Vaikeiden päätösten juhannus

Keravan kenttäkisoissa sunnuntaina 19.6. Riiviö hyytyi maastossa täysin. Keskeytyksen jälkeen käytiin eläinlääkärin luona tutkimuksissa. Riiviöllä oli kova kuume ja korkea syke, joka ei meinannut millään laskea. Kuivumisen merkkejä näkyi ihossa ja suun limakalvoissa. Riiviö sai kipulääkkeen ja lämmön laskemikseksi määrättiin kylmällä vedellä kastelua. Noin tunnin päästä eläinlääkäri tuli vielä nesteyttämään Riiviön 10 litralla suolavettä. Riiviö käyttäytyi rauhallisesti, mutta vaikutti kuitenkin normaalilta omalta itseltään.

Heti maanantaina kunnan eläinlääkäri tarkastamassa Riiviön voinnin ja ottamassa verikokeet. Limakalvot oli edelleen vaaleat, mutta iho palautui "nyppimiskokeessa" hyvin. Muutenkin Riiviötä kehuttiin hyväkuntoiseksi ja hyväntuuliseksi hepaksi.

Verikokeen tulokset tulivat tiistaina. Tutkittuja kohteita oli 13, joista vain 5 oli viitearvojen sisällä. Mm. hemoglobiini oli 42 (viitearvo 118-159 g/l) ja verihiutaleet 29 (viitearvo 94-232 e9/l). Kovin pelottavat tulokset siis. Kunnan eläinlääkäri ei osannut sanoa tarkkaan, mistä noin heikot tulokset voisivat johtua, vaan suositteli lisätutkimuksia.

Torstaina aamupäiväheinien aikaan Riiviö vaikutti heikkovointiselta ja sillä oli vaikeuksia syödä heiniään. Lisätutkimuksille saatiinkin vauhtia ja suunnattiin läheiselle klinikalle. Aamupäivällä Riiviön kurkussa oli turvotusta, mutta se ehti jo laskea normaalin näköiseksi kun päästiin klinikalle. Poskihampaissa oli teräviä reunoja niin etummaisissa kuin takimmaisissa hampaissa, mikä todennäköisesti vaikutti syömiseen. Kuumetta ei ollut nytkään, kuten ei ollut ollut kisan jälkeen.

Näytin maanantaisen verikokeen tulokset ja hoitava ell oikein hämmästyi niistä. Eläinlääkärinkin mielestä oli erittäin outoa, että noin hyväkuntoisen näköisellä ja pirteällä hevosella veriarvot olivat niin pielessä. Niimpä alettiin tutkia, mihin se veri ja punasolut ovat oikein kadonneet. Ultrattiin vatsaontelo ja keuhkot, mutta niistä ei verta löytynyt. Vaihtoehtoina tässä vaiheessa oli a) jokin immuunipuolutuksen häiriö, joka tuhoaa punasoluja, b) elimistö ei jostain syystä tuota punasoluja, c) jonkinsortin myrkytys. Kasvain voisi myös aiheuttaa näitä oireita, mutta

Klinikalla ei pystytty tekemään verensiirtoa, joten seuraavaksi olisi suunnattava Helsinkiin eläinsairaalaan. Iskä oli lähdössä Ruotsiin, joten hän ei pystynyt lähteä Riiviötä kuskaamaan. Onneksi saatiin apujoukkoihin Tiina, jonka kanssa Riiviö ja minä lähdettiin illalla kohti Viikkiä. Lastauksessa Riiviöllä riitti energiaa alkaa riekkumaan, mikä oli varsin pelottavaa. Toivoin vain, ettei se nyt saa mitään osumia, sillä verihiutaleet olivat niin vähissä, että haavoissa tai sisäisissä verenvuodoissa veri ei olisi hyytynyt. Villi anemiapotilas saatiin kyytiin ilman vammoja, matkalla Riiviö sentään osasi seistä rauhassa.

Viikissä kerrattiin tapahtumat päivystävälle eläinlääkärille, joka teki vielä muutamia kokeita. Riiviö jäi ammattilaisten hoitoon yötä myöden, ja me lähdimme takaisin kotia kohti. Yöllä tehty verensiirto oli sujunut ilman komplikaatioita, mutta aamulla taas punasolut olivat hävinneet verestä. Riiviö oli happiletkussa yön yli, jotta lihaksille saataisiin riittävästi happea punasolujen vähyydestä huolimatta. Syke pysyi koko ajan normaalia korkeampana, koska sydämen piti tehdä paljon hommia. Edelleenkään ei tiedetty, mistä oireet johtuivat. Todennäköisimpänä syynä pidettiin immuunijärjestelmän häiriötä, johon lääkkeenä laitettiin kortisonia.

Perjantai-iltana Riiviön tila lähti huonompaan suuntaan. Kortisoni tuplattiin, mutta punasolut ja hematokriitit jatkoivat vähenemistään. Mahdollisuus olisi ollut uuteen verensiirtoon ja nesteytykseen, mutta niistäkään ei olisi ollut apua kuin päiväksi tai pariksi. Lauantaina tein päätöksen, että Riiviö pääsee kirmailemaan taivaslaitumille ilman kipuja. En tiedä olisiko Riiviö koskaan enää voinut elää täyttä hevosen elämää hoitojen tai lääkityksenkään kanssa. Päätös ei ollut helppo, mutta uskon sen olleen ainut oikea. Patologin raportti tulee vielä jossain vaiheessa, josko avauksessa selviäisi jotain uutta.

Nyt sitä pohjetta!

Ei auta vain toivoa, vaan täytyy myös ratsastaa!

Estetunti maanantaina. Samat ongelmat edelleen. Rölli ei taivu oikean jalan ympäri, ei käänny vasemmasta pohkeesta. Kuski ratsastaa käsijarru päällä ilman jalkaa. Puomeja satelee.

Yleisimpiä ohjeita, mitä Anna tunnilla sanoi: "Tuntuma ja pohkeen tuki loppuun asti", "vahvempi laukka", "enemmän pohjetta", "muista se pohje".

Rata alkaa niin, että on käsijarru päällä ja paikat valuu pohjaan. Välit jää pitkiksi ja tulee miniaskeleita matkalle. Sitten keskivaiheilla on sekä käsi että jalka hallinnassa ja käytössä. Kun sitten uskaltaa alkaa ratsastaa eteenpäin, pääsee hevonen loppuradasta pitkäksi, mikä taas johtaa siihen, että välit jää lyhyiksi. Eipä ole helppoa, vaikka ajankohtaiset ohjeet tulevat koko matkan ajalta suoraan korvanappiin... Kultaisen keskitien löytäminen ja varsinkin säilyttäminen on haastavaa.

Pari kertaa tultiin niin, että hyvällä lähestymisellä oltiin oikein hyvässä ponnistuspaikassa, mutta kun jäin vain istuskelemaan kyytiin, tuli miniaskel ja puomi. En oo tottunut siihen, että loppuun asti pitäisi ratsastaa pohkeella, vaan mielummin olla kyydissä tekemättä mitään. Rölli kaipaa vielä paljon tukea varsinkin isommilla esteillä, että se uskaltaa lähteä kauempaa, mikä siis muilla hevosilla tarkoittaisi normaalipaikkaa. Nyt täytyy oikein keskittyä huolella siihen, että muistaa tukea jalalla. Nimenomaan tukea, eikä niin että viimeisellä askeleella tikkaa kannuksella. Näitäkin valitettavasti kävi.

On jotenkin tosi vaikeaa saada aivot mukaan siihen, että vaikka Rölli välillä ryntää ja kiihdyttelee esteelle, se tarvitsee silti sen jalan tuen. Varmaankin rutiinilla ja molempien itseluottamuksen noustessa apujenkäyttöä voidaan taas rauhoittaa, mutta nyt pitäisi oppia ratsastamaan myös sillä jalalla. Eikä se jalalla ratsastaminen riitä vain lähestymisissä, vaan esteen jälkeenkin pitää muistaa nostaa se oma yläkroppa taas pystyyn, hevoselta nenää vähän ylös ja jalalla takapäätä alle.

Tykkään tästä kuvasta, vaikka tarkennus onkin tipotiessään

Katso video Youtubessa

Täytyisi ehkä teettää tästä meemistä taulu, jos vaikka sitten muistaisi vinkit paremmin!

Kuin yö ja päivä estekisoissa

Viime lauantaina käytiin kurvailemassa rataestekisoissa pienen kisatauon jälkeen. Viikonloppuna oli paljon kisoja tarjolla, mm. Playsson.netin Fair Play Cup Peuramaalla, Suomenhevosten kummajaiset Urjalassa, aluekoulukisat Artukaisissa ja kenttäkisat Tervossa. Päädyttiin estekisoihin kuitenkin, sillä ne olivat lähellä ja halusin hypätä Riiviöllä rataa ennen ensi viikon kenttäkisoja. Plussana toki 1-tason kisoissa edulliset lähtömaksut :) Kisapaikaksi valikoitui siis Littoisten Ratsastajien kisat Hannulan tallilla, noin 8 kilsan päässä kotoa.

Kisoissa oli vähän hassut luokkajaot, esimerkiksi 80 cm ei ollut ollenkaan. Kisakumppaneiksi lähtivät Riiviö ja Rölli, ja molemmat hyppäsivät vain yhden luokan. Riiviön kanssa otettiin luokaksi pieni ja kiva 70 cm ja Rölli hyppäsi 90 cm.

Riiviö oli laiska, niin laiska. Tai siis kyllähän se ravasi ja laukkasi, mutta ei niin aktiivisesti kuin olisin halunnut. Radalla se ei reagoinut juurikaan pohkeeseen eikä kannukseen. Ei auttanut muu kuin ohjailla ja toivoa parasta. Loppua kohti Riiviö vain valui matalammaksi ja pidemmäksi. Suurin osa hypyistä lähti aika isosta paikasta ja tuntui, että Riiviö vaan vyöryi yli esteiden. Hypyt oli laakoja ja löysiä, ponnistukseen olisi kaivattu lisää poweria ja terävyyttä, vaikka mentiinkin pieniä esteitä.

Yksi puomi tuli mukaan Riiviö-vyöryyn, kun ihan ok paikasta lähteneessä hypyssä takajalat jäivät roikkumaan. Arvostelu seiskakympissä oli 367.1, mutta perusradan puomin takia ei päästy jatkamaan enää toiseen vaiheeseen. Yksi positiivinen asia radasta kyllä löytyy, sillä ristilaukkoja ei tullut. Jokunen väärä laukka oli esteen jälkeen, mutta niissäkin etu- ja takapää olivat sentään samassa laukassa.

Riiviön kuvat © Henni-Leena Helenius, Röllin kuvat © Maiju Aaltonen.

Katso video Youtubessa

Riiviön jälkeen vaihdettiin Rölli kisatamineisiin. Iskä talutteli sitä sen aikaa, kun oli katsomassa rataa. Jos Riiviö oli taluttaessa, verkassa ja radalla verkkaiseen tahtiin laahustava laiskamato, niin Rölli oli aivan tämän vastakohta. Se otti kipinää milloin mistäkin, kyttäili kaikki ruohonkorret ja aidantolpat sekä singahteli joka suuntaan.

Pääsin kyytiin onneksi helposti, mikä ei aina ole niin varmaa, kun Rölli kerää kierroksia. Verkkaan kulkiessa Rölli ei oikein malttanut kävellä ja oli edelleen pakko säpsyillä ja kyttäillä kaikkea. Sileän verkassa maneesissa oli onneksi rauhallista, joten sain kierroksia laskettua.

Esteverkassa oli taas alkuun havaittavissa juoksemista pois alta ravissa, laukassa onneksi kontrollia löytyi vähän enemmän. Minipystyn hyppäämisen jälkeen pysty nostettiin ratakorkeuteen. Tulin sitä kolme tai neljä kertaa ja Rölli otti jokaisella kerralla puomin. Yritin muistaa Annan neuvot tuntuman säilyttämisestä loppuun asti, mutta sitten jäin vain nyppimään laukkaa pois unohtaen pohkeella tukemisen. Okserille lähestyessä Rölli valui vähän vasempaan reunaan, mutta hyppäsi paremmin (ja puhtaasti). Okserihyppyjen jälkeen myös pysty ylitettiin ilman pudotuksia.

Ennen rataa sai hypätä vielä kisakentällä kasin kertaalleen. Käytin sen mahdollisuuden, mikä oli ihan hyvä idea, vaikka toteutus ei ollut onnistunein. Lähestyminen oli loivaan alamäkeen, ja matkalla jäin taas nyppimään. Ajauduttiin hyvin lähelle, mutta Rölli kiipesi puhtaasti yli.

Radalla Rölliä sai taas pitää, ettei se ihan lähtenyt kiitämään päättömästi. Yritti se edelleen muutamalle esteelle lähteä ampumaan. Kolmoselta tuli puomi. Lähestyminen oli ihan hyvä, paikka oli ihan hyvä, mutta unohdin tukea jalalla. Hyppy oli vähän hidas ja roikkuva. Neloselle näin paikan lähelle, mutten reagoinut riittävän ajoissa, jolloin valuttiin taas lähelle. Sarjavälin tiesin taas lyhyeksi, joten tavoite oli tulla pienesti sisään. Rölli oli rynnistämässä täysillä, joten jouduin ottamaan aika kovin kiinni. A-osalle hyppy läheltä, joten väli oli jäämässä pitkäksi. Rölli reagoi hyvin eteen ja selvittiin B-osasta puhtaasti. Kasille nypin taas pohjaan kuten verkkahypyssäkin. Kasin jälkeen Rölli jäi ristilaukalle, enkä saanut sitä matkan varrella korjattua. Laukka oli kuitenkin aika vahvaa ja tasapainossa, joten sillä mentiin. Ristilaukka ei haitannut ja kivalla hypyllä yli ysistä ja maaliin.

90 cm oli arvostelulla AM5. Taas jäi uusinta väliin puomin takia, mutta se ei oikeastaan harmittanut. Rata ei ollut tyylipuhdas eikä tasaisimmasta päästä, mutta kuitenkin ihan jees. Kolmosen puomi oli turha, mutta muut ylitettiin puhtaasti, vaikka mahdollisuudet lisä pudotuksille oli tarjolla. Oikea pohje ei mennyt kunnolla läpi, mikä näkyi oikomisena ja parina vääränä laukkana.

Ylikierroksista huolimatta radalla Rölli ei onneksi kyttäillyt tuomaritelttaa, aitamainoksia tai muita härpäkkeitä (mitä se ei tosin yleensäkään tee). Loppuravit kävin pyörähtämässä verkkakentällä ja siellä Rölli vasta alkoi rauhoittumaan ja rentoutumaan. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

Katso video Youtubessa

Ajoitusta ja ajatusta

Kahdessa viimeisimmässä Annan estevalmennuksessa ollaan keskitytty siihen, että saisin sen pikkuaskeleen jätettyä Röllin kanssa pois ennen estettä. Yleensä ongelmana on suuret temponvaihtelut tehtävien välillä, jolloin on vaikeaa saada hyviä ponnistuspaikkoja. Jos en nää paikkaa, jään yleensä odottamaan ja annan Röllin tehdä päätöksen. Se ei juuri koskaan ole hyvä idea, sillä Rölli kaipaa vielä ratsastajalta paljon tukea. Sen omat ideat eivät yleensä toimi, mikä kostautuu hyvin usein pudotuksena. Rehellinen se on, kuten mun muutkin hevoset, ja harvoin kieltää.

Kuvat toukokuun valmennuksesta.

Viime tunnilla eli viikko sitten Rölli taas kiihdytteli alkuun kohti esteitä, mutta tikkasi kuitenkin miniaskeleen esteen tyveen. Se oli menossa, muttei aivan pohkeen edessä. Kun itse vielä lähdin ylävartalolla työntämään ja heitin ohjan pois, tuli sieltä se miniaskel ja rytmi rikkoontui. Monet kerrat Anna sai muistuttaa siitä tasaisesta tuntumasta ja jalan tuesta aina ponnistukseen asti. Kun sitten oikeasti tajusin, mitä mun kuuluu tehdä, alkoi sujumaan aina paremmin ja paremmin.

Rölli teki oikein kivoja hyppyjä, ja vaikka pari kertaa sarjaväli jäi lyhyeksi, puomit pysyivät kannattimillaan. Kun mun piti esteelle asti ratsastaa eteenpäin, enkä saanut jäädä vain nyppimään kädellä, Rölli tuli välillä vahvaksi esteiden jälkeen. Siinä taas tarvittiin sitä ajatustyötä, etten heti ala vetämään taakse, vaan korjaan ongelmat matkalla kohti seuraavaa estettä, kuten Anna neuvoo.

Lopputunnista meno oli kuin eri planeetalta alkutuntiin verrattuna. Juulia oli paikalla puomipirkkona, mutta kuvauskaluston puuttuessa ei tullut materiaalia. Olisi ollut hauska vertailla, miltä näytti.

Silloin tällöin takajalatkin ehditään keräämään hyppyyn ;)

Viime viikon estetunnille pääsi pitkästä aikaa myös Riiviö. Sen kanssa oli nappulat hukassa, vaikka kaikista kiemurareiteistä ja pitkästä 16 esteen radasta selviydyttiinkin. Riiviön kanssa piti miettiä, että tasainen, aktiivinen laukka säilyy esteeltä toiselle. Riiviöllä ei laukassa ole vielä kovinkaan paljon vieteriä, joten siihen ei saa itse tehtyä suuria rytminvaihdoksia vaikka miten nyppisi ja vispaisi kädellä. Nimimerkillä kokemusta on... Varsinkin viimeisessä askeleessa on annettava työrauha, pysyttävä itse varsin pystyssä sekä katsottava ylös ja kohti seuraavaa tehtävää.

Riiviöllä tulee edelleen helposti esteen jälkeen ristilaukkaa, mikä vaikeuttaa tehtäviä. Useamman kerran jäin ristilaukassa kyytiin pomppimaan, enkä tehnyt päätöstä siitä korjaanko ristilaukan pois ennen seuraavaa tehtävää vai aktivoinko laukkaa niin, että rytmi säilyy ristilaukasta huolimatta. Muutamia puomeja saatiin tunnilla mukaan, lähinnä näistä ristilaukoista ja kuskin apujenkäytön ajoittamisesta johtuen. Uskon, että kun aletaan taas hyppäämään enemmän, rutiinin kautta saadaan niitä onnistumisiakin enemmän :)

Lauantaina suunnataan 1-tason estekisoihin testailemaan, kuinka hyvin ne ajatukset ja ajoitukset on hallussa. Mukaan lähtee Riiviö ja Rölli, kumpikin hyppelee yhden luokan.

Ravuri tienaa ratsujen ruuat

Sunnuntaina 29.5. meidän 3-vuotias tamma Ratu Royale kilpaili Elitloppetissa, Ruotsin suurimmassa ravitapahtumassa. Starttina oli 3-vuotiaiden tammojen Eliittilähtö, auton takaa 1609 metriä.

Ja miten sitten menikään? Oikein hyvin! Royale pyyhälsi keulassa koko matkan, vaikka toisessa kurvissa kakkosrataa pitkin Lindy's On Fire kävikin haaveilemassa johtopaikasta. Avausvauhti oli kova ja reippaasti tultiin maaliinkin. Muut hevoset hyytyivät matkan varrella ja Royale sai juosta maaliin noin viisi hevosenmittaa ennen muita. Kuski Olli Koivunen ehti siinä Solvallan maalisuoralla jo vilkuttaa kuvaajillekin onnessaan :)

Sen verran kovaa vauhtia Royale juoksi, että se paukutti uudet ennätykset! Aika 1.11,0 on uusi ennätys 3-vuotiaille tammoille niin Suomessa kuin Euroopassakin. Ihan huikeeta! Voittojuoksu katsottavissa Katsomosta.

Ratu Royale and Olli Koivunen is the winner of Ahlsell- Treåringseliten. Congratulation to the whole team arounde the horse! #elitloppet #solvalla

Kuva, jonka @solvalla julkaisi 29. 05ta 2016 klo 4.59 PDT

Royale on käynyt Solvallassa nyt neljä kertaa ja jokaisella kerralla se on ollut rahasijoilla. Kahdella ekalla kerralla olin itsekin mukana, mutta nyt Elitloppetin juoksun katsoin kotikoneelta. Ennen kuin katsoin videota lähdöstä, kirjauduin sisään Fintotoon. Mun huima euron panos oli tuottanut kolmekymppiä!

Startin voitosta Royale sai mainetta ja kunniaa, voittoloimen, kukkakimpun, muutaman maljakon ja lasipatsaan sekä ruusukkeen. Tietysti mieltä lämmitti myös voittosumma, noin 16 tuhatta euroa.

Kuva Solvallasta 2.9.2015, kun oltiin siellä ensimmäistä kertaa. Silloin Royale sijoittui toiseksi.

Viime torstaina MTV Ravit kävi meidän tallilla tekemässä haastattelua Royalesta. Pieni insertti haastattelusta esitettiin tänään MTV:n Ravikunkku ohjelmassa. Ohjelma löytyy Katsomosta ja Royalen pätkä alkaa kohdasta 9:00.

Haastatteluille saatiin jatkoa heti perään perjantaina, kun Hevosurheilun toimittaja kävi kylässä. Kahden aukeaman tarina Royalesta kuukauden hevosena julkaistaan ensi keskiviikkona. Saattaa siellä meikäläinenkin vilahtaa kuvissa ;)