Maastaritreenit Hattulassa

Juhannuksen jälkeen tiistaina pakattiin Rölli traileriin ja lähdettiin päiväretkelle Hattulaan. Kuskiksi ja kameranaiseksi mukaan lähti Erja. Reissun ideana oli osallistua maastoestetreeniin Suontaan kartanon kauneissa maisemissa Seppo Laineen johdolla.

Koko viikoksi ennustettu sade väistyi hellepäivän tieltä ja vältyimme kastumiselta. Harmillisesti paarmoilta emme välttyneet, sillä niitä riitti isoiksi parviksi asti. Rölli ei niistä tykännyt yhtään, mikä näkyi hermostuneisuutena ja tiuhana huiskimisena hännällä. Onneksi omalla suoritusvuorolla paarmat eivät pysyneet matkassa mukana ja saatiin nautiskella aina yhtä kivoista maastoesteistä.

Aloitettiin parilla hypyllä pienillä tukkiesteillä, minkä jälkeen tehtiin tuttarin tehtäviä ja radanpätkiä. Rölli eteni ihan hyvin, mutta Seppokin kaipasi lähestymisessä vielä enemmän alapohkeen tukea. Lisäksi alamäessä saisin pitää lyhyempää laukkaa ja tasapainoa vielä paremmin. Muutamia tehtäviä hypättyämme Rölli alkoi valua taas vasemmalle. Ei aikomustakaan mennä ohi, mutta vasen reuna kutsui useampaan kertaan.

Erjalla riitti puuhaa vaihdellessaan kameraa videoinnin ja kuvien ottamisen välillä. Iso kiitos ahkerasta kuvaamisesta!

Jo alussa kerroin Sepolle, että haudat on edelleen jännitysmomentti Röllille. Viime vuonnahan Hattulan maastoestekisoissa otettiin kielto trakehnerille eikä sen jälkeen päästy yli viereistä pienestä kuivahaudastakaan.

Ekalla yrittämällä Rölli kielsi haudalle. Toisella kerralla lähestyttiin ravissa, Rölli ei edelleenkään tykännyt haudasta, mutta päästiin yli. Jännittyneellä loikalla mentiin yli myös laukassa. Paljon kehuja ja taputuksia.

Haudan jälkeen hypättiin pari muuta estettä, ja sitten taas trakehneria. Trakia lähestyessä Rölli lähti kiihdyttämään vauhtia, mutta painuu matalaksi edestä. Ekalla kerralla pysähdyttiin esteen eteen. Toisella kertaa päästiin yli, mutta kovin vaivalloisella hypyllä. Tultiin estettä useita kertoja, jotta saataisiin rutiinia ja Rölli uskaltaisi vähän rentoutua hyppyyn. Rölli ei kuitenkaan tehnyt asiasta helppoa, sillä sama meno jatkui lähestymisissä. Yritin Sepon ohjeiden mukaan pitää rataestetempon perille asti, jotta paikat löytyisi helpommin. Kun Rölli ryntää, ei tekisi taas yhtään mieli käyttää sitä jalkaa. Pakko on kuitenkin ratsastaa eteenpäin kohti estettä, jotta pääsee yli. Eipä saatu yhtään kaunista hyppyä, vaikka tehtiin useita toistoja ja Rölli sai välillä näkkäriäkin palkinnoksi.

Hetken hengähdystauon jälkeen jatkettiin treenejä kapealla kaivoesteellä ja pyöryläesteellä kukkulan päällä. Lämmin keli ja paarmat saivat hien virtaamaan ja Röllin vähän matalaksi edestä, mutta hyvin se tsemppasi kuitenkin. Isolta pellolta siirryttiin vielä lammen puoleiselle pellolle ja matkalla ylitettiin toinen hauta. Ravilähestymisellä päästiin yli jo ensimmäisellä kerralla, mutta taas varsin jännittyneesti. Tultiin vielä hauta uudelleen laukassa.

Veteen Rölli meni mallikkaasti. Oli hieman vaikeuksia pysyä itse pystyssä, kun Rölli taas hypähteli isoa laukkaa veden poikki. Toisella kierroksella hypättiin veden perään tukki, paikka valui hieman pohjaan, mutta kunnialla selvittiin yli.

Heinä-elokuun kisasuunnitelmat ovat vielä hieman auki, mutta todennäköisesti suuntaamme uudelleen Hattulaan kisailemaan tuttaria sunnuntaina 24.7. Sitä ennen meillä on ohjelmassa Niinisalon tuttari ja aluemestaruus nyt viikonloppuna :)

Katso video Youtubessa