No ei sit !

Ärsyttää, suututtaa, ketuttaa ja harmittaa!! Nyt jää paljon odotetut hallikenttäkisat väliin, sillä iskä ei ollutkaan maksanut Tumpin vuosimaksua... Ärsyttää niin paljon, koska hevosten vuosimaksuista oli iskän työpöydällä muistilappu jo tammikuussa! Oletin automaattisesti, että maksut olisi hoidettu, mutta voi hemuli sentään, ei olekaan. Olin jo kerrankin ajoissa opetellut kouluohjelmankin. Kiukku!

Viime viikolla oltiin taas pitkästä aikaa koulutunnilla, tälä kertaa valmentaja oli Sanna Törnroth-Koivuniemi. Sannan tunneilla kävin myös viime talvena, mutta se lopahti, kun ryhmiä ei tullut täyteen. Nyt herätetty ratsastajia kouluratsastuksen maailmaan taas. Torstaina siis oli koulutunti, jossa jumppailtiin hevoset vetreiksi. Tunnin alussa kerroin Sannalle vasemman käden ongelmastani ja sitä ryhdyttiinkin työstämään. Vasempaan kierrokseen tehtiin paljon töitä, käden piti olla oikein ja hevosen taipua. Vasen kierros olikin alkuun jäykkä, mutta useilla toistoilla vertyi ihan pehmeäksi. Oikea kierros oli niin paljon helpompi. Laukka toimi molempiin suuntiin upeasti, Sannakin kehui :) Tuntui taas hyvältä kouluratsastus, joten hyvillä mielin olisin lähtenyt kisoihinkin.....

Perjantaina tehtiin vähän samoja taivutteluja kuin tunnilla. Vasen kierros oli vaikeampi ja käsi tottelematon. Se aina kippailee, jää jäykäksi on-off-ohjaksi tai ranne kääntyilee miten päin sattuu. Olisi mahtavaa jos joka päivä joku olisi huutamassa muistutuksia omasta asennosta ja apujen käytöstä! Sain kuitenkin molemmat puolet taipuisaksi ja Tumpin rennoksi.

Tuossa aikaisemmin pohdiskelin, että ostaisinko uudet saappaat vai kengät ja jotkut varret niihin. En ole edelleenkään päässyt mihinkään ratkaisuun. Helmikuussa Hööksillä oli ale ja ilmaiset postikulut, ja sieltä lähtikin talviratsastussaappaat tulemaan alehintaan :) Talviratsastussaappaita mulla ei olekaan ollut taas muutamaan vuoteen. Saappaat ovat kivannäköiset ja sopivat, mutta vähän nipistävät välillä nilkan etupuolelta. Uskon, että ne kuitenkin vähän siitä venyvät ja lopettavat nipistelyn. Nyt olenkin ratsastanut kaikki itsenäiset ratsastelut ne jalassa. Muuten käytän aina kannuksia Tumpin kanssa, mutta noiden saappaiden kanssa olen mennyt ilman kannuksia. Tumppi on toiminut ihan hyvin, vaikka alkuun aina onkin hitaampi pohkeelle.

Vanhat ja räjähtäneet saappaat

Uudet ja kiiltävät

Tuitui

Viime yönä oli meille syntynyt tammavarsa! Se on hyvin pikkuinen ja hirmuisen söpö. Laatukuvia puhelimesta, mutta tuitui pikku varsuli <3

Vihdoin maastareita!

Eilen oli tosiaan Seppo Laineen valmennus kotimaneesissa, johon oli tuotu maastoesteitä. Jee! :D Maastoesteet oli suurimmaksi osaksi aika pikkuisia (poniharraste / harraste), sillä treenissä oli paljon kokemattomia ja poneja pomppimassa. Muutamia tuttarin laavuja ja laatikoita oli maneesissa ja yksi tukkikasa, joka on joskus mitattu 110 cm korkeaksi. Se on niin selkeä ja helppo este, ettei edes tunnu niin isolta. Ennen varsinaista treeniä kerrottiin taas vuorotellen kuulumisia Sepolle. Siinä Seppo sanoikin, että mistäs saataisiin mulle tarpeeksi isot esteet hypättäväksi. Se ilahdutti kovasti, sillä vaikka aina ei sujukaan ihan ohjekirjan mukaan, ollaan Seponkin mielestä valmiita isompiin haasteisiin ;) Meillähän on tosiaan tavoitteena tällä kaudella nousta helposta vaativaan.

Tumppi oli ihan intsinä koko ajan. Tunti aloitettiin verryttelyllä kevyessä istunnassa. Alkuun pidin vähän harjasta kiinni, mutta kun Tumppi innostui ja vähän kuumuikin, niin meno tuli jotenkin tasaisemmaksi ja pysyin kevyessä istunnassa ilman tukea. Laukassa sai jarrutella kun saatiin koko ajan muut kiinni :D Hyppelyt aloitettiin pikkutukilla ravissa. Sitten tultiinkin parin kolmen esteen pikkuratoja. Tumppi oli innoissaan ja välillä jäikin kaasu pohjaan. Sitten ongelmaksi tulee paniikki kuskille, käsi nousee ylös ja jää vetäväksi. Sain myös kuulla että silloin alapohje lähtee heilumaan ja pistää vähän lisää vauhtia masiinaan. Tätä en olekaan ennen tajunnut. Harjoittelin sitten istunnalla jarruttamista, hartiat taakse auttoi jo paljon. Silloin Tumppi tulee myös takaisin oikeinpäin eikä näytä niin hirveeltä hirveltä.

Päivän teemana oli tänään kolmen säännön rimpsu, joka piti muistaa radallakin.

1. Suora hevonen
2. Tasainen rytmi
3. Myötälaukat

Laukat oli välillä vähän hakusessa, mutta muuten varsinkin vika rata tuntui menevän ihan kivasti. Toisinaan käänsin taas liikaa sisäohjalla, jolloin laukka ei vaihdu. Videollakin näkyy harmaa puolikaari, 4 laukkaa, rengaseste -linja, jossa renkailla käänsin ihan vimpulaan ja Tumppi meni jotain karmeaa ristilaukkasolkotusta... Varsinkin alussa Tumppi oli vähän turhankin villi, kerran lähti viemään niin etten saanut kääntymään tiukkaa kurvia seuraavalle esteelle. Rauhoittui se siitä hiukan, mutta semmoinen mukava kenttähevosen eteenpäinpyrkimys säilyi. Loppuraveissa Tumppi yritti vielä nostaa laukkaa pari ekaa kierrosta, mutta tyytyi kohtaloonsa ja jarruttelujen jälkeen ravaili rennosti.

Alle kaksi viikkoa hallikenttäkisoihin!

2 + 3

Otsikko viittaa eilisen ja tämän päivän ratsasteluihin. Varsinaista suokkivetoista touhua, mutta kyllä Tumppikin pääsi liikkumaan. Eilen menin Tumpilla ja Riksulla. Tänään vuoron saivat Tumppi, Riiviö ja Siru.

Eilen ratsastin Tumpin ekana. Kummallakin oli vähän keskittymisongelmia, joten ei jaksettu kuin 40 min perustreeni. Iskä siirteli maastoesteitä ulkona ja hakkasi niistä lunta ja jäätä pois. Tumppi oli jännittynyt, enkä saanut sitä oikein rentoutumaan. Tehtiin ympyröitä ja kolmikaarista kiemuraa.

Seuraavaksi nousin Riksun selkään. Juulia oli kipeä, joten pyysi mua ratsimaan Riksun. Oli kiva päästä sillä menemään, ja keskittyminen olikin nyt paljon parempi kuin Tumpin kanssa. Tehtiin vähän taivuttelua ja käyntiväistöjä, jotka meni yllättävän hyvin :) Riksu toimi oikein mukavasti, mitä nyt alkuun jäi vähän hitaaksi takaa alaspäin siirtymissä. Käynti ja laukka oli aika ponimaisen tuntuisia Tumpin jälkeen, mutta ravi oli hieno ja istuskelin nautiskellen jopa harjoitusravissa tovin. Laukat nousi helposti sekä käynnistä ja ravista. Hieno poika!

Hevosrintamalla on tosiaan vähän muutoksia tapahtunut. Helmikuussa ravivalmennuksesta kotiin palasivat veljekset Riiviö 4v ja Reipas 2v. Riiviö ei vissiin ollutkaan niin nopea juoksija kuin toivottiin. No mitäs siinä sitten, tehdään kaverista ratsu! :D Riiviö otti heti ratsu-uransa alkuun lepoa, sillä se ruunattiin ja sitten siltä lähti kenkä ja kengän mukana pala kaviota. Kavio saatiin onneksi paikkailtua kokoon. Nyt ruunauksen jälkeen Riiviö onkin ollut ihan nyhvö :D Asiaa ei auta Juulian valitsemat pinkkipohjaiset jalustimet ja vaaleanpunainen huopa, joita Riiviö ratsastuksessa käyttää...

Tänään ratsastukseen ekana pääsi Riiviö, jolla ratsastin ekaa kertaa. Mua ennen sillä on ratsastettu ehkäpä 10 kertaa. Menin radalla alkukävelyt ja sitten maneesiin. Äiti nappasi ylläolevat pari kuvaa tallin pihalla. Riiviö ei oikein innostunut kuvaussessiosta. Iskä oli saanut maastoesteet maneesiin aamupäivällä, joten siellä ne olivat ihmetyttämässä pikkuista Riiviötä. Alkuun esteitä piti ihmetellä ja mutkitella niiden ohi, mutta ne ei olleetkaan vaarallisia, niin pystyttiin menemään kohtuu sujuvasti niiden keskellä. Ravi oli vähän epätahtista alkuun, voi olla että paikkailtu kavio aiheutti jotain jännitystä askellukseen. Riiviö kuunteli ihan hyvin pidätteitä ja kääntyilikin sinne minne tahdoin. Kokeilin myös vähän laukkaa. Ekalla kerralla kiihdyteltiin ravia kuin Vermon takasuoralla, mutta nousi se laukka sitten toistoilla. Aikamoista nelitahtista vipellystä se oli, mutta kyllä se siitä paranee ;)

Tokana treeniin tuli Tumppi. Laitoin sille gramaanit, koska eilen ei ollut niin hyvä ja nyt maastarit olisi vielä maneesissa. Ja ihan tarpeeseen tulivatkin. Tumppi oli innostunut heti maneesiin päästyään. Se oli alusta asti hyvin energinen eikä eteenpäinpyrkimystä puuttunut. Tehtiin paljon taivuttelua ja väistöjä, mutta Tumppi ennätti rentoutua vasta muutaman reippaan laukkakierroksen jälkeen. Se taas ennakoi laukannostoissa ja kiljahteli :D Tehtiin muutamia vaihtojakin. Useimmissa se malttoi odottaa, mutta kerran ennakoi vihtoon ja lähti sitten kuin tykinkuula ja heitti pienen ilopukinkin matkalla. Muuten se käyttäytyi ihan kivasti vaikka virtaa riittikin. En voinut vastustaa maastareiden kiusausta, vaan hypättiin minitukki molempiin suuntiin kerran.

Viimeisenä tänään maneesiin Sirun kera. Se ei välittänyt maastareista oikein mitään, mutta jossain kilahti kun oli laukan vuoro. Mammarainen oli ihan into piukeena laukkailemassa kokoajan :D Tykitettiin pari pitkää sivua, tai ehkä kipittely olisi oikea sana. Voi miten poni Siru onkaan! Jalat käy kovaa vauhtia, mutta maisemat vaan ei vaihdu :D Tehtiin Sirunkin kanssa pari vaihtoa, oli puhtaat ja oikein ilmavat vaihdot. Kolmikaarista tuuppailtiin vielä loppuverkkailuksi.

Huomista odotellessa !

Eiliset kotikisat

Eilen olikin oman seuran kisat kotimaneesissa. Olin aamuysistä lähtien liputtamassa radalla. Eilen alkanut (ja aamullakin hetken jatkunut) lumipyry söi varsinkin alkupään luokista paljon lähtijöitä. Kisat eteni sujuvasti ja poisjääntien takia oltiinkin hippasen etuajassa. Joka luokassa oli sama rata, joten opettelin sen seuraamalla muiden menoa. Vaikka kisat oli ajoissa, olin itse vielä enemmän ajoissa. Olin jo kävelemässä pihalla niin hyvissä ajoin että kyllästyin ja vein Tumpin vielä hetkeksi talliin odottelemaan ennen kunnon verkkailua.

Hypeltiin Tumpin kanssa 100 ja 110 cm, joissa molemmissa arvosteluna A.2.0. Verkassa Tumppi pelkäsi taas katsomoa, nyt siellä oli mörkojen lisäksi ihmisiäkin! Verkka meni muuten hyvin, Tumppi liikkui energisesti, mutta oli myös kuulolla. Hypyt onnistuivat hyvin, joten pari hyppyä pystylle ja okserille riittivät. Rata oli kohtuu helppo, sillä oli vain yksi linja. Kolmoselta neloselle oli aika tiukka kurvi, mutta siihenkin oli jätetty hyvin tilaa, niin ei ollut ongelmaa. Radalla päästiin etenemään ihan mukavaa vauhtia. Linjalla kuitenkin kuski oli (taas kerran) omassa kuplassaan. Neljän laukan väli jäi auttamatta lyhyeksi ja puomi tulikin siitä 6. esteeltä alas. Muuten meni kivasti :)

Päästiin kympin verkkaan heti palkintojenjaon jälkeen eikä siis jouduttu ulos kylmään. Hyppäsin taas vain pari hyppyä kun Tumppi tuntui hyvältä. Nyt oli aikaa työskennellä ympyrällä, katsomojännityskin laantui ja hevonen tuli suoremmaksi. Rata meni ihan hyvällä vauhdilla taas. Tein vähän isommat tiet kuin metrissä ja päästiinkin NOLLARATA! Wuhuu :D Eka nolla kympistä koskaan! Pari paikkaa oli vähän lähellä mutta heppa korjasi kuskin virheitä ihmeen hyvin :) Olin tyytyväinen tulokseen, vaikka se ei sijoille riittänytkään.

Kuvaajat pysyttelivät sisätiloissa eivätkä innostuneet tulemaan kuvailemaan, joten ei materiaalia näistä kisoista. Taiteilin paintilla ratapiirroksen, jottei tulisi kuvatonta postausta.