Näytetään tekstit, joissa on tunniste kerava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kerava. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kisareportaasi: Keravan kenttäkisat 12.8.

Meidän kenttäkauden viimeiset kisat oli Keravalla sunnuntaina 12.8. Samalla ratkottiin myös joukkueiden väliset SM-mitalit. Rölli oli tänä vuonna ekaa kertaa mukana joukkueessa.

Tälle kaudelle kentässä muuttui säännöt niin, että joukkueen voivat muodostaa ratsastajat 1-3 ratsastusseurasta. Muissa lajeissahan (ja kentässäkin ennen) SM-joukkueen voivat muodostaa vain samaa seuraa edustavat ratsastajat. Uuden säännön uskoisi helpottavan joukkueiden muodostamista, mutta ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Meidän joukkueen tilanne muuttui useampaan kertaan ja loppujen lopuksi vielä kisapäivän aamuna joukkue vaihtui.

SM-joukkueessa saa olla 3-4 jäsentä, ja mukana saa olla suokki- ja/tai poniratsukkoa. Ponit ja suokit kisaavat sääntöjen mukaan tasolla sh helppo / ponien helppo (95cm). Keravan kutsussa oli ensin vain tuttari (90cm) johon mekin ilmoittauduttiin. Ilmoittautumisajan jälkeen tuli muutos, että joukkueisiin osallistuvat suokit ja ponit ovat omassa luokassaan (tuttarin osa A) ja luokkaa vaikeutettiin. Rataesteet kisattiin siis korkeudella 95 cm ja kouluohjelma helppo B:0 oli tuttarin omaa rataa vaikeampi. Maastokoe oli kuitenkin sama.


Olin taas kisareissulla yksin ja tapojeni mukaan hieman myöhässä aikataulusta. Ehdin kuitenkin tehdä yllättävän toimivan verkan nurmella, vaikka Rölli ei ihan parhaimmillaan ollutkaan.

Lainasin taas kuvaajaksi muiden huoltojoukkoja. Tällä kertaa sain apuja samassa luokassa kisaavan Naskaarin omistajalta. Raisa nappasi parit kuvat kouluaidoista sekä otti videolle kouluradan ja maastoradalta vesitehtävän. On kiva kun on avuliaita ihmisiä, niin saa vähän materiaalia muistoksi :)

Alunperin luokkamme oli tosiaan tuttari, jossa saa kouluradan raviosuudet keventää. Joukkuelaisten erottelun ja kouluohjelman muutoksen myötä oli vähän epäselvää onko luokka edelleen tuttari vai lasketaanko se suokkien helpoksi, jossa taas ei saa enää keventää. En kuitenkaan jaksanut ottaa selvää asiasta sen enempää, vaan tyydyin kohtaloon ja esitin raviosuudet alas istuen.

Rölli oli radalla taas aika jännittynyt ja kevennys olisi varmaan auttanut tuomaan liikettä paremmin selän läpi. Vähän lisäjännitystä tuli kaiuttimesta, joka meidän radan aikana alkoi murista ja surista. Jännityksestä huolimatta saatiin esitettyä ihan sujuva rata ilman rikkeitä. Keskiraveihin Rölli lähti ihan hyvin, mutta oma istunta ei pysynyt kasassa. Vaikka oli lyhyt rata, niin keskiravidiagonaalit tuntui pitkiltä ryhdin ja tahdin säilyttämisen suhteen. Keskilaukassa juttu oli taas päinvastoin, aita tuli vastaan yllättävän nopeasti eikä oikein saatu laukkaa auki.


"Rauhallinen, maltillinen suoritus. Siirtoihin vielä lisää terävyyttä, säilytä liikkeen jäntevyys ja tarmokkuus vakaammin eri askellajeissa (myös keskiliikkeissä). Huolehdi kuvioiden symmetrisyys tarkemmin." kommentoi tuomari ja antoi tulokseksi 66,2 % (-33,8)

SM-joukkueissa mukana olevia poneja oli kolme ja suokkeja neljä. Koulun jälkeen olimme Röllin kanssa sijalla 3/7.


Koulun jälkeen en pitänyt kiirettä rataesteille, sillä ensin oli ponien vuoro lyhyemmällä sarjavälillä. Radan olin kävellyt jo aamuisen kansliakäynnin yhteydessä, joten sain nyt keskittyä vain verkkaan. Muutamia siirtymisiä ravissa ja laukassa, volteilla Röllin piti kääntyä jalasta taas vähän nopeammin. Harrasteen ratsukoita oli useampi mun kanssa samaan aikaan verkassa, joten esteet oli ensin varsin pieniä. Otettiin parille pikkuesteellekin sitten verkkahypyt. Pystyä Rölli hyppäsi hyvin, mutta okserille teki ensin pikkuaskeleen ja huonon hypyn, kun lähestymisessä oli pahasti pohkeen takana. Piti vähän polkaista ratsua paremmin hereille, jolloin lähestymiset onnistui paremmin ja tuli sujuvia hyppyjä.

Radallakin muistutin itseäni ottamaan riittävän laukan jo ennen lähtölinjaa, enkä vain tyydy siihen laukkaan jota Rölli tarjoaa. Rata lähtikin hyvin. Ykköseltä kakkoselle oli suhteutettu linja ja sain siihen tehtyä suunnitelman mukaan askeleet. Vähän kuitenkin lähdin liian nopealla ylävartalolla hyppyyn mukaan pystylle, jolloin Rölli otti etujaloilla puomin. Loppurata meni kivasti, pysyin suunnitelmassa ja rytmikin säilyi. Ehkä meidän paras rata tällä kaudella, harmi kun ei ollut kuvaajaa tällä kertaa.

Ensin tuomaristo oli laittanut Equipeen meille nollatuloksen, ja muutama tuttukin tuli siitä meitä jo onnittelemaan (nollaradat kun on harvinaisia Röllin kanssa). Myöhemmin tulos korjattiin oikeaksi. Pudotus tiputti meitä yhden pykälän tuloksissa ja oltiin siis esteiden jälkeen sijalla 4/7.

Kisattiin Sannan ja Manun kanssa samassa joukkueessa

Kisapäivä oli harmaa ja aamulla tiputteli vähäsen vettäkin. Kun lähdin maastorataa kävelemään ja kuvaamaan (maastoesteiden kuvat), oli taas jo melkein hellekelit. Maastokokeiden lähestyessä keli kuitenkin muuttui huonompaan suuntaan, ukkospilvet alkoivat kerääntyä Keravan ylle ja vettä satoi. Ja sitä vettä sitten satoikin ihan reippaasti! Tuttarin vuorolla oli jo märkää, mutta helpon vuorolla tuli niin kovaa vettä, että hyvä kun eteensä näki.

Sen verran sää vaikutti kilpailuun, että kieltoja ja hylkyjä tuli pitkin kisaa paljon. Valitettavasti myös kumoonratsastus sattui meidän luokassa. Kilpailu oli keskeytettynä reilu 10 minuuttia. Me oltiin Röllin kanssa vasta valmistautumisvuorossa, mutta yksi ratsukko jouduttiin keskeyttämään radalle. Nämä on aina siitä vaikeita tilanteita, kun ei tiedä kauanko tauko kestää. Radan keskeltä on vaikea päästä takaisin rytmiin ja fiilikseen. Eikä asiaa auttanut se kylmä vesisadekaan.

Kuulin onneksi toimihenkilöiden radiopuhelimesta vähän tilannekatsausta ja ehdin ottaa ennen lähtöä vähän ravia ja laukkaa taas alle, jotta Rölli heräsi maastofiilikseen. Saatiin merkki minuutti ennen starttia ja siitä sitten normaalisti lähtölaskennalla matkaan. Tiesin, että märkä pohja voi olla liukas hokituksesta huolimatta ja vaikeuttaa lähestymisiä. Niimpä laukkasin kaikki suorat reippaammin, jotta oli hyvin aikaa ottaa riittävästi takaisin ennen esteitä.


Rölli toimi radalla kivasti, alkuradalla päästiin hyvin rytmiin ja esteet ylittyi sujuvasti. Seiskan jälkeen alamäessä Rölli jäi vähän etupainoiseksi ja vinoksi. Lähestymisessä uudelle trakehnerille en saanut Rölliä ajoissa valmiiksi, jolloin vinolla hevosella ilman paikkaa otettiin kielto. Olisin varmaan saanut Röllin siitä yli raipalla ja ohjasta vetämällä, mutta se olisi ollut kovin epäreilua hevoselle, ja liukkalla nurmella olisi voinut käydä vielä hullumminkin. Lisäksi kasin jälkeen oli lähes 90 asteen kurvi kapealle penkille, mikä olisi taas sitten ollut haastava jos oltaisiin vain rämmitty trakehnerista yli. Huolimattomasta ratsastustuksesta johtuva virhe oli täysin kuskin vika. Vedin vähän happea ja voltin kautta uusi yritys. Este itsessään ei ollut haastava, toisella yrittämällä helposti yli. Rölli säilyi hyvin tasapainossa kurvin läpi ja penkkikin ylittyi taas sujuvasti.

Sarja 10AB oli vino tukkilinja alamäkeen. Rölli oli ihan professional, hyppäsi hyvin vinot esteet ja pysyi hyvin suorana esteiden välisellä linjalla. Vesitehtävä meni myös oikein mallikkaasti, vaikka kaikkiin tehtävän esteisiin Rölli vähän koputtelikin. Jatkettiin vedeltä kukkulan päälle ja tukin yli. Laskeutumisessa Rölli tuli vähän vinoon ja alamäki kukkulalta ruoholle ei ehkä ollut ihan se ratamestarin suunnittelema, mutta mitäpä pienistä. Viimeiselle esteelle vähän taas laukattiin, helposti siitä yli ja maaliin. Kiellosta huolimatta päästiin juuri ihanneaikaan, joten maastosta virhepisteitä -20.


Suokki/poniluokan 7 ratsukosta meidän lisäksi vain yksi ratsukko pääsi maaliin, heilläkin rasitteena yksi kielto. Niin siinä sitten kävi, että Rölli nousi kärkeen ja VOITTI! Kiellosta huolimatta sai olla kyllä tyytyväinen hevoseen :) Tykkäsin kovasti maastoradasta, siinä oli sopivasti tekemistä.

Palkintojenjakoa saatiin odotella useampi tovi, sillä luokan B-osassa oli 30 lähtijää. Tulosten selvittyä pidettiin palkintojenjako maneesissa. Vettä satoi niin kovin siinä vaiheessa, että hyvä kun kuuluttajan ääni kuului vaikka hänellä oli mikrofonikin. Ja siihen aikaan helpon ratsastajat olivat maastokokeessa. Useampi jätti kokonaan lähtemättä maastoradalle, osa keskeytti matkan varrella ja hylättyjä tuloksia tuloksia tuli selvästi enemmän kuin normaalisti. Luokan 31 lähtijästä 14 pääsi maaliin asti.

Sääolojen vaikutus näkyi myös joukkue-SM tuloksissa. Joukkue voi saada tuloksen, jos vähintään kaksi ratsukkoa saa hyväksytyn tuloksen. Vain neljä joukkuetta sai tuloksen tällä kertaa (mukana 8 joukkuetta). Kultamitalin saikin kaulaansa kolmen ratsukon joukkue, jossa kaikki pääsivät maaliin. Meidän joukkueesta tuli kaksi maaliin ja jäätiin joukkuekisassa juuri neljänneksi ilman mitaleja. Ei siis vieläkään täydennystä joukkueSM-mitalisaldoon, jossa kerättynä sekä Tumpin että Riksun kanssa hopeamitalit.
Parkkipaikka vai järvi?

torstai 17. elokuuta 2017

Kisareportaasi: Keravan kenttäkisat 13.8.

Rölli pääsi yksinään kisareissulle, kun suunnattiin viime sunnuntaina Keravalle kenttäkisoihin. Kisoissa oli jaossa myös SM-mitalit joukkueille, mutta meidän seura ei saanut joukkuetta kokoon harmillisten loukkaantumisten ja aikatauluhaasteiden vuoksi. Muuten oltaisiin menty joukkueessakin tuttaria (90 cm), mutta nyt siis kisailtiin ihan normaalisti luokkapalkinnoista. Riksu sai jäädä kotiin lataamaan akkuja suokkien kenttämestaruuksia varten.


Meidän kouluvuoro oli noin puoli 10. Nytkin saatiin lähteä kotitallilta varsin aikaisin matkaan. Oltiin hyvissä ajoin perillä ja ehdinkin kävellä esteradan ennen kouluverkkaan lähtöä.

Rölli oli alkuun verkassa varsin kiva, joskin mun täytyi keskittyä ratsastamaan sitä vähän rauhallisempaan tahtiin. Käynti- ja ravityöskentely onnistui ihan kivasti, mutta laukassa Rölli oli turhan vahva. Oikeaan kierrokseen oli myös hyvin paljon vaikeampi saada taivutusta läpi rehellisesti. Helposti kävi niin, että kun etupään sai hallintaan niin takapää valui omille teilleen.


Viikonloppuna oli ympäri Suomea karmeaa keliä ja myrskyä. Pakkasin Keravallekin mukaan kaikki omistamani sadevaatteet ja paljon vaihtovaatteita, mutta kävi kerrankin tuuri ja sää pysyi kauniina koko päivän. Tai no pari pientä sadekuuroa osui kohdalle, mutta ne eivät haitanneet.

Keravalla on kouluosuus ja maastorata nurmella, joka onneksi oli hyvässä kunnossa sateista huolimatta. Riittävällä hokituksella selvittiin hyvin epätasaisellakin verryttelyalueella ja radalla.


Omaa koulurataa ennen tein vielä ravista pysähdyksiä sekä laukka-ravi siirtymiä. Rölli ei ollut ihan parhaimmillaan vaan jäi jännittyneeksi niskastaan.

Radasta selvittiin kunnialla, vaikka kouluaitojen vierestä ura olikin jo mössööntynyt paikoitellen mutaiseksi. Kevensin raviosuudet taas kerran, kun kerran siihen on mahdollisuus. Keskiravin Rölli esitti hyvin (vaikka ei ihan ekasta askeleesta lähtenytkään) ja saatiin siitä arvosanaksi 8. Sen jälkeen siirtymässä harjoitusraviin Rölli jäi vähän roikkumaan enkä ehtinyt valmistella käyntisiirtymistä kunnolla. Siirtyminen menikin sitten selvästi ohi pisteen ja jäi muutenkin turhan kiireiseksi. Lopun käyntipätkäkin meni turhan lyhyillä askelilla ja hätäisesti.

Laukka olisi saanut olla aktiivisempaa ja ryhdikkäämpää, mutta en uskaltanut laittaa lisää painetta. Tuomarikin kaipasi ajatusta enemmän ylämäkeen. Rölli lisäsi oman mutkan ohjelmaan, kun pitkällä sivulla kouluradan aita tuli yhtäkkiä eteen. Ei suokkipoika selvästikään mahdu lyhyelle radalle! Pieni törmäys aidan kanssa, josta seurauksena laukanvaihto. Sen jouduin korjaamaan lyhyellä sivulla ravin kautta, ei se sen enempää onneksi aiheuttanut häiriötä.


Olin aika yllättynyt kun saatiin tulokseksi 68,33 %. Sillä tuloksella oltiin koulun jälkeen jaetulla 9. sijalla 40 lähtijän luokassa.

Tuomarin loppukommentit radasta: "Hyvä, että käytit kevennysmahdollisuuden ravissa. Hyvät siirtymiset. Varo ettei hevonen pääse kuolaimen taakse. Valitettava laukanvaihto lyhyellä sivulle."


Oli hyvin leppoisa kisapäivä, kun oli vain yksi hevonen. Koulun jälkeen vaihdettiin rauhassa varusteita ja suunnattiin esteverkkaan. Ei ollut ruuhkaakaan, vain yksi tai kaksi ratsukkoa meidän kanssa samaan aikaan. Rölli hyppäsi hyvin kunhan muistin olla itse pystyssä esteen päällä.


Radalla tuli sekä hyviä että huonoja hyppyjä. Kolmoselta tuli eka puomi, kun ratkaisu ponnistuspaikasta jäi liian myöhäiselle. Sen jälkeen meno jäi matkusteluksi, reitti valui vain oikeaan suuntaan päin ja laukkakin hyytyi. Se kostautui sarjalla johon tuli hyvin löysä hyppy sisään, väliin yhden laukan sijaan kaksi askelta ja b-osalta puomi mukaan. Vitoselle otin paikan lähelle, koska Rölli ei ollut jalan edessä. Isolla kaarteella ehdin ottaa laukkaa taas aktiivisesti ja kutoselle tulikin parempi hyppy vähän kauempaa. Kutosen jälkeen meinasin pienen hetken jo unohtaa radan, mutta onneksi seiskan numerokyltti pisti silmään ajoissa. Reitti kuitenkin kärsi tästä ja hypystä tuli kummallinen. Kasi viimeisenä taas sentään hieman sujuvammin. Ei mikään hyvä rata, eikä kyllä tuloskaan. 8 virhepistettä rataesteiltä tiputti meidät 10 sijaa, listan sijalle 18.


Loppuverkkailun ja eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen Rölli pääsi huilaamaan traikkuun useammaksi tunniksi. Iskän kanssa käytiin lenkkeilemässä tuttarin sekä helpon maastot. Maastoesteiden kuvat tulossa mun kuvasivulle. Mukana radalla oli paljon viime viikon treenissä harjoiteltuja esteitä, pari tarkkuutta vaativaa linjaa mutta ei mitään pahoja tehtäviä.

Kävellessä verkkaan Rölli oli aika laiska jopa, mutta sitten joku kilahti päässä. Käynnissä Rölli tarjosi ravia ja ravissa laukkaa. Ohi laukkaavat hevoset eivät auttaneet rentouden etsinnässä. Rölli yleensäkin kerää vähän kierroksia maastoverkassa, mutta nyt se stressasi tosi paljon. Ihan stressivaahto nousi kaulaan. Meno oli sen verran epätasaista että hypyissä oli vähän vaikeaa nähdä paikkaa. Verkkaesteet oli kuitenkin sen verran pieniä että selvittiin niistä kunnialla.


Lähtökarsinan läheisyydessä Röllin kierrokset oli jo hiukan laskeneet eikä se enää steppaillut käynnissä. Rata lähti ihan hyvin käyntiin. Kuitenkin laukka jäi turhan lyhyeksi, vaikka tuntui että edettiin ihan hyvin . Otin myös esteille tavallista enemmän vauhtia pois. Rölli ei katsonut esteitä, mutta ei tuntunut niin rohkealta ja reippaalta kuin esimerkiksi viime viikon treeneissä. Turha lähteä työntämään kaukaa, kun ei lähde ja tulee pikkuaskelia ja rikoja rytmiin. Paikat vähän lähempänä esteitä ja pystyttiin jatkamaan sujuvammin.


Katsoin alkuradalla kelloa ja seuraavaksi vasta loppuradan vesitehtävällä. Sitten tulikin kiire. Siinä Rölli vastasi hyvin jalkaan ja lähti etenemään. Sen verran oli esteillä himmailtua, ettei ihan saatu aikaa kiinni. Tuloksena maastosta kolme sekuntia yliaikaa eli -1,2 virhepistettä. 

Tuloksella -56,7 oltiin kolmen osakokeen jälkeen tilalla 13, kun 10 sijoittui. Arvokkaita oli taas rataesteiden puomit... 

Maastoradan video on aika mössöä, iskä ei ollut huomannut, että tarkennus oli jäänyt puolitiehen tällä kertaa.

Nämä kolme kuvaa © Heidi Lammi

torstai 10. elokuuta 2017

Keravalla treenissä

Viime lauantaina käytiin Keravalla maastoestetreenissä. Tarkoituksena oli osallistua Röllin kanssa meidän seuran SM-joukkueeseen, joten halusin treenata hautoja ja trakehnereita kisapaikalla. Ja ajoissa tietenkin, viimeisenä ilmoittautumispäivänä ;)


Pari vuotta sitten Keravan kenttäkisoissa meidän tuttarin maastorata stoppasi Levonmäentien viereiselle trakehnerille. Se on hyvin leveä risupysty, jossa edessä on pieni hauta. Kolme kieltoa siihen silloin, ja siitä lähtien Röllillä ollut jonkinmoinen hautakammo. Hattulan maastoestekisoissakin (elokuussa 2015) matka tyssäsi trakehnerille eikä vaihtoehtoinen hautakaan enää ylittynyt.

Viime vuonna osallistuttiin Keravan kisoissa harrasteluokkaan varmuuden varalta, että päästään maaliin asti. Silloin Rölli ylitti harrasteen pikkuhaudan mallikkaasti ja nappasi ruusukkeenkin 7. sijan johdosta.


Nyt tosiaan skarpattiin maastoestetreenienkin osalta, kun ilmoittauduttiin Simon valmennukseen. Hypättiin alkuun pari harrasteen tukkikasaa ja pientä pöytää. Neljäntenä verkkaesteenä käsky kävi hypätä leveä trakehneri. En maininnut mitään aiemmista ongelmista, vaan ajatus oli ratsastaa päättäväisesti perille asti ja yli esteen. Kuinka sitten menikään?


Oikein hyvin! Paikka valui hippasen turhan lähelle, mutta Rölli ei epäröinyt yhtään. Tultiin se vielä uudelleen heti perään ja reippaasti yli tälläkin kertaa :)

Jatkettiin harjoituksia nuolenkärjellä. Sille tuli ekalla yrittämällä ohimeno, kun en saanut Rölliä kaarteen jälkeen suoraksi. Rölli ei sitä mitenkään katsonut, mutta oma ratsastus oli turhan huolimatonta. Toisella kertaa onnistui, tosin hyppy oli vähän hidas ja myötäys jokseenkin liioiteltu...


Koska tuttarin trakehner oli sujunut hyvin, saatiin tehdä helpon tehtävä isommalla trakilla, josta viisi laukkaa nuolenkärjelle. Rölli oli rohkea ja teki tehtävän kiltisti, vaikka väli jäi meille hieman pitkäksi. Aiempien hautaongelmien jälkeen oli hieno fiilis tehdä tällaista isomman luokan tehtävää.

Tultiin vielä yhtä "kunnon" trakehneria, jossa siis oli paksu tukki isomman haudan yllä. Siinä Röllin hyppy jäi vähän littanaksi, mutta edelleen eteneminen oli reipasta ja rohkeaa. Edettiin pellolta toiselle ja matkalla hypättiin helpon kapea tukkikasa ja tuttarin vino tukkilinja. 

Metsän reunassa tultiin ensin vain yksittäin hautaa pari kertaa molempiin suuntiin. Rölli otti ekat hypyt vähän varman päälle, mutta aika ideaalisti kuitenkin laskeutui lähelle haudan takareunaa eikä leiskauttanut mihinkään kauas. Yksittäisten hyppyjen perään jatkettiin puolicoffinina haudan perään tukki. Rölli teki tässäkin helpon tehtävässä taitavaa työtä :) Hypättiin vielä tuttarinkin valkoinen aita ojan yli, ei ongelmaa. Tultiin radanpätkää yli puolicoffinin, metsäkujalla olevan penkin ja toisen puolicoffinin (tukki ja hauta). Rölli viiletti vähän, mutta suoritti tehtävät pyydetysti.

Tarkoitus oli jatkaa pidempi radanpätkä aloittaen kukkulan päältä muutaman esteen yli, kiertäen vesiesteeltä ja takaisin kukkulalle ylöshypyn kautta. Yhdeltä treeniryhmän hevoselta vääntyi kuitenkin kenkä niin pahasti että hevosesta tuli ihan kolmijalkainen. Siitä tuli hetken paussi treeniin kun kenkä piti irroittaa.

Odottelutuokion jälkeen otettiin pari pikkuestettä ja sitten jatkettiin varsinaisella tehtävällä. Röllillä edelleen virtaa riitti ja vauhtia sai jarrutella. Esteet ylittyivät kuitenkin edelleen helposti.


Vedellä tehtiin muutamia erilaisia reittejä ja tehtäviä. Tehtiin tuttarin tukkeja molempiin suuntiin. Keltainen talo veden jälkeen taisi olla taas ylikorkea tuttariin. Siihen reitti valui vähän vasemmalle, mutta aina päästiin yli kuitenkin. Viimeisenä tehtävänä tultiin alashyppyä ja mökki perään. Niiden hyppely olisi voinut olla vielä sujuvampaa, mutta ihan jees onnistui nytkin. Rölli yllätti rohkeudellaan ja oikein hyvä fiilis jäi treenistä :)

Viimeisten tehtävien aikana tuuli yltyi ja tummat pilvet peitti taivaan. Kauniissa aurinkoisessa kelissä pidetty treeni sai ikävämmän lopun, kun yhtäkkiä loppuverkan aikana vettä tuli taivaan täydeltä. Vaikka kova sadekuuro ei kestänytkään muutamaa minuuttia kauempaa, kastui kaikki vaatteet ihan läpimäräksi. Kunnon kenttäratsastajana olin varautunut varavaatteilla vesiesteessä polskimiseen niin sain kuivaa vaatetta päälle ja kotimatka meni taas iloisemmissa tunnelmissa. 

torstai 30. kesäkuuta 2016

Kisareportaasi: Keravan kenttäkisat 19.6.

Sunnuntaina 19.6. suunnattiin Keravalle kenttäkisoihin. Mukaan lähtivät Rölli ja Riiviö, molemmat harrasteluokkaan. Rölli oli varmuuden varalta harrasteessa, jotta päästäisiin maastosta maaliin. Viime vuoden hylky tuttarissa aiheutti Röllille ihme kammoa hautoja ja trakehnereita kohtaan, jota on tässä yritetty selättää. Riiviöllä oli edessä ensimmäinen kenttäkisa.

Ei mennyt ihan nappiin kisa-aamu. Oltiin hieman myöhässä suunnitellusta aikataulusta, mikä tosin ei ollut se pahin kohta. Joku ekspertti (minä) oli taas laskenut aikataulun päin honkia, hups. Tuli kiire varustaa ja hokittaa Rölli kouluradalle. Asiaa ei auttanut, että harrasteen oma kouluohjelma on niin lyhyt, että siinä ei kauaa mene. Sadekeli oli saanut myös pari kisaajaa jäämään kotiin. Meikäläinen myöhässä ja kisat ajoissa, voitte vain arvata kuinka siinä käy.

Ehdittiin pyörähtää pari raviympyrää ja ottaa laukkaa hieman oikeaan kierrokseen ennen kuin meidät kutsuttiin radalle. Iskä ehti kansliakierrokseltaan pellon laidalle juuri kun oltiin aloittamassa rataa, joten ihan alkua ei ole videolla.

Tuomari oli armollinen ja antoi meidän kierrellä hieman pidempään aidoissa ennen vihellystä. Ehdittiin jopa ottaa hieman laukkaa myös vasempaan kierrokseen ennen lähtömerkkiä.

Rölli oli varsin jännittynyt, eivätkä siirtymiset olleet yhtään sujuvia. Laukka jäi taas varsin kulmikkaaksi. Ekaa laukkaa en meinannut saada edes otettua alas, ja sitten kun jarru alkoi pelittää, oli jo Rölli melkein käynnissä. Askeleen pidennyksestä ravissa saatiin paras numero 8 kommentilla lupaava, vaikka se ei ollut edes erityisen onnistunut. Käynti oli tosi kiireistä ja jännittynyttä, siitä saatiinkin vain 5,5.

Tuomari kuitenkin tykkäsi meidän suorituksesta: "Lupaavaa menoa! Käyntiin jatkossa lisää rentoutta."

Tulos 68,42% (-47,4) oli mun mielestä roimasti yläkanttiin. Se riitti tuloslistalla sijaan 10/35.


Koulun jälkeen vaihdoin jalkaan sukelluspuvun kumisaappaat ja kävin tarpomassa esteradan vetisellä kentällä. Olosuhteet ei olleet ihan parhaimmasta päästä, mutta märkä pohja tuntui kuitenkin ihan pitävältä. Tällä kertaa jätin nurmihokit kiinni kenkiin, kun yleensä ollaan otettu ne pois koulun jälkeen.

Verkkakenttä oli vähän kisakenttää liejuisempi, mutta selvittiin kuitenkin ihan mallikkaasti. Tein vähän ravissa ja laukassa töitä, mutta Rölli ei vieläkään ollut aivan rento. Verkkahypyt onnistui ihan kivasti, vaikka valuttiinkin taas enemmän esteiden vasempaan reunaan.


Itse esterata meni ihan ok. Olin tyytyväinen alkurataan, ja muistin jopa käyttää pohjetta matkan varrella. Kolmosen jälkeen Rölli jäi ihmettelemään aidan vierellä hengailevaa ambulanssiväkeä eikä ollut sarjalla ihan tilanteen tasalla. Paikka oli ihan hyvä, mutta huolimattomuus heijastui pudotuksena a-osalta. Sarjan jälkeen Rölli ei ottanut millään oikeaa jalkaa läpi ja jouduin ottamaan sen raville korjatakseni laukan. Kaksi viimeistä estettä meni ns. vanhalla moodilla vähän pakittaen esteelle. Niistä selvittiin kuitenkin ilman puomeja, joten rasitteeksi jäi rataesteiltä 4 virhepistettä. Puomi pudotti tuloslistalla sijalle 18/35.


Ripeästi käytiin Röllin kanssa juoksentelemassa eläinlääkärin tarkastuksessa, sillä hirveästi ylimääräistä aikaa ei ollut ennen Riiviön vuoroa.

Riiviön kanssa oltiin kouluverkassa oikein sopivasti. Ehdittiin mukavasti työskennellä kaikissa askellajeissa. Laukasta raviin siirtymissä Riiviö oli välill vähän roikku, mutta muuten meno tuntui varsin letkeältä ja sujuvalta.



Oltiin harrasteluokan viimeinen ratsukko. Radan puolella nurmi oli muuttunut uralta ja varsinkin kulmista varsin mutaiseksi, mikä söi Riiviön liikettä. Verkan puolella ollut keveys katosi ja meno muistutti enemmän täitä tervassa. Ihan ok rata saatiin puksuteltua, vaikka laukat kulkikin löysästi.

"Letkeää menoa. Hevonen kaipaisi vielä lisää voimaa takaosaan ja sitä kautta keveyttä etuosaan", kommentoi tuomari.

Tulokseksi Riiviö sai 62,1%, joka miinuspisteinä on 56,8. Koulun jälkeen oltiin tuloksissa 29/35.


Riiviökin pääsi heti koulun jälkeen esteille. Vyön vaihto panssariin ja suojat vain jalkaan. Meillä oli traikku kätevästi juuri verkkakentän kyljessä, joten ei ollut pitkä matka seuraavaan koitokseen.

Pari ekaa hyppyä pystylle meni vähän nappuloita hakien, mutta kun muistin vaatia kunnon laukkaa, onnistuivat hypytkin.


Riiviölle ei oikein sopinut nämä märät pohjat, mutta parhaansa se kuitenkin yritti. Esteradalla tuli sama puomi kuin Röllille sarjan ekalta. Toinen pudotus oli enemmänkin täyskaato vitoselta, kun takapää ei lähtenytkään hyppyyn etupään kaveriksi. Ristilaukkoja tuli jonkun verran matkan varrella, mutta oli radalla positiivisiakin kohtia. Riiviö oikeasti reagoi jalkaan, kun sitä käytin :)

Saatiin 8 vp, mutta pysyteltiin samoilla sijoilla tuloksissa (28/35).


Aurinkokin ehti pilkistää sadepilvien takaa ja loppupäivä saatiin viettää poutasäässä. Maaston kävelin ja kuvasin yhdellä kertaa. (Kuvat maastareista). Ihan mukava rata oli, monipuolisesti erilaisia esteitä ja pari tehtävääkin, mm. pieni puolicoffin.

Rölli oli maastoverkassa taas ihan kierroksilla, tepasteli kiireisenä ja jännittyi kovin muista hevosista. Se oli kovin menossa, muttei ollut ihan pohkeen edessä kuitenkaan. Verkkahypyissä Rölli kiihdytteli taas kohti esteitä. Tulin tukkikasaa ja valkoista porttia muutamia kertoja, jolloin menoon tuli vähän kontrollia ja ideaa mukaan.


Rata lähti hyvin käyntiin reippaalla laukalla. Kolmoselle tultiin turhan lähelle, mutta seuraaville esteille taas paremmin. Pienellä haudalla Rölli vähän jarrutteli, mutta meni ekalla. Sen verran vauhti hiipui, että kahden laukan väli haudalta tukille tultiin kolmella. Tukkilinja hyvin. Alamäessä sai tehdä vähän hommia, jotta nenu pysyi ylhäällä. Veteen mentiin ravissa, mutta laukka nousi parin askeleen jälkeen hyvin. Ennen viimeistä estettä jouduin vähän himmailemaan vauhtia, jotta ei tultaisi aliajassa maaliin. Suunnitelma onnistui, vaikkakaan vikalle esteelle tuli aika mielenkiintoinen loikka. Ilman sakkopisteitä maalissa 14 sekuntia ennen ihanneaikaa.

Kuvat vesitehtävältä © Kapse.fi


Olisin halunnut jäädä verkkailemaan Röllin kunnolla pois, mutta Riiviö vuoro oli taas piakkoin, niin tyytyminen oli hetken ravailuun ja kävelyyn takaisin traikulle.

Riiviön kyydissä takaisin maastoverkkaan. Riiviö ei yllättäenkään ollut Röllin lailla täpinöissä, muttei mikään laiskamatokaan. Tein yhteensä neljä hyppyä verkkaesteille, ne onnistuivat hyvin. Vähän temponvaihteluita ravissa ja oltiin valmiina lähtöön.

Riiviö lähti hyvin liikkeelle. Jokunen ristilaukka mahtui maastoradallekin, mutten antanut sen häiritä.
Esteet eivät olleet ongelma, eikä Riiviö ihmetellyt edes estevahteja tai muutakaan hälinää.


Kutonen oli loivassa ylämäessä, jossa vauhti vähän alkoi hyytymään. Riiviö ei oikein vastannut jalkaan. Jatkettiin kuitenkin matkaa yli haudan ja tukkien. Loppuradalla keskeytin, koska Riiviö tuntui väsyneeltä eikä se enää reagoinut apuihin.

Muutkin olivat huomanneet Riiviön väsymisen, sillä meidät kutsuttiin eläinlääkärin luokse. Samalla jouduin tuomariston puheenjohtajan ja safety officerin puhutteluun. Minun olisi pitänyt keskeyttää rata aikaisemmin. Luvassa oli keltainen kortti hevosen epäasiallisesta kohtelusta, mikä tässä tilanteessa tarkoitti liian väsyneellä hevosella ratsastamista. Ja ihan oikeassa he olivat. En ole koskaan ennen keskeyttänyt, ja joku ääni päässä huusi, että maaliin on päästävä. Olisi kuitenkin pitänyt tuntea hevosta enemmän ja tuntea riskit. Älkää ottako minusta mallia...

Varsinkin viime viikon tapahtumien jälkeen mulla on tosi huono omatunto ja surkea fiilis siitä, että jatkoin radalla niin pitkään. Kunpa olisin tehnyt toisin!


Eläinlääkäri mittasi lämmön (39,6) ja kertoi sen olevan korkealla, jopa näin suorituksen jälkeiseksi lukemaksi. Lisäksi syke oli kova, ja se ei oikein lähtenyt laskemaan vaikka tarkastuksen ajan hengailtiin paikallaan. Maastarialueella Riiviö sai samantien kipulääkkeen. Ohjeeksi saatiin valella kylmällä vedellä parikin kertaa ja juottaa niin paljon kuin menee. Kotimatkalle ei saatu lähteä ennen uutta eläinlääkärin tarkastusta.

Traikkualueella Riiviötä kasteltiin ja yritettiin juottaa, mutta se vain huljutteli hampaitaan juomakipossa. Eläinlääkärin kanssa päädyttiin nesteytykseen, jossa Riiviö sai 10 litraa suolavettä.

Rölli nousi puhtaalla maastolla luokassa sijalle 7 ja käväisin välillä palkintojenjaossa. Eipä kyllä pahemmin ollut juhlamieltä sijoituksesta johtuen, kun oli kaikkea muuta mielessä. Samalla reissulla sain myös tämän keltaisen kortin eli kirjallisen varoituksen, josta tuli myös merkintä Kipaan.

Nesteytyksen jälkeen Riiviö vaikutti taas omalta itseltään ja saimme lähteä kotimatkalle. Vaan ei se elämä kovin iloisena jatkunutkaan, kuten viime postauksessa kerroin.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Kisareportaasi: Keravan kenttäkisat 2.8.

Viime sunnuntaina käytiin Röllin kanssa Keravalla kenttäkisoissa ja osallistuttiin tuttariin. Edellinen kisareissu Keravalla olikin Tumpin kanssa helpossa 2013. Viime vuonna olin kisaturistina katsomassa PM-kisojen maastoratoja.


Kansliassa asioinnin jälkeen kävin kävelemässä esteradan jo valmiiksi. Se vaikutti melko simppeliltä ja kivalta, juuri sopivalta siis tälle tasolle.

Harjauksessa ja kuntoon laitossa Rölli oli ihmeen hermostunut. Se hyöri ja pyöri, kuunteli ja ihmetteli parkkipaikan hulinaa. Hokituksessa se lähti pomppimaan takapään kanssa jotain etuosakäännöksen omaista juuri kun iskä oli putsaamassa jenkatapilla hokkireikää. Rölli kiskoi sen verran, että jenkatappi meni poikki ja putsariosa jäi tietenkin jumiin hokkireikään... Eihän sitä sieltä pois saanut millään. Toiseen takajalkaan laitettiinkin sitten vain yksi nurmihokki. Onneksi oli kuiva keli, niin se riitti.



Kouluverkka ja -rata oli nurmella, siksi siis hokitkin heti laitettiin. Verryttelyalue oli laitumella pienessä mäessä, tosin ylhäällä ja alhaalla oli tasaisempaa.

Rölli oli verkassa koko ajan menossa. Lisäksi se oli vahva ja alaspäin siirtymissä lyhensi vain kaulaa. Laukka pyöri hienosti, mutta kontrolli oli hukassa. Jäi vähän sellainen fiilis, että Rölli oli lähdössä kouluradalle tekemään uutta ennätystä siitä, kuinka nopeasti voi kouluradan suorittaa.


Ohjelmana meillä oli tuttu tuttarin oma lyhyen radan ohjelma.

Rölli oli taas menossa kovaa vauhtia, jolloin jäin jarruttelemaan kovalla kädellä. Rölli vastusteli tätä aukomalla suutaan. Muutenkaan se ei ollut ihan avuilla, jopa vähän jalan takana, vaikka menossa olikin. Rata oli rikkeetön, mutta en ollut tyytyväinen omaan suoritukseeni. Ensimmäinen puolivoltti meni huolimattomasti, keskiravi vain matkustaen, myös laukannostoja olisi voinut valmistella paremmin.

Tuloksena yllättävän hyvät prosentit, 65,55% (-51,7) ja sija 16./38.


Koulun jälkeen tallusteltiin takaisin parkkipaikalle, jossa suoritettiin varusteiden vaihtoa ja otettiin hokit pois. Nyt Rölli oli jo vähän rauhallisempi, vaikka välillä jotain pitikin hötkyillä.

Esteiden verkka oli traikkujen viereisellä kentällä. Ravissa Rölli tuntui aika letkeältä, mutta laukassa oli taas vähän vallaton. Hypeltiin verkassa ratakorkeutta isompaa, ja se toimi skarppaamaan Rölliä. Ekassa okserin lähestymisessä Rölli laukkasi hyvin, mutta oli jossain omissa maailmoissaan. Se veti yhtäkkiä kaulan mutkalle oikealle ja himmasi vauhtia. Ohjasin edelleen tolppien väliin ja siitä mentiinkin. Tosin puomien kera. Hyppäsin sen jälkeen okserin vielä kahdesti, ja niillä hypyillä Rölli paransi roimasti menoaan, vaikka paikat ei ihan täydellisiä olleetkaan. Siirryttiin sitten toiselle kentälle valmistautumaan esteradalle.


Tämä ja seuraava kuva © Annika Wall

Rata lähti sujumaan lennokkaasti, kun Rölli hyppäsi ykkösen oikein ilmavasti. Vauhti kiihtyi esteen jälkeen, jolloin otin kiinni vähän turhan vahvasti. Tultiin nyppien kakkoselle, mutta puhtaasti yli. Kaarre kolmoselle meni vähän pitkäksi ja laukka pääsi vähän hiipumaan, mutta Rölli vastasi kivasti jalkaan ja maiskutukseen. Puomi kolahti, mutta pysyi kannattimillaan. Nelonen meni ihan ok, vaikka lähdin taas ylävartalolla liikaa hyppyyn. Sarja meni myös ihan kivasti, vaikka oma ratsastus ei siinäkään ollut priimaa.

Kutonen oli pysty aaltolankuista. Kaarteen jälkeen Rölli kiihdytteli kohti estettä, mutta sitten jarruttelikin pohtimaan, että mikäs tämä tässä onkaan. Pieni avustus raipalla ja matka jatkui. Viimiselle esteelle sain tehtyä suunnitellun kaaren, mutta askelia tuli yksi liikaa ja ajauduttiin pohjaan. Rölli oli skarppina ja selvitti tämänkin esteen ilman puomeja.

Jippijaijee, saatiin NOLLARATA!!!! Siis Röllin eka nollarata koskaan! Olin niin fiiliksissä, että melkein unohdin mennä eläinlääkärin tarkastukseen. Rataesteiden jälkeen jatkettiin tuloksissa sijalla 13./38.


Esteiden jälkeen oli useampi tunti taas aikaa ennen maastostarttia. Käytiin kävelemässä maastorata ja ihmettelemässä väliaikatuloksia. Alunperin olin ajatellut käveleväni myös helpon radan, mutta laiskuus iski oman radan kävelyn jälkeen.

Tuttarin rata oli rakennettu aika isoksi ja tehtäviä oli mukavasti. Tukki kakkosena, trakehner vitosena, penkki ysinä ja alashyppy numerona 11 ovat aikaisemmissa kisoissa olleet helpossa. Maksimikorkeutta oli siis hyvin hyödynnetty. Tykkäsin vinosta tukkisarjasta (este 6) ja ensimmäisestä vesitehtävästä. Radalla oli myös pidempiä pätkiä, joissa olisi mahdollisuus laukata reippaammin.
(Maastoesteiden kuvat)




Pieni sadekuuro sattui kohdalle, kun siirryttiin traikulta maastoverkkaan. Sattumalta oltiin juuri silloin kävelysillan kohdilla, joten odoteltiin sen alla jokunen minuutti, kunnes sade loppui. Sen verran reippaasti vettä ehti tulla, että nurmi pohja kastui. Ei onneksi kuitenkaan pahasti, vaikka verkkaan pieni lätäkkö muodostuikin.

Verkassa Rölli oli taas kuin mikäkin pommi, ravissa tarjosi koko ajan laukkaa. Jonkinmoista kuskin kiikutusta oli myös havaittavissa. Yritin tehdä paljon siirtymiä ja kehua rennoista pätkistä. Hypättiin pari kertaa tukkikasaa ja pientä pöytää.

Olin laittanut kelloon jo näkyville ihanneajan valmiiksi, joten kellonaikaa ei näkynyt. Seurailin siis radalle lähtevien järjestystä. Pieni paniikki meinasi iskeä, kun lähettäjä kuulutti meidät seuraavaksi valmistautuvaksi lähtöön. Välistä oli jäänyt useampi ratsukko pois, eikä meillä ollutkaan niin paljon aikaa kuin olin kuvitellut. Hyppäsin nopeasti isomman pöydän ja tukin ennen kurvaamista lähtökarsinaan. Eipä juuri hengähdysaikaa jäänyt, kun saapuessani lähtöalueelle aikaa starttiin oli 30 sekuntia. Siirryin lähtökarsinaan, kello käyntiin 10 sekunnin kohdalla ja merkistä menoksi.



Ykkönen ja kakkonen ylittyivät helposti. Kolmoselle tykitettiin vähän isommasta paikkaa, mutta sujuvasti sekin. Neloselle lähestyessä en päässyt ihan niin kaaren ulkoreunaan kuin olin suunnitellut. Este ylittyi ilman ongelmia, vaikka Rölli hyppäsikin hieman vinosti.

Vitosena oli leveä trakehner, tukkipysty jonka edessä pieni hauta. Hauta tosin ei edes erottunut, kun ruohot olivat villiintyneet kasvamaan. Tämä este on monesti helpossakin aiheuttanut monille kieltoja, vaikka se ei ole erityisen ihmeellinen tai vaikea.

Lähestyin estettä sopivassa laukassa, mutta turhan luottavaisesti. Lähdin vähän työntämään, mikä ei Rölliä miellyttänyt. Liiraus oikealle ja kielto. Jokunen voimasana lenteli mielessä, mutta ei muuta kuin uutta yritystä kehiin. Kolmen kiellon jälkeen estetuomari vihelsi pelin poikki. Pöytäkirjoihin teksti HYLÄTTY.

Siinä hetkessä ärsytti eniten, etten päässyt hyppäämään seuraavana ollut vinoa tukkisarjaa. Hylätyn suorituksen jälkeen käytiin näyttäytymässä sääntöjen mukaan eläinlääkärille. Vasta loppuverkkailessa tajusin, että enpä olekaan ennen tullut hylätyksi kenttäkisoissa! Kanssakilpailijat yrittivät ystävällisesti tsempata, mutta fiilis oli mitä surkein.


Iskä oli juuri viereisen mäen rinteellä kuvaamassa, joten ainakin videota on analysoinnin apuna. Kieltojen hetkellä tuntui, etten olisi voinut tehdä mitään enempää, mutta videota katsoessa oma ratsastus näyttää taas niin surkealta, että eipä ihme, kun matka tyssäsi siihen.

Mitä olisin voinut tehdä toisin:
  • istua keskellä hevosta enkä kipata oikealle
  • polkaista satulaa vähän vasemmalle
  • heilua selässä vähemmän
  • kääntää kiellon jälkeen vasemmalle
  • lähestyä estettä vasemmassa laukassa
  • tähdätä lähestymisessä esteen vasempaan reunaan
  • antaa hevosen katsoa estettä paremmin
  • kiertää esteen takaa näyttäen, ettei sielläkään ole mörköjä

Mietin myös, olisiko se auttanut, että verkassa olisin ehtinyt hypätä enemmän niitä isompia esteitä. Ehkä, ehkä ei. Harmittaa, ärsyttää ja kiukuttaa. Vähän tekis mieli koittaa uudelleen Keravan seuraavissa kisoissa 16.8., mutta taidetaan jättää se kuitenkin väliin, jotta ei tulisi liikaa kisoja.

Teki mieli palata suoraan autolle, pakata hevonen äkkiä traikkuun ja lähteä kotimatkalle. Maltoin kuitenkin mieleni ja loppuverkkasin huolella. Eipä ainakaan tarvinnut jäädä palkintojenjakoa odottelemaan tällä kertaa!

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Keravan PM-kisoissa katsojana

Lauantaiaamuna heräsin aikaisin, haukkasin aamupalaa ja lähdin odottelemaan kimppakyytiä kohti Keravaa. Keravalla ratkottiin siis Pohjoismaiden ja Baltian mestaruudet sennujen sekä nuorten ja junnujen kesken. Samoissa kisoissa oli myös kansallinen helppo, jota lähdimme myös katsomaan.

Keli suosio ja katsojiakin oli paikalla iso joukko. Simo Leppäsen suunnittelemat radat tarjosivat haastetta. Taitavaa ratsastusta nähtiin, mutta myös harmillisia tippumisia ja kaatumisia.

Ratoja en jaksanut lähteä kävelemään ja kuvaamaan, vaan katseltiin ratsukoiden menoa mäen päältä.
Lisää kuvia mun kuvasivulla jenspa.kuvat.fi

Iiris Lyyra - Lowhill Bingo
Elina Jääskeläinen - Jakarta
Tuija Rosenqvist - Nabucco 89
Tanskan Tia Lundemose Andersen - Vienna Imperial 
Lotta Välimäki - Grace Glenwood
Ruotsin Alexandra Jurå - Apollo Gammelgården
Kisat olivat siis kolmipäiväiset, joten mitalit jaettiin tänään sunnuntaina rataesteiden jälkeen. Suomen edustajilla meni huippu hyvin! :)

Seniorit nappasivat kolmoisvoiton sekä joukkuekultaa! Henkilökohtaisen kultamitalin nappasi hallitseva Suomen mestari Tuija Rosenqvist, hopealle ratsasti Ann-Niina Kiviniitty ja pronssille Paavo Huttunen.

Myös junnujen ja nuorten joukkue nappasi kultaa! Henkilökohtainen kultamitali meni Ruotsiin, mutta loput mitalisijat tulivat Suomelle. Hopealle ratsasti Veera Valjakka ja pronssille Lotte Palmgren


Tulokset löytyvät Equipesta: kv-luokat ja helppo