Omatoimisen verkkailun jälkeen aloitettiin varsinainen tunti kavalettitehtävillä. Kysyin Annalta oikein erikoisluvan, että voinko mennä alkutunnin ilman jalustimia. Anna myönsi luvan ilomielin, vaikka jollain tasolla olisin toivonut vastauksen olevan ei :D
Tehtävään kuului ympyröitä ja puolirataleikkaa-tyylisiä linjoja yli kavalettien. Rölli oli aika lailla menossa eikä ihan malttanut kuunnella ohjeita. Jokunen hyppy lähti lentäen kaukaa, mutta yllättävän hyvin pysyin kyydissä. Jonkin verran enemmän piti kuitenkin keskittyä oman tasapainon säilyttämiseen, että Röllin suoristaminen ja myös lapojen kääntäminen jäi välillä vähän puolitiehen. Suurin osa vaihdoista onnistui ihan hyvin, vaikka vaihto vasemmasta laukasta oikeaan oli haastavampi.
Otin jalustimet takaisin kun aloitettiin esteillä. Tehtiin pitkällä sivulla kolmea pystyä, joissa molemmat välit oli noin 21 metriä. Aloitettiin linja oikeassa kierroksessa kuudella ja kuudella askeleella. Seuraavaksi tultiin kuusi ja viisi laukkaa väleihin. Sen jälkeen sitten viisi ja viisi laukkaa. Toiset tuntilaiset tekivät vielä kuudella ja viidellä, mutta meille se olisi ollut jo liian vaikeaa.
Tehtiin samoilla askelmäärillä myös vasemmassa kierroksessa, mikä osoittautui vielä vaikeammaksi suunnaksi. Molemmissa suunnissa Rölli vähän mutkitteli väleissä ja itse lyhensin askelta liikaa kädellä, jolloin laukan laatu kärsi huomattavasti. Esteiden jälkeen kävi taas useamman kerran itselleni perinteiseen tyyliin niin, että pari kolme askelta esteen jälkeen vaan matkustelen ja annan Röllin mennä omia vauhtejaan, mikä taas aiheuttaa esim. juurikin näissä viiden/kuuden askeleen väleissä kiirettä ja liikaa ohjasta vetoa viimeisillä askelilla. En saa ratsastettua askelmäärää niin sanotusti ajoissa valmiiksi, jolloin paikat valuu pohjaan ja hypyistä tulee selättömiä.
Tasaisen rytmin säilyttäminen oli välillä vaikeaa, niin lyhyemmissä tehtävissä kuin lopputunnin radallakin. Välillä Rölli kiihdytteli taas omiaan, mutta kun olisin halunnut lähteä enemmän eteen, Rölli oli pohkeen takana eikä reagoinutkaan.
Ja ettei nyt ihan helpolla Rölliä olisi päästetty, niin mun mukautumiset hyppyihin oli mitä oudoimpia. Välillä osasin olla riittävän pystyssä hypyissä, mutta sitten myötääminen jäi vajaaksi. Toisaalta taas lähdin hyökkäämään liikaa kaulalle. Satulassa kiikkuvan kuskin heilumisesta huolimatta Rölli oli yllättävän terävä hypyissä eikä ottanut kovin montaa puomia tunnin aikana.
Harjoittelua ja lisää harjoittelua! Vaikka tässä ollaan Röllinkin kanssa noin kolme vuotta treenattu yhdessä, silti on edelleen paljon treenattavaa, jotta pystyttäisiin suorittamaan tehtäviä tasaisen varmasti.
Välillä pienimmillä korkeuksilla meno tuntuu helpolta ja sujuvalta ja vasta isommilla esteillä alkaa näkymään rytmin muutoksia ja muita hankaluuksia. Tällä estetunnilla oli kuitenkin taas paluu maan pinnalle (onneksi vain kuvainnollisesti), sillä jotenkin moneen asiaan keskittyminen yhtäaikaa oli vaikeaa, jolloin joka juttu onnistui vain puoliteholla ja meno oli kaukana siitä, missä ollaan parhaimpina päivinä. Viimeisillä linjoilla Rölli (ja minäkin kai jotain) korjasi hyvin ja pystyttiin lopettamaan hyvillä mielin onnistuneeseen suoritukseen, mitä pidän tärkeänä :)
Anna ehdotti Röllin gägiä kokeiltavaksi seuraavaksi kahdella ohjalla. Eipä tarvitse ihan heti seuraavissa hyppelyissä sitä testata, sillä tunnin jälkeen esteitä kerätessä pois Rölli onnistui astumaan toisella etusella ns. ohjan lenkin sisään. Siinä tarpoessa tietysti tuli ahdistui jalkaa hiertävästä ohjasta, jonka seurauksena pään viskaus ylös ja gägiremmi poikki... Katsotaan koska saatais uusi tilalle. Sillä aikaa testataan varmaan jotain toista kuolainta. Ei vaan ihan helpoin homma löytää tälle kaverille sopivaa, kokoa 15,5 kun ei ihan joka kaupassa myydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti