keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Esittelypostaus: Riksu

Ratun Ritari eli Riksu on ensimmäinen oma kasvattimme. Se on syntynyt 17.5.2008 eli tänä vuonna nuorukainen on 5-vuotias.



Äiti opiskeli Ypäjällä hevosenhoitajaksi monimuotokoulutuksessa 2005-2007. Opintoihin kuului jalostuksen kurssi (2007), jolla yhtenä tehtävänä oli valita omalle tammalle sopiva ori. Tamman ja orin ominaisuuksia piti arvioida sekä perustella valintaa niiden kautta. Äitin orilta toivomat ominaisuudet olivat tumma väri, iso koko, lyhytrunkoinen ratsutyyppi, pyörivä laukka ja luonne vähintään 8. Suora lainaus äitin tutkielmasta: "Tulevalle varsalle toivotaan siis periytyvän hyvän kenttäratsun ominaisuuksia; hyvä pyörivä laukka, rohkeutta ja kykyä hyppyihin, liikettä ja rakennetta kouluun. Lisäksi tietysti helppo ja nöyrä luonne, ja hyvin rasitusta kestävä rakenne, joka on silmällekin kaunis. Ei ihan pieniä toiveita..."

Emä oli tietenkin Iituska, ensimmäinen oma hevoseni. Isäoriiksi valikoitui hurmaava musta kouluori Kuningas Ässä. Muita vaihtoehtoja olivat äitin tehtävässä Pilven Lento ja Pilven Poika. Olen erittäin tyytyväinen valintaan, sillä vaikka liinakot kouluoriit ovatkin näyttävän näköisiä, ei väri oikein sytytä.

Kuningas Ässän kantakirjaustiedoista selviää ominaisuudet, joita orilta odotettiinkin. Orin luonne on täysi kymppi, säkäkorkeus 165 cm, laukka tasapainoinen, pyöreä ja ilmava, runko on kevyt ja mikä tärkeintä - hevonen on musta! Iitulla tai Kuningas Ässällä ei ollut ennestään jälkeläisiä, joten vähän jännityksellä odotettiin, mitä ominaisuuksia varsalle periytyy. Ensimmäisellä astutuskaudella ori oli varsin suosittu, sillä 2008 jälkeläisiä syntyi 35.

Toukokuussa syntyi suloinen oripoika. Syntyessään Riksu oli ruunikko, mutta varsakarvan vaihtumisen myötä siitä tuli musta. Rekisterissä sen väriksi onkin merkitty kulomusta, kesäisin karva ruskettuu varsin paljon. Varsakarvan vaihtumisen jälkeen Riksulle muodostui vasempaan poskeen valkoinen läntti, joka on kirjattu myös sen tunnistetietoihin.




Ensimmäisen kesän ja syksyn Riksu vietti kotona. Talvella se vieroitettiin, ja se lähti "ison metsän toiselle puolen" varsapihattoon. Samalla tallilla Riksu myöhemmin opetettiin ajolle, sillä vaikka ratsu siitä oli tulossa, on hyvä opetella uusia juttuja ja käsittelyä ennen kuin laitetaan satula selkään.


Pari seuraavaa kesää se vietti laitumella Vahdolla omanikäisten orien kanssa.

1v orien eka päivä laitumella, toukokuu 2009

Yksivuotiaana Riksu oli ekaa kertaa näyttelyissä Metsämäessä (palkinto II-). Kaksivuotiaana oltiin taas näyttelyissä. Silloin Riksu mitattiin 160 cm korkeaksi. Se palkittiin (II+) parhaana 2-vuotiaana sekä näyttelyn parhaana varsana! :)



Riksu ruunattiin 2011 keväällä, kun se ei oikein malttanut kunnioittaa ihmisten tilaa. Ruunauksen jälkeen Riksu joutui hevossairaalaan Viikiin, kun se sairastui ähkyyn. Ähky saatiin hoidettua ajoissa ja Riksu toipui hyvin.

Kolmevuotiaana Riksu osallistui Laatuarvostelukarsintaan Ypäjällä, mutta ei päässyt syksyn finaaliin (tuloksissa 13/27).


Riksu oli nopea oppimaan ja ahkera tekemään töitä. Tuomarien erikoisluvalla se sai starttata ekat estekisansa jo 3-vuotiaana harkkakisoissa ratsastajaan Heli, joka myös opetti Riksulle ratsun alkeet. Luokka taisi olla 50 cm ja se meni ilman sen kummempia ihmettelyjä puhtaasti :)

Vuoden 2012 alussa Riksu muutti takaisin kotiin. Heli ja Maija kävivät sitä kouluttamassa edelleen viikoittain. Minäkin sain nyt Riksun kanssa alkaa ratsastaa, se oli aika jännää :D Alkuun en saanut sitä nostamaan toista laukkaa, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua se teki puhtaita laukanvaihtoja.

Neljävuotiaana huhtikuussa Riksu oli Laatuarvostelun karsinnoissa toinen, joten syksyn finaali kutsui. Irtohypytys video karsinnoista, videosta kiitokset Sannalle. Heli esitti Riksun irtohypytyksessä ja Maija askellajikokeessa.

Suomenhevosten 4-vuotiaiden laatuarvostelu finaali järjestettiin Ypäjällä syyskuun alussa (2012). Esitin Riksun rakennearvostelussa, Maija meni kouluosuuden ja Heli esteet. Riksu esiintyi ihan mallikkaasti, mutta sen mahtavuutta ei arvostettu ihan kuten olimme toivoneet. Lopputuloksissa se oli vasta 13/27.

4-vuotiaiden laatuarvostelun voitti Kuningas Ässän jälkeläinen, tamma Katallin Leidilei.



4-vuotiaana Riksu kilpaili Helin kanssa seura- ja aluetasolla esteitä 80 cm asti. Ratsukko kisasi kotona järjestetyissä maastoestekisoissa (maneesissa) harrasteluokan radan ja starttasi Niinisalossa syksyn kisoissa myöskin harrasteen. Ekat kenttäkisat meni mallikkaasti ja ruusuke napsahti 10. sijasta.


Laatarifinaalin jälkeen Riksu siirtyi siskoni Juulian käyttöön. Juulia ja Riksu valmentautuivat ahkerasti ja kisasivat esteillä 80 ja 90 cm sekä kentässä pari harrasteluokkaa. Sain kisata Riksulla kuitenkin oman seuran koulukisoissa yhden helppo C luokan sekä syksyllä (2012) että keväällä (2013).

Tämän vuoden kesäkuussa Ypäjän kisaviikon jälkeen Riksu tuli taas mun käyttöön. Ollaan nyt kisattu seura- ja aluetasolla esteitä 80-90 cm sekä koulua helppo C-B. Kentässä ollaan kisattu kaksi harrasteluokkaa, joista toisessa napattiin ruusuke.

Ensi kaudella tavoitteena on pärjätä tutustumisluokassa ja suomenhevosten helpossa ja kisata rataesteillä metriä. Sekä tietysti hakea 6-vuotiaiden Kasvattajakilpailusta palkinnot kotiin ;)

(c) Annika Mäki

tiistai 10. syyskuuta 2013

Uudet esittelyt ja facebook

Yläpalkista löytyvät tätä nykyä esittelysivut myös Riksusta ja Riiviöstä. Tein myös tollasen kenttäratsastus-sivun, jonne tulee kaikkia kenttäratsastukseen liittyviä juttuja, mm. toivepostauksianne valmistautumisesta ja kisaamisesta. Mitäs tykkäätte esittelysivuista? Puuttuuko jotain olennaista? Haluaisitteko lukea sieltä esimerkiksi heppojen luonteesta tai muusta?

Facebook-addiktina tein blogille oman sivun Facebookiin. Sinne tulen päivittelemään mitä mieleen tulee enemmän kuin tänne blogiin. Tykkääjinä saatte uutisvirtaanne uudet kuvat ja kuulumiset heti :)
Green eventer Facebookissa

Jos lukijoissa on muuten innokkaita bannerintekijöitä, niin huutakaa hep! :D Uusi banneri olis kiva, jotta sais kaikki hepat siihen mukaan.

Huomenna olisi tarkoitus julkaista esittelypostaus Riksusta, jos vain saisin sen vihdoin ja viimein valmiiksi.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Hyppyjä ja pomppuja

Tällä viikolla onkin tullut hypeltyä kaikilla hepoilla, Riiviöllä ja Riksulla jopa kaksi kertaa.

Riiviön kanssa testailtiin esterataa tiistaina. Hypeltiin edellisen Annan tunnin tehtäviä. Ensin ympyrällä kahta ristikkoa kolmen laukan välillä ja kahta kavalettia innarivälillä. Vasempaan suuntaan Riiviö meni paremmin, oikeaan vähän valui ulos. Ratana hypättiin 10 esteen rataa, johon kuului mm. trippeli, lankku, vesimatto-okseri ja kaksoissarja. Estekorkeus oli 60-75 cm. Riiviö vähän mutkitteli matkalla ja otti pari puomia. Korjasin niitä kohtia ja meni paremmin. Tultiin lankkua useampaan kertaan, kun Riiviö sitä koko ajan pudotteli. Lopuksi kuvaajanakin toiminut Nelli nosti vesimatto-okserin 80 cm kokoiseksi ja tultiin se vielä puhtaasti yli.

Ihan jees meni kuitenkin, joten ilmoittauduin Riiviön kanssa lauantaille seuraestekisoihin 60 ja 70 cm luokkiin.







80 cm, jalat solmussa

Torstaina oli Riksun vuoro päästä pomppimaan, tällä kertaa ihan ohjatusti. Annan tunnilla hypättiin alkuun isolla ympyrällä neljää pikku pystyä, jokaiseen väliin piti saada 7 askelta. Tämä oli yllättävän helppoa Riksulle, eikä meidän tarvinnut hinkata tehtävää kovin kauaa. Oikeaan kierrokseen Riksu vähän yritti valua ulos, mutta sain hyvin korjattua. Seuraavaksi tultiin 6 esteen tehtävää, jossa oli tietyt askelmäärät. Ensin tultiin niin, että suoralla pysty, 6 laukkaa, pysty, kaarella 6 laukkaa, pysty, suoralla okseri, 5 laukkaa, pysty, kaarella 7 laukkaa okserille. Pari kierrosta näin, minkä jälkeen sama rundi, mutta toisin päin. Lopuksi kolmen esteen suora, jonka jälkeen kolmen esteen kaari. Ja sama toisinpäin. Riksu meni ihan kivasti, mutta välillä löysäili ja otti puomin hyvästäkin paikasta. Ihan viimeiseksi tultiin oranssi pysty, 6 laukkaa, sininen pysty, 7 laukkaa keltainen okseri, jolloin pystyillä oli isot ristikot tekemässä tarkkuutta. Sitten Riksu hyppäsikin oikein ilmavasti ja keräsi jalat ylös :)


Perjantaina Tumppi testaili toimivuuttaan esteillä. Hypättiin eilisen estetunnin tehtäviä. Ympyrällä tehtiin helposti välejä 6, 7 ja 8 laukalla, joten lyhennys ja pidennys ainakin onnistui. Hypättiin myös tunnilla olleita rundeja. Korkeutta oli huimat 60-80 cm. Näin paikat hyvin ja osasin reagoida ajoissa. Olisi kyllä ollut aika surullista, jos tällä korkeudella ei paikat olisi sujuneet... Pari kertaa Tumppi otti puomin kun ei kiinnostanut nostaa jalkoja miniesteillä. Muuten meni ihan kivasti :)


Lauantaina lastasin Riksun ja Riiviön traikkuun ja lähdettiin Artukaisiin seuraestekisoihin. Riiviö korkkasi estekisauransa hyppäämällä 60 ja 70 cm. Riksu meni taas kerran 80 ja 90 cm.

Rata oli kaikissa luokissa sama ja arvostelu A.0.0. (kaikki nollat palkitaan). 60 cm meni ihan jees, ykkönen hypättiin ravissa. Vitonen oli kapea este, jolle tultiin nelosen jälkeen kaarella. Siinä Riiviö meni ravilaukkaa, enkä saanut sitä korjattua ajoissa, joten tultiin vähän pohjaan vitoselle ja siitä puomi mukaan. Loppurata meni puhtaasti.

70 cm päästiin ykkösellekin laukassa :) Yksi harmittava pudotus tuli seiskalta. Muuten olen ihan tyytyväinen Riiviön menoon. Ekat estekisat ja ekaa kertaa hyppäämässä muualla kuin kotona. Laukan rytmiä ja hevosen suoruutta vielä vähän paremmaksi, niin voitetaan kaikki ;DD






Riksu otti 80 cm luokassa myöskin puomin kapealta, paikka oli hieman kaukaa, mutta ihan toimiva. Etujalka nappasi vähän puomiin ja se tipahti. Ärsyttävästi tipahti vielä viimeinenkin este, kun laukka hiipui kurvissa ja heppasen meno laiskistui viime metreillä.

90 cm tulokseksi kerättiin 12 vp. Kakkoselle kaarre valui ulos, minkä seurauksena roikkojalat. Kapea tippui taas -.- Tällä kertaa takajalkojen hipaisusta. Seiskalle ratsastin pohjaan, josta myös puomi. 90 cm onkin ainoa rata, josta otettiin videota näissä kisoissa.







torstai 5. syyskuuta 2013

Kummallinen vai kipeä?

Kangasalan kenttäkisoissa viime sunnuntaina ja sen jälkeen Tumppi on ollut vähän kummallinen. Se lepuutti koko kisareissun ajan oikeaa takajalkaansa, mutta liikkui kuitenkin puhtaasti. Tumppi ei ollut ihan oma itsensä, esteillä se löysäili eikä maastoonkaan ihan innostunut kuten ennen. Eläinlääkärintarkastuksessa ei ollut mitään huomauttamista takajaloista. Oikeassa etujalassa on pieni ruhje, joka aukesi suojien kanssa. Ruhjeen ympärillä oli välillä vähän nestettä, mutta sekin lähti liikkuessa pois. Tumpilla ei ollut kisapäivänä päiväkarsinaa, joten se hengaili trailerissa. Iltapäivällä ennen maastoja takajaloissa oli hiukan nestettä, muttei mitään lämpöä. Kotona kylmäsin kaikki jalat huolella.

Maanantaina Tumpin takaset olivat molemmat aika turvonneita. Lisäksi Tumpilla oli etujalkojen välissä ja satulavyön kohdalla joku ihme pullistuma. Se ei siis ollut mikään kova pahkura, vaan vajaan kymmenen sentin pullea epämääräisyys, joka alkoi ryntäiltä ja jatkui mahan alle. Ryntäiltä möykky oli kovempi ja mahan alla pehmeämpi. Kummallinen pullistuma, mutta Tumppi ei arkonut sitä tai se ei tuntunut muutenkaan kipeältä. Juoksutin Tumpin kentällä, sillä halusin katsoa miten se liikkuu. Käynnissä liikkui normaalisti, ravissa kulki vinona takapää oikealla. Vasen laukka oli suht tavallisen näköinen, mutta oikea laukka tosi kipittävä ja epätahtinen. Ei mitään ontumista, mutta ei se normaalilta näyttänyt... Kylmäsin jalat taas huolella. Möhkyrälle en tehnyt mitään, koska en keksinyt mitä sille voisi tehdä.

Tiistaina Tumppi sai vapaapäivän. Se hengaili laitumella Riksun kanssa vaeltaen. Kun hain Riksun ratsastukseen, katsoin samalla Tumpin jalat. Takasten turvotus oli pienentynyt paljon, mutta oli nestettä kuitenkin jonkin verran. Möhkyrä oli onneksi kadonnut mahan alta :)

Keskiviikkona ratsastin Tumpin kevyesti kentällä. Alkuun ravissa askellus tuntui aika tönköltä, mutta hetken lämmittelyn myötä muuttui rennommaksi. Tumppi sai kulkea aika pitkänä, ja laukassa tein vain muutamia ympyröitä kevyessä istunnassa. Ennen ratsastusta oli hiukan nestettä takavuohisissa, mutta sekin lähti lähes kokonaan pois liikunnan myötä.

Torstaina taas oli turvotus tullut takaisin takajalkoihin. Tumppi lepuutti oikeaa takajalkaa koko ajan karsinassa ja kuntoonlaitossa, kuten kisojen jälkeen joka päivä... Juoksutin Tumpin kentällä taas. Nyt se liikkui puhtaasti ja suorempana kuin maanantaina. Se totteli hyvin sekä jarruttavat että eteenajavat ääniavut ja kulki pyöreällä ympyrällä. Liikutuksen turvotus oli vähän laskenut. Kylmäsin jalat taas hyvin.

Perjantaina nousin taas selkään. Tumppi oli koko ratsastuksen ajan tosi jännittynyt, vaikka ei tehty mitään ihmeellisyyksiä. Paikoitellen tuli parempia pätkiä, mutta selän ja takapään käyttö oli aika heikkoa. Alaspäin siirtymissä Tumppi yritti juosta alta pois pää pystyssä. Toistoilla ei ollut juuri suurempaa vaikutusta...

Lauantaina laitoin gramaanit ratsastukseen. Kierreltiin ensin radalla ja maastossa ennen kentälle siirtymistä, jotta Tumppi olisi vähän rennompi työskentelyssä. No eipä siitä mitään tullut, kun hevonen keskittyi ihan kaikkeen muuhun kuin työntekoon. Aina paremman pätkän kesken Tumppi kuuli jonkun äänen tai huomasi pelottavan talikon aitaan nojaamassa -.- Oli tosi turhauttavaa ratsastaa. Tumppi oli myös tosi hidas jalalle, joten en viitsinyt gramaaneillakaan alkaa kiskomaan, koska sillä en saa kuin entistä hitaamman ja jännittyneemmän hevosen tässä tapauksessa. Loppuravit jolkoteltiin pitkin ohjin. Jalat näytti kuivemmilta, mutta Tumppi lepuutti oikeaa takasta vielä kuitenkin koko ajan.

Sunnuntaina tehtiin koulua, Tumppi oli edelleen varsin jännittynyt ja taipui jäykästi kumpaankin suuntaan. En saanut koko treenin aikana ratsastettua yhtään pyöreää volttia rennolla hevosella. Alkuun tein käynnissä ympyrällä takapään väistöä ulos ja Tumppi tuntui hyvältä. Ravissa kuitenkin oli tosi paljon ongelmia saada hevonen reagoimaan apuihin oikein. Voltilla jokunen askel meni hyvin, mutta sitten valuttiin ulos, kaaduttiin sisäänpäin, menetettiin tahti tai muuta normaalisti ihan helppoja juttuja. Ärsytti niin paljon, että olisin voinut huutaa ja potkia ja vaikka mitä muuta kauheaa, mutta mökötin pari kierrosta ja vaihdoin tehtävää. Saattoi siinä joku ärräpääkin ehkä lentää... Ratsastuksen jälkeen tunnustelin kaikki jalat ja selän, mutta ei ollut mitään kummallisuuksia. Takasetkin olivat normaalintuntuiset.

Maanantaina ratsastuksessa tehtiin jo vähän kokoamista ja väistöjä. Tumppi oli parempi, mutta ei taaskaan oikein keskittynyt työntekoon.

Tiistaina päästiin tekemään kunnon koulutreeni. Koko kuntoonlaiton ajan Tumppi seisoi kaikilla jaloilla eikä lepuuttanut takajalkoja! JES! :) Tehtiin muutamia laukanvaihtoja, lisäyksiä ravissa ja laukassa, väistöjä ja avoja. Alkuun Tumppi oli vähän hidas jalalle, mutta loppua kohti parani paljon. Loppuraveissa se oli ihan super! Nyt on taas motivaatiota lähteä treenaamaan, kun hevonen tuntuu normaalilta ja hyvältä ratsastaa :)

Eilen oli oppilaan koulutunti. Käyntiväistöissä Tumppi vähän löysäili, mutta laukanvaihdot meni yllättävän hyvin.

Tänään Tumpilla on taas vapari. Huomenna voisi kokeilla vähän hypellä itsenäisesti.

Loppuun vielä muutama kesäinen kuva Riksusta ja Tumpista, jotka kävin vahingossa herättämässä päiväunilta :D






maanantai 2. syyskuuta 2013

Artukaisten kisat

Eilen sunnuntai Riksu oli Artukaisissa hyppäämässä seuraluokan 80 cm ja alueluokan 90 cm. Kisat alkoi jo ysiltä ja oltiin taas vähän myöhässä paikan päällä. Taisi muutama muukin olla, sillä varttia vaille oli vasta pari traikkua pihalla eikä ketään näkynyt verkassa. Mielessä kävi, että tultiin vääränä päivänä kisaamaan... Mutta kyllä sitten jostain sitä väkeä heräili ja kisat sujui aikataulussa.




Ekan luokan verkka jäi vähän lyhyeksi, mutta ehdin kyllä ottaa muutamia hyppyjä. Riksu olisi saanut vähän nopeampi reagoimaan ja nostaa paremmin jalkojaan.

Rata oli arvostelulla A.1.0. eli saman pistemäärän saaneet ovat samanarvoisia, siis nollan ratsastaneet ovat ykkösiä jne. Meidän suoritus alkoi vähän löysästi. Ykkönen oli kivan pikkuinen, ja se ylittyi helposti. Kakkoselle kaartaessa Riksu jäi hitaalle, minkä seurauksena paikka tuli lähelle ja napattiin puomi. Siitä eteenpäin sain ratsastettua vähän aktiivisempaa laukkaa enkä jäänyt vaan matkustelemaan. Loput hypyt sujuivat hyvin :) Tyhmä puomi vaan vei meiltä ruusukkeen...





90 cm oli vasta 22. lähtijä, joten oli hyvin aikaa kävellä rata ja katsella muiden suorituksia ennen kuin menin verryttelemään. 90 cm oli arvostelulla 367.1, joka tarkoittaa suoraa uusintaa heti perusradan perään, jos perusrata menee nollilla.

Verkassa oikeassa kierroksessa Riksu ei taaskaan kääntynyt ihan rehellisesti vaan valui lapa edellä ulos. Okserilta otettiin kerran puomi.




Rata meni mielestäni paremmin kuin 80 cm. Riksu oli alusta asti tarkempi ja enemmän itse menossa. Huomasin taas nostavani käsiä (esteellä 4), jos paikka on vähän kauempana, ikään kuin se hevosta jotenkin nostaisi. Vitosen jälkeen laukka vähän kuoli, eikä Riksu oikein reagoinut jalkaan. Polkaisin vähän kovemmin vauhtia, mutta sitten ajauduttiinkin hippasen liian lähelle trippeliä, jolta tuli takapuomi mukaan. Vähän turhan kiireellä tultiin seuraavaksi sarjalle, mutta kolinasta huolimatta puomit pysyivät ylhäällä. Ei päästy uusintaan, mutta saatiin kvaali tuttariin, jes!