keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Alkeisleiri parhaalle ystävälle

Vajaa pari viikkoa sitten sain parhaan ystäväni tutustumaan hevosiin kahden päivän heppaleirin muodossa. Tytin kanssa ollaan oltu ystäviä reilun kahdeksan vuoden ajan, mutta vasta nyt sain hänet houkuteltua tallille ja hevosen selkään. Kokemusta hevosista Tytillä ei ollut ennestään lainkaan, mitä nyt hän on joutunut saanut kuunnella mun tarinoista kyllästymiseen asti. Urheilukokemusta löytyy senkin edestä muun muassa salitreenistä, lenkkeilystä, salibandystä ja jalkapallosta.


Perjantaina alkeisleirin ensimmäisenä ohjelmanumerona oli hevosen harjaus ja kuntoonlaitto, tarkoituksena toki suunnata ratsastamaan. Ratsuna toimi taas Riksu, joka on varsinainen opetusmestari niin harjauksen opettelussa kuin ratsastuksessakin.

Tytti ei ollut koskaan aiemmin edes koskenut hevoseen, mutta reippaasti rapsutteli Riksua ja rupesi harjailemaan. Kaviotkin puhdistuivat kuin konkarin toimesta. Laitoin toisen puolen suojat malliksi ja Tytti laittoi toisen puolen. Satula ja suitset laitettiin mun johdolla, mutta sai leiriläinenkin osallistua remmien kiinnityksiin.


Perjantaina ratsastettiin maneesissa suojassa viimalta ja pimeydeltä. Hyvin sujuneen kuntoonlaiton jälkeen leiriläiseen iski jännitys, kun oli aika nousta satulaan. Asiaa hieman vaikeutti vielä Riksun villaviltti, sillä sen kanssa satulan kaaresta ei saa niin helposti otetta. Riksu odotti kärsivällisesti paikallaan kunnes ratsastaja oli noussut kyytiin ja antoi luvan liikkua.

Ensimmäiset pari kierrosta mentiin talutuksessa jokseenkin jännittyneen ratsastajan kanssa. Pikkuhiljaa Tytti uskalsi rentoutua kyydissä. Harjoiteltiin käynnissä oikeaa asentoa, tehtiin pysähdyksiä ja peruutuksia sekä erilaisia ratsastusradan teitä. Hyvillä mielin uskalsin jäädä keskelle maneesia katselemaan ja huutelemaan ohjeita, sillä Tytin ja Riksun meno näytti varsin mallikkaalta.

Ekat ravipätkät juoksin vierellä, mutta sitten ratsukko treenaili taas keskenään. Lopuksi sujui hienosti ravi-käynti-siirtymiset ja pääty-ympyrätkin ravissa :)


Heppojen parissa jatkettiin vielä perjantai-iltaa, kun Röllillä oli ohjelmassa juoksutusta. Harjauksen lisäksi Tytti sai laittaa Röllille suitsetkin päähän.

Kävelytin ja juoksutin Rölliä itse alkuun kaikissa askellajeissa. Sitten Tyttikin pääsi liinan päähän kokeilemaan. Rölli on juoksutuksessa nykyään enemmän laiska kuin villi, mikä tekee siitä oikein sopivan harjoittelukaverin aloittelijallekin. Tytin auktoriteetti ei ihan riittänyt laukannostoihin, mutta onnistui sekin mun pienellä avustuksella.


Heppaleiri jatkui lauantaina tallihommilla. Päivä aloitettiin vesien laitolla. Meillä on onneksi maitokärryt, joten ämpärit saa kätevästi siihen kyytiin eikä tarvitse niitä itse kantaa hauikset tulessa pitkin pihoja. Pienen jääkerroksen sai rikkoa saavista ja sitten lisätä kuumaa vettä joukkoon. Ei onneksi paha homma!

Seuraavana oli vuorossa sisähommia, kaikkien lempparipuuhaa. "Karsivoiden siivoaminen oli kamalan raskasta, mutta oli kiva, että radio soi" kommentoi Tytti leirin jälkeen :D


Lauantain ratsastus suoritettiin ulkosalla. Ensin oli kaunis talvikeli, mutta harmiksi se muuttui jäätihkuksi ja kovaksi tuuleksi loppua kohti. Selvittiin kuitenkin ehjin nahoin.

Riksu oli ulkosalla vähän virkeämpi ja kentällä se alkoikin kyttäillä aidan vierelle kerättyjä puomeja ja kouluaitoja. Ne on todella pelottavia! Riksu on kuitenkin sen verran luotettava kaveri, että se ei koskaan poistu paikalta tai tee uukkareita, vaikka joskus mörkökohdalta vaativatkin pienen mutkan reittiin. Taas uskalsin jäädä kentän keskelle kuvailemaan, kun kaksikko kierteli kenttää ympäriinsä. Kentän pohja oli jäätyneenä kova, mutta pari pitkää sivua uskallettiin testata ravia. Tällä kertaa Riksulla oli vähän enemmän omaa mielipidettä reitistä, mikä taisi vähän hämmentää Tyttiä ;)

Loppujen lopuksi kuitenkin Tytillekin jäi hyvä mieli, kun hän ei edes tippunut satulasta :D Se oli kai se suurin pelko etukäteen.


Kuulemma hevoskärpänen ei ihan päässyt Tyttiä puraisemaan eikä joulupukin kirjeessä vielä toivottu omaa ponia. Uudelle vuodelle meillä on Tytin kanssa suunnitteilla yksi suurempi projekti, johon tämä heppaleiri oli vähän kuin alkupala. Projektista enemmän juttua tulossa siis ensi vuoden puolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti