Iloisia uutisia! Riksun kanssa otettiin perjantaina ensimmäiset hyppelyt kaatumisen jälkeen. Toukokuun 2018 kenttäkisojen jälkeen ollaan levätty, kuntoutettu, vesijumpattu, kävelty, maastoiltu, tehty koulutreeniä, puomeja ja kahlattu hangessa. Nyt 7,5 kuukautta myöhemmin otettiin muutamat hypyt kavaleteille.
Olin varautunut, että Riksu olisi villi, joten valitsin oikeen gäg-kuolaimet käyttöön. Yleensä pärjään kolmipalalla, mutta otettiin nyt varman päälle. Riksu olikin varsin kuuliainen ja toimi hyvin. Onhan se edelleen kovin vino, mikä näkyy varsinkin hypyissä ja väärinä laukkoina esteiden jälkeen. Hyvä fiilis jäi ekoista hyppelyistä ja Riksun toimivuudesta.
Pidin Riksun vähän jopa turhan lyhyenä näin videolta katsoen, mutta ennemmin kontrolli kuin päätöntä viiletystä. Ei alettu ahneeksi, vaan otettiin yhteensä 10 hyppyä näin alkuun. Kerta viikossa tehdään puomeja ja nyt varmaan otetaan pikkuesteet mukaan kerta viikkoon.
Riksulle en ole varsinaisesti suunnitellut mitään tiettyj kisoja kalenteriin, vaan edetään pikkuhiljaa ja katsotaan myöhemmin mihin lähdetään. Suokkiluokkien kalenteri on jo julkaistu ja kenttämestaruus sijoittuu Niinisaloon syyskuun kisoihin. Toive olisi että päästään molemmilla hepoilla sinne kisailemaan. Sitä ennen olisi toki tarkoitus ottaa jokunen kenttäkisa alle. Hypätähän Riksu osaa, mutta voima ja kunto täytyy kasvattaa taas uudelleen.
Loppuun vielä motivaatiokuva Ypäjän kenttäkisoista toukokuulta 2017. Tästä se lähtee taas!
Talven estetreenit ovat jatkuneet tekniikan ja pienten esteiden parissa. Helmikuun alussa oltiin taas Tähkäpäällä Röllin kanssa treenaamassa Annan opastuksella. Tehtiin paljon kaaria ja tiukkoja teitä, mitkä on aina olleet mulle vaikeita molempien hevosten kanssa. Helposti jää vaan himmailemaan kaarelle, kun pitäisi laukata perille asti esteelle.
Annan tunnilla meillä oli kurvia kurvin perään. Hevosten piti pysyä samassa rytmissä koko radan ajan, mikä ei ollut aivan helppoa. Keskittyä piti kääntämiseen, laukan säilyttämiseen, hyvään reittiin, laukanvaihtoon ja omaan asentoon. Loppua kohti laukka lähti pitenemään ja oma asento leviämään ryhdistä siihen kaulalle hyökkäilyyn.
Pienempien esteiden kierroksella laukan rytmi säilyä paremmin, mutta kun esteitä taas lopuksi nostettiin, tuli rytmimuutoksia, kiirettä ja reittien valumista. Loppuun otettiin vielä korjaushypyt isommalle pystylle. Meille vaikeampi on selkeästi oikea kierros ja nyt sen huomasi taas. Käänsin pystylle sitten aikaisin tai myöhemmin, aina lähestyminen valui vasempaan reunaan. Rölli halusi olla kyllä yllättävän varovainen kuskista huolimatta ja teki ihan hienojakin loikkia.
Estetunnin kotiläksyjä jatkettiin pari päivää myöhemmin kotosalla Riksun kanssa. Mukavuudenhaluisena rakensin kaaritehtävät vähän laajemmiksi kuin Annan treenissä oli. Kääntämistä ja laukkaamista siinä pystyi kuitenkin harjoittelemaan riittävästi.
Riksu yleensä etenee kaarteissa Rölliä sujuvammin eteen, mutta lavat jää helposti ulos roikkumaan jolloin suoristaminen ei onnistu. Vino hevonen ei hyppää yhtä hyvin kuin suora, se on monesti todettu. Riksun kanssa pidettiin korkeudet maltillisina ja keskityttiin vaan siihen kääntämiseen ja suoruuteen. Välillä sujui ja välillä ei. Radan poikki linjalla oleva okseri onnistui paremmin kun mietti linjaa juurikin suorana radan poikki eikä ympyrän kaarena.
Ei ole helppo laji tämä, kotiläksyjä riittää edelleen opeteltavaksi!
Molemmat on päässyt pariin kertaan jumppailemaan puomien ja kavalettien ääreen viimeisen kahden viikon aikana. Puomitreenit on mennyt saman tehtävän parissa, joskin toisella kertaa tuplasin puomien määrän.
Monesti katselen blogeja ja Youtube-videoita uusien ja erilaisten tehtävien toivossa. Tämän puomi- ja kavaletettitehtävän bongasin alunperin Essin blogista. Se vaikutti monipuoliselta, sillä ravipuomien lisäksi puuhaa riitti silmukoiden kääntämisessä ja kavaletin päällä tuli vielä laukanvaihtokin.
Tehtävä meni niin, että suoralla linjalla päädystä ravipuomit (väli 5 jalkaa), suoralla laukannosto, laukassa silmukka, kavaletin yli, vaihto ja toinen silmukka, suoralla linjalla siirtyminen raviin ja ravissa taas puomit.
Tosiaan molemmat hevoset pääsi testaamaan treeniä, ja Röllin suoritukset lokakuun lopulla pääsi videolle asti. Tällä ensimmäisellä treenikerralla olin laittanut puomit tarkoituksella riittävän kauas kavaletista, jotta ei tulisi kiire silmukan kääntämisessä tai siirtymisten kanssa.
Rölli suoritti ravipuomit varsin hyvin, mutta laukassa oli paikoitellen haasteita. Kerran suoralla nousi väärä laukkakin, kun en saanut Rölliä ihan suoraksi linjalla. Silmukalla laukka jäi turhan hitaaksi, ja Rölli jäi pohkeen taakse. Tämä näkyi epämääräisinä loikkina kavaletilla. Itse lähdin liikaa ylävartalolla työntämään ja paino seilaili minne sattui. Pari kertaa Rölli seurasi painoa eikä vaihtoapuja ja jäi väärään laukkaan kavaletin jälkeen. Helposti lähdin sitten liioittelemaan vaihtoapuja, minkä seurauksena linja lähti jo kavaletin päällä uuteen suuntaan vinoon, jolloin silmukan reitti kärsi.
Loppuun pidenettiin puomien välit noin kolmeen metriin (10 jalkaa) ja tultiin koko homma laukassa. Toisella silmukalla laukka taas jäi junnailemaan ja tein niitä kiellettyjä viime hetkien päätöksiä puomeille lähestyessä. Parhain vaihtoehto olisi toki säilyttää aktiivisuus ja rytmi silmukalla, jolloin paikka puomeille löytyisi kuin itsestään. Nyt tuli niitä turhia ryntäyksiä ja nyppimisiä. Röllikin vähän hermostui kun ei ymmärtänyt sitä sähläystä...
Essin tehtävä oli muuten kiva, mutta siinä tuli aina vasemman laukan nosto ja vaihto oikeaan laukkaan, tuli sitten kummasta päästä tahansa. Siksipä toisella kertaa tuplasin puomit, jotta päästiin työskentelemään myös toisin päin. Korotin myös puomit, jotta saataisiin heppojen jalkoja vähän nousemaan. Keltaisilla puomeilla laitoin kavalettipalat lappeelleen joka toiseen päähän. Vihreillä puomeilla hyötykäyttöön pääsi Ikean potat, joita tosin oli vain kaksi. Toiset puomit virittelin puomi-ristikko-jumpaksi. Korkeus pidettiin edelleen kuitenkin matalana.
Kannoin tällä kertaa puomit sekä lähemmäs kavalettia että lähemmäs keskihalkaisijaa, jolloin silmukoista tuli enemmän volttimaisia. Kääntää sai nopeammin ekojen puomien jälkeen ja jatkaa pulleammalla reitillä uralle asti hakien tilaa.
Seuraava treenikerta olikin marraskuun puolella, mikä tarkoitti työskentelyä ilman jalustimia! Tällä kertaa kuvaaja oli mukana Riksun treenissä. Riksulla oli paikoitellen vähän turhan paljon intoa ja vauhtia, mutta muuten saatiin aika hyviä silmukoita ja puomijumppailuja suoritettua.
Kertaalleen unohdin toisen laukkasilmukan jälkeen ottaa raviin, jolloin Riksu pääsi vilistämään puomeille miten sattui. Yllättävän hyvin kyllä pystyin keskittymään muuhunkin kuin kyydissä pysymiseen, vaikka toki jokunen puolipidäte olisi useampaankin kohtaan vielä kaivattu.
Riksu teki loppuun pari kertaa suoralla linjalla ensin ravipuomit ja laukassa ristikkojumpan. Riksun vuoron jälkeen Rölli jatkoi saman tehtävän parissa ja välillä suoran linjan keskelle tein voltin menoa tasoittamaan. Kaksi hevosta ja kavalettitreenit ilman jalustimia tuntui jo reisissä! Mutta hyvällä tavalla, jos sellaista edes on ;)
Viimeksi mainitsinkin jo, että kenttäkauden ensimmäiset kisat vappuaatona Ypäjällä jouduttiin perumaan reilun 10 sentin lumikerroksen takia. Kuukausikin ehti jo vaihtua huhtikuusta toukokuuhun, mutta edelleen lumi haittaa harrastamista. Viime viikolla satoi taas kahtena päivänä lunta niin paljon, että kenttä muuttui valkoiseksi. Tottahan toki juuri näinä lumisina päivinä meillä oli ohjelmassa estehyppelyä. Ja kuten ajankohtaan kuuluu, ulkokausi on jo alkanut ja esteet tietenkin jo kentällä...
Tiistaina oli Riksun päivä suunnata itsenäiseen estetreeniin. Iltapäivällä alkoi hiljalleen tuprutella lunta ja myöhemmin tuli jokusen tovin reippaammin rakeita. Lykkäsin ratsastusta parilla tunnilla suunnitellusta eteenpäin, jolloin raekuuro ehti loppua ja lumikerroskin pikkuhiljaa jo sulaa pois. Vähäsen kuitenkin nauratti kun varustauduin toukokuussa estetreeniin toppatakin ja tilsakumien kera.
Lumi ei tuntunut hidastavan Riksua, vaan ehkä jopa päinvastoin. Vauhtia ja energiaa riitti taas vaikka muille jakaa! Ennen lumen tuloa ajatuksena oli ottaa muutamia vähän isompia hyppyjä, mutta koska pohja ei ollut lumisena täysin priimakunnossa, pidettiin estekorkeus maltillisena. Ehtii niitä isompia esteitä harjoittelemaan sitten taas myöhemminkin.
Keskiviikkona meillä piti olla estevalmennus kentällä Röllin kanssa. Kauniissa aurinkoisessa kelissä ehdittiin lanaa kenttä ja rakentaa esterata lähes valmiiksi. Sitten alkoi taas "raekuuro", joka tällä kertaa kestikin toista tuntia. Kentälle kertyi hetkessä muutama sentti lunta, joka plussakelissä muodosti jo parissa askeleessa tilsat hevosille. Niimpä turvallisuussyistä suuntasimme maneesiin muutama kavaletti ja puomi mukanamme. Työskentelimme ilman jalustimia ns. estekoulua, eikä ollut huono vaihtoehto sekään. Rölli tuli jumpattua kivasti läpi, ja omat reidet kiitti seuraavana päivänä treenistä.
Onneksi sää muuttui edes hieman keväisemmäksi loppuviikkoa kohti. Alunperin lauantaillekin oli luvattu lunta, ja pelkäsinkin jo että nämä toisetkin kenttäkisat peruttaisiin. Ei sentään! Lauantaina oli varsin kiva keli ja ihana fiilis startata kausi. Kenttäkisoista lisää sitten seuraavassa postauksessa!
Tiistai 9.5. klo 18.40 ja keskiviikko 10.5. klo 20.30
Näin talvella on hyvä aika treenata takapäähän voimaa. Jokunen vuosi sitten en oikein tykännyt innareista, mutta nyt niitä on alkanut eri tavalla arvostamaan voimistavana treeninä. Jumppasarjoissa on se hauska puoli, että niistä voi kehitellä niin monia erilaisia versioita, ettei ainakaan kyllästymään pääse. Jumppasarjat on varsin rankkaa treeniä, joten ei niiden kanssa ei kannata ahnehtia liikaa toistoja.
Jumppasarjat ja erilaiset tekniikkatehtävät ovat tulleet tutuiksi taas tässä parin viime kuukauden aikana. Jumppatehtäviä ollaan treenattu niin itsenäisesti kuin Annan valmennuksissa.
Itsenäiseen treeniin keskiviikkona 11.1. koottiin neljän pienen ristikon, pystyn ja okserin muodostama jumppa, jota hypättiin yhteensä kahdeksan kertaa. Riksu oli jumpan alussa jopa hieman löysä, kun aloitettiin linja ravipuomilla. Parilla kerralla Riksu jopa jatkoi ensimmäisen innarivälin ravissa laukan sijaan :D Pienellä maiskutuksella löytyi se laukkakin. En tiedä istuinko jotenkin itse vinossa vai mikä aiheutti sen, että Riksu otti aina vasemman laukan innareilla ja piti sen koko linjan ajan. Okserin jälkeen laukka vaihtui kuitenkin helposti taas oikeaan. Eipä kai sillä ole niin suurta merkitystä, kun mentiin suoraa linjaa, mutta jäi hieman mietityttämään. Muuten Riksu jumppasi ihan hyvin ja tuntui jaksavan mainiosti. Parilla viimeisellä kierroksella okseri oli noin metrinen ja siihen oli hyvä lopettaa.
Tämän viikon keskiviikkona jumppailtiin Annan valmennuksissa molemmilla hepoilla. Jumppasarjan lisäksi meillä oli pientä radan pätkää.
Tällä kertaa Riksulla olikin jumpan kanssa ihan eri meininki. Vauhtia riitti! Neljän pystyn, puomien ja kavaletin muodostaman jumppalinjan jälkeen hevoset kerättiin takaisin kontrolliin käyntisiirtymisen kautta. Yritettiin pitää positiivinen asenne siirtymisessä, sillä ei se ollut mikään rangaistus. Toistojen kautta Riksu alkoi itsekin malttamaan mielensä, jolloin tasaisen tahdin pitäminen helpottui. Radalla sain ratsastaa Riksua rauhallisemmaksi, jolloin se oikeasti ehti ponnistaakin esteille eikä vaan vilistänyt yli. Viimeiset esteet tehtiin vähän isompana ja hypyt tuntui oikein kivoilta selkään.
Röllille jumppa selkeästi oli rankempaa ja se alkoikin viimeisillä kierroksilla jo hieman väsähtämään. Mun oli jotenkin taas tosi vaikea päästä mukaan hyppyyn kädellä niin etten ottaisi suusta missään hypyn vaiheessa. Röllin hypyt oli vähän hitaita, mutta kaula liikkui paljon. Otin käytäntöön vanhan kunnon vinkin "harjasta kiinni". Muillakin esteillä kuin jumpalla pyrin pitkään myötäykseen ja rauhalliseen ylävartaloon. Muilla esteillä olikin helpompaa ja sujuvampaa meno, eikä otettu edes puomeja. Rölli on pikkuhiljaa alkanut hoksaamaan esteratsastuksen idean (eikä sekoita sitä enää keilaukseen) ja se yrittää suorittaa puhtaasti. Jumppasarjalla väsymys näkyi takajalkavirheinä ja puomeina. Viimeiselle korjauskierrokselle tultiin jumppa hieman pienempänä ja se onnistui hyvin :)
Yllättävää oli se, että Rölli oli Riksua paremmin kontrollissa esteiden väleissä, vaikka Röllillä olikin estetuntien välillä ehtinyt kertymään neljän viikon hyppytauko.
Loppuun vielä pari videota viime vuoden puolelta. Meillä oli ennen joulua Annan valmennuksessa hyödyllisiä tehtäviä. Alkuverkkana hepat pääsivät nostelemaan koipiaan puomeilla ja varsinaisissa tehtävissä jumppailtiin mm. kolmoissarjaa kaarella.
Edellinen Annan estevalmennus oli keskiviikkona 7.12. Pitkästä aikaa Riksukin pääsi mukaan :) Harjoiteltiin ensin kontrollia kavaleteilla ja lopputunnista mentiin rataa. Oli suoria ja kaarevia teitä, sarjoja ja yksittäisiä esteitä. Huolellisuutta treenattiin törppöjen avulla: kulmista ei saanut oikaista ja esteiden jälkeen piti ratsastaa suoraan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta törpöt tulivat kyllä tarpeeseen.
Estetunneilta ei ole kuin pieni videopätkä Röllin menosta. Keräsin kuitenkin kolme Annan antamaa ohjetta molemmille hevosille.
Ohjeet yritettiin pitää mielessä myös itsenäisissä hyppelyissä viime torstaina, kun kuvattiin esteradat Kisamatkalla Virtuaalicupia varten. Hyppäsin kolme rataa sekä Riksulla että Röllillä. Kaikki radat samalla korkeudella, Riksulla 75 cm ja Röllillä 90 cm. Kolme rataa siksi, että testasin paraneeko suoritus toistoilla vai miten käy...
Varsinaisia kisaratoja en vielä julkaise, vaan tämän kertaiset videot ovat niitä huonompia ratoja. Hyppelyt aloitin Riksun kanssa, ja yllättäen ensimmäinen kierros onnistui parhaiten ja sillä videolla osallistunkin Virtuaalicupiin. Toisella ja kolmannella kierroksella Riksu oli jo ihan uusintaradan tunnelmissa, vähän jäi into päälle eikä ihan kaikki pidätteet menneet perille. Alla oleva Riksun video on kolmannelta kierrokselta.
Röllin kanssa kävi päinvastoin. Ensimmäisellä radalla ei oikein löytynyt malttia odottaa ohjeita, mutta seuraavilla radoilla keskittymistä alkoi löytyä paremmin. Ekalla radalla Rölli otti yhden puomin, mutta muuten tehtiin nollaa. Röllin kisarata olikin viimeinen eli kolmas rata. Postauksen lopussa oleva video on Röllin ensimmäiseltä kierrokselta.
Omasta mielestäni Annan ohjeet pysyivät ihan hyvin mielessä, vaikka tottakai aina voisi ratsastaa vielä siistimmin ja tasaisemmin. Virtuaalicupissa esteradat arvioidaan tyyliarvostelulla, joten saas nähdä kuinka meidän käy. Virtuaalicupin kouluosuus kuvataan todennäköisesti joulun jälkeen, joulu kun menee hepoilla rokotuslomaillessa.
Vinkit Riksulle
1. Pidä jaloilla hevonen suorana, kun vaikutat kädellä
Suorilla linjoilla, varsinkin esteiden välillä, Riksu heittää takaosaa esimerkiksi vasemmalle kun käyttää oikeaa ohjaa. Jos jalka on irti tai ei vaikuta, tulee suorista linjoista mutkittelevia.
2. Esteen jälkeen oma ylävartalo pystyyn
Tästä on ennenkin huomautettu lukuisia kertoja, mutta edelleen ollaan saman ongelman äärellä. Usein menee pari kolmekin askelta ennen kuin oma kroppa on palautunut esteen jälkeen pystyyn. Nopeampi korjausliike vaikuttaa myös hevosen ryhtiin, eikä Riksu ehtisi päästä niin etupainoiseksi.
3. Kaarteissa hevonen sisäjalasta ulko-ohjalle
Etupainoisena mutkitteleva hevonen ei oikein jaksaisi kaarteissa ja kulmissakaan tehdä kunnolla töitä, kun on siitä päässyt luistamaan. Taas oma ratsastus ja apujen käyttö nopeammaksi, sisäjalka läpi ja ulko-ohjalla pidäte vastaanottaa. Vähentää huomattavasti oikomista ja kanttaamista.
1. Pidäte nopeammin läpi
Toisinaan Rölli edelleen juoksee esteen jälkeen, vaikka kontrolli onkin parantunut aikaisemmasta paljon. Itselläni on vähän paha tapa jäädä edelleen vetämään ohjasta useamman askeleen ajaksi. Olen nyt hypännyt pari viimeistä kimblewick-kuolaimella, joka on gägiä nopeampi kuolain. Nyt täytyy vielä vain opetella itsekin vähän nopeammaksi kädellä. (Ja muistaa ratsastaa myös jalalla!)
2. Käännä lavat reitille
Anna kertoi joskus syksyllä hyvän mielikuvan, että hevosen kaulan pitäisi pysyä lapojen välissä kääntymisissä. Rölli on kaulasta varsin taipuisa tapaus ja helposti käykin niin, että kaula kyllä kääntyy reitin mukaan, mutta lavat ja muu kroppa seilaa ulos, mikä taas vaikeuttaa hevosen suoristamista esteille.
3. Hitaampi ylävartalo hypyissä
Nyt kun Rölli on alkanut hypätä terävämmin, on mulla välillä vaikeuksia pysyä kyydissä. Lähden liikaa omalla ylävartalolla hyppyyn mukaan ja paino ei pysy jalustimilla. Rauhallisemmalla ylävartalolla en häiritse Rölliä hypyissä ja säästytään paremmin mahdollisilta pudotuksilta. Oman asennon pitämiseen esteen päällä täytyy vielä muistaa katsoa ylös ja pitää jalat alhaalla.
Pitkästä aikaa pääsin muun kuin omien heppojen kyytiin, nimittäin eilen kävin treffaamassa vanhaa tuttua, Ekiä. Ehkä joku muistaakin Ekin kenttäkisaharkoista viime vuodelta. Eki on kaverini Nooran 12-vuotias harrasteratsu.
Eki jäi ihastelemaan peilikuvaansa :D
Alkuun oli taas kulttuurishokki, miten voikin hevosella olla kaulaa. Ainakin metrin verran oli pituutta enemmän kuin mun hevosilla. Ikuisuusongelmani kädet korostuivat Ekin kanssa. Jos omilla hepoilla en saa pidettyä tasaista tuntumaa, niin ei se vieraalla ainakaan helpompaa ole.
Eki oli kyllä ihan hauska tapaus, vaikka sujuvan yhteistyön hakemisessa meni tovi jos toinenkin. Jumppailtiin paljon isoilla ympyröillä ja kahdeksikolla. Eki oli varsin herkkä ennakoimaan mun toiveita, jo pienestä ajatuksesta ja istunnan muutoksesta se arvuutteli mitä seuraavaksi oltiin tekemässä.
Noora rakensi meille pienen pystyn pitkälle sivulle, ja siitäkös Eki ilahtui. Askellajeihin tuli kiireellisyyttä ja herra oli vähän malttamaton. Ensin meillä oli minikaveletti innarivälillä ennen pystyä, mutta Eki ei siitä oikein välittänyt, niin siirrettiin se parempaan paikkaan esteen alle.
Kyllä oli muuten kuski hukassa tämän isolaukkaisen kaverin kanssa. Onneksi Eki ei moisista häiriköinneistäni ottanut nokkiinsa, vaan innoissaan hyppeli pystyä molemmista suunnista. Vasen kierros oli mulle vaikeampi, sillä jäin kurvissa helposti painon kanssa ulos, jolloin kääntäminen valui pitkäksi. Jalustimet olivat sileän työskentelyn jäljiltä aavistuksen pitkät, mutta selvittiin näinkin.
Hyvä mieli jäi Ekistä :) Hauskaa vaihtelua omiin hevosiin käydä muillakin hepoilla välillä ratsastamassa.