä kouluradalle, vaikka hevoset ei vielä olleetkaan parhaimmillaan ja ei menestystä tullutkaan (oltiin sijoilla 4 ja 5, kun 3 sijoittui).

Kisakausi jatkuu vielä koulukisoilla ja pitäisi niitä rataestekisojakin päästä kiertämään. Kenttäkausi alkaa toukokuun lopussa Ypäjällä.