Näytetään tekstit, joissa on tunniste ratapiirros. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ratapiirros. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Treeniviikko: maanantai

Mulla alkoi tänään kolmen viikon kesäloma! Nyt lomalaisena on enemmän aikaa tehdä kaikkia rästihommia, treenata ja panostaa blogiinkin. Tälle viikolle suunnittelin treeniviikko-postaussarjan, jossa kerron jokaisen päivän treeneistä omissa postauksissaan. Olen ollut huomaavinani, että keskustelupalstoilla ja blogeissa kaikki viikko-ohjelmat ja niiden monimuotoisuus on ollut suosittu puheenaihe, joten päätin itsekin tarttua siihen.

Tänään treenivuorossa olivat Reipas ja Rölli. Molemmilla suunta oli illan estevalmennukseen kotikentällä. Reippaalla valmennus oli ensimmäinen laatuaan, kun tähän mennessä ollaan treenailtu vain keskenämme. Saatiin kokoon pikkuponien pikkuesteryhmä, johon sulauduttiin Reippaan kanssa. Ei tosin kuulemma menty enää poniratsukosta :D


Ensimmäiset estetehtävät Reipas porhalsi ravissa eikä oikein keskittynyt, jolloin tuli puomeja. Seuraavilla tehtävillä harjoiteltiin laukkaamista. Tarkoitus oli vaan laukkailla esteille ilman sen suurempia tähtäilyjä ja paikkojen ratsastamista, lähestymisissä piti muistaa laukata tarpeeksi ja hypyssä rento käsi. Paikoitellen laukka pyöri jo paremmin, mutta tiukemmat kurvit tai pidemmät lähestymiset on vielä haastavia, koska laukka ei meinaa pysyä kasassa. Kun laukka toimi ja ponnistus oli riittävän väljässä paikkaa, tuli muutama ihan kivakin hyppy. Vaihteisto ja ratti vaan tuntui välillä olevan hieman ruosteessa, mikä vaikeutti menoa. 

Reipas pääsi kuitenkin tekemään ihan rataa ja kaikkea, ei vain lyhyitä tehtäviä. Lopputehtävillä estekorkeus oli 40-50 cm. Väsy alkoi jo painaa jaloissa, mutta loppuun asti mentiin kuskin toiveen mukaan. 


Ihan hirveän suurta menestystä ei tullut tunnilla, mutta oltiinkin hakemassa vinkkiä mitä pitäisi jatkossa kehittää. Samoja asioita Anna kertoi, mitä olin itsekin jo todennut. Reippaalle täytyy treenata lisää voimaa ja keskittyä laukan laatuun. Aikaa täytyy antaa, koska meno on vielä niin voimatonta. Reipasta täytyy vielä auttaa paljon esteillä, mutta ei saa jäädä liikaa kädellä ratsastamaan.

Reippaasta kenttähevonen -suunnitelmaan Anna kommentoi, että kyllä siinä työtä riittää. Reipasta kuitenkin kehuttiin rehdiksi ja hyväpäiseksi hevoseksi, mikä auttaa paljon kehittymisessä. Vaikka askellajit ja esteille lähestymiset olivat mitä olivat, Reipas eteni rohkeasti ja kyselemättä yli lankkujen ja vesimatonkin.


Seuraavalle tunnille hyppäsin Röllin kyytiin ja heti tuntui jokseenkin kodikkaammalta. Askellajeihin löytyi sopiva tahti, kääntyminen oli vaivatonta ja jarrukin pelitti. Röllin treenissä samoilla esteillä suoritettiin vähän teknisimpiä tehtäviä.

Varsinkin oikeassa kierroksessa Röllin lavat jäi helposti roikkumaan ulos vasemmalle ja kaaren jälkeisillä esteillä valuttiin helposti vasempaan reunaan. Tasainen rytmi, suora kaula ja matala käsi oli avainsanoja tänään treenissä Röllin kanssa. Rölli treenaili 80-90 cm korkeudella tänään ja se tuntui sopivalta. Jokunen puomin pudotus tuli tunnin mittaan, mutta pääsääntöisesti Rölli hyppäsi kivasti.

Loppuun saatiin valita itse mitä tultiin vähän isompana, ja Röllille valitsin radan esteet 8-11. Varsinaisella radalla Rölli oli päässyt taas hieman pitenemään ja rytmi kiihtymään, joten se tuli korjaukseen. Kasille lähestyttiin pitkällä tiellä oikeasta kierroksesta, siinä vaikeutena pitää Rölli riittävän lyhyenä mutta aktiivisena sekä suoristaa se oikein kunnolla yhdelle raiteelle. Kasilta maltillinen kaari ysille, kuitenkin huolehtien lavat mukaan reitille ja ajoissa valmis etäisyys. Tiukemmalla silmukkatiellä ysiltä kympille piti säilyttää laukka, siinä onnistuttiin ihan hyvin. Ruskealta pystyltä sai tähdätä sarjaan taas tarkasti. Sarjaväli ei ollut mikään pitkä, joten siinä maltilla sisään, välissä ite pystyssä ja pari pidätettä keräämään kintut ylös. Sarjan Rölli teki varsin mainiosti. Ihan loppukorjauksena tehtiin vielä punamustavalkoinen kasipysty vielä pari kertaa, jotta siihen saatiin suora lähestyminen ilman rytmimuutoksia.

Harmillisesti videota ei saatu kummankaan tunnilta, mutta ehkäpä taas sitten ensi kerralla todistusaineistoa. 

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Ekaa kertaa Cinnan opissa

Talven estetreeneissä ollaan paljon keskitytty kontrolliin ja tekniikkatehtäviin pienemmillä korkeuksilla. Nyt sunnuntaina otettiinkin ratatreeniä, kun Riksun kanssa osallistuimme ensimmäistä kertaa Cinna Procopen estetunnille. Meidän vuoro oli iltapäivällä viimeisessä ryhmässä, joten ehdin hyvin käydä katselemassa aikaisempia tunteja ja tutustua opetustyyliin.

Tunti aloitettiin ravipuomeilla. Riksu malttoi kuunnella hyvin apuja ja suoritti tehtävät näppärästi. Mun istunnassa korjattiin lytyssä olevat hartiat parempaan ryhtiin, lisäksi polvia piti saada vähän enemmän auki, jotta alapohje pysyy hiljaa paikallaan eikä heilu kuin rikkinäinen viisari. Laukassa tehtiin ympyrällä ensin yksittäistä kavalettia ja sitten kahden kavaletin innaria. Hypyissä mun piti säilyttää paino jalustimella ja pysyä mahdollisimman lähellä hevosta. Välillä lähdin varsinkin ylävartalolla liikaa mukaan tai nousin suorin jaloin jalustimien varaan. Ei mitään katastrofaalista, mutta ajattelemisen aihetta heti alkuverkkaan.


Ekalla pienellä radanpätkällä oli rytmi vielä hakusessa. Suhteutettu 20 metrin väli kuudella laukalla tuntui tosi lyhyeltä, vaikka estekorkeudet oli vielä matalat. Linjan jälkeen Riksu mutkitteli hieman ja piti vielä tehdä laukanvaihtokin, josta tuli vauhtia ja turhaa painetta ratsuun. Kahden pystyn kaareva linja oli varsin haastava koko treenin ajan, helposti kun vaan tulee vedettyä siitä sisäohjasta…

Seuraavalla radalla saatiin jo rytmistä paremmin kiinni. Edelleen täytyy vaan muistaa se oma asento, ylävartalo pystyssä ja kädet kannettuina ennen estettä. Silloin Riksu pysyy paremmin itsekin ryhdissä ja takajalkojensa päällä, jolloin myös hypyistä tulee pyöreämpiä. Kun omat kädet roikkuu ja jää veto päälle lähestymisessä, Riksu hyppää laakaa ja vähän kättä vasten. Se taas vaikeuttaa menoa esteiden jälkeen kun molemmat roikkuu etupainoisina ja askel pääsee pitenemään. Kun lähestyminen esteelle valuu pohjaa, lähden työntämään lytyillä hartioilla ylävartalo eteen ja katse valuu alas, kun taas pitäisi auttaa hevosta pysymällä ennemmin siellä ”takapenkillä” eikä hyökkäämällä kaulalle.

Videoinnista kiitokset Jennalle ja Mealle


Tykkäsin Cinnan tunnista :) Samat vanhat ongelmat tosin oli edelleen, ei koettu ihmeparantumista ;) Annan tunnilla ollaan totuttu viilettämään korvanappi korvassa, joten nyt ilman nappia oli välillä hieman orpo olo. Cinna kyllä antoi hyviä ohjeita, mutta harmiksi osa jäi todennäköisesti kuulematta. Annan tunnilla keskitytään ja korjataan menoa vielä enemmän ja teknisempiä juttuja, mutta ei huono tämäkään.

Tykkään ottaa uuden valmentajan tunnille ensin Riksun, koska se on vähän normaalimpi tapaus :D Cinna tykkäsi ja kehui Riksua. Ehkä seuraavalla kerralla uskaltaa osallistua Röllillä.

perjantai 10. marraskuuta 2017

Puomitreenejä jalustimilla ja ilman

Molemmat on päässyt pariin kertaan jumppailemaan puomien ja kavalettien ääreen viimeisen kahden viikon aikana. Puomitreenit on mennyt saman tehtävän parissa, joskin toisella kertaa tuplasin puomien määrän.

Monesti katselen blogeja ja Youtube-videoita uusien ja erilaisten tehtävien toivossa. Tämän puomi- ja kavaletettitehtävän bongasin alunperin Essin blogista. Se vaikutti monipuoliselta, sillä ravipuomien lisäksi puuhaa riitti silmukoiden kääntämisessä ja kavaletin päällä tuli vielä laukanvaihtokin.


Tehtävä meni niin, että suoralla linjalla päädystä ravipuomit (väli 5 jalkaa), suoralla laukannosto, laukassa silmukka, kavaletin yli, vaihto ja toinen silmukka, suoralla linjalla siirtyminen raviin ja ravissa taas puomit.

Tosiaan molemmat hevoset pääsi testaamaan treeniä, ja Röllin suoritukset lokakuun lopulla pääsi videolle asti. Tällä ensimmäisellä treenikerralla olin laittanut puomit tarkoituksella riittävän kauas kavaletista, jotta ei tulisi kiire silmukan kääntämisessä tai siirtymisten kanssa.

Rölli suoritti ravipuomit varsin hyvin, mutta laukassa oli paikoitellen haasteita. Kerran suoralla nousi väärä laukkakin, kun en saanut Rölliä ihan suoraksi linjalla. Silmukalla laukka jäi turhan hitaaksi, ja Rölli jäi pohkeen taakse. Tämä näkyi epämääräisinä loikkina kavaletilla. Itse lähdin liikaa ylävartalolla työntämään ja paino seilaili minne sattui. Pari kertaa Rölli seurasi painoa eikä vaihtoapuja ja jäi väärään laukkaan kavaletin jälkeen. Helposti lähdin sitten liioittelemaan vaihtoapuja, minkä seurauksena linja lähti jo kavaletin päällä uuteen suuntaan vinoon, jolloin silmukan reitti kärsi.

Loppuun pidenettiin puomien välit noin kolmeen metriin (10 jalkaa) ja tultiin koko homma laukassa. Toisella silmukalla laukka taas jäi junnailemaan ja tein niitä kiellettyjä viime hetkien päätöksiä puomeille lähestyessä. Parhain vaihtoehto olisi toki säilyttää aktiivisuus ja rytmi silmukalla, jolloin paikka puomeille löytyisi kuin itsestään. Nyt tuli niitä turhia ryntäyksiä ja nyppimisiä. Röllikin vähän hermostui kun ei ymmärtänyt sitä sähläystä...



Essin tehtävä oli muuten kiva, mutta siinä tuli aina vasemman laukan nosto ja vaihto oikeaan laukkaan, tuli sitten kummasta päästä tahansa. Siksipä toisella kertaa tuplasin puomit, jotta päästiin työskentelemään myös toisin päin. Korotin myös puomit, jotta saataisiin heppojen jalkoja vähän nousemaan. Keltaisilla puomeilla laitoin kavalettipalat lappeelleen joka toiseen päähän. Vihreillä puomeilla hyötykäyttöön pääsi Ikean potat, joita tosin oli vain kaksi. Toiset puomit virittelin puomi-ristikko-jumpaksi. Korkeus pidettiin edelleen kuitenkin matalana.

Kannoin tällä kertaa puomit sekä lähemmäs kavalettia että lähemmäs keskihalkaisijaa, jolloin silmukoista tuli enemmän volttimaisia. Kääntää sai nopeammin ekojen puomien jälkeen ja jatkaa pulleammalla reitillä uralle asti hakien tilaa.


Seuraava treenikerta olikin marraskuun puolella, mikä tarkoitti työskentelyä ilman jalustimia! Tällä kertaa kuvaaja oli mukana Riksun treenissä. Riksulla oli paikoitellen vähän turhan paljon intoa ja vauhtia, mutta muuten saatiin aika hyviä silmukoita ja puomijumppailuja suoritettua.

Kertaalleen unohdin toisen laukkasilmukan jälkeen ottaa raviin, jolloin Riksu pääsi vilistämään puomeille miten sattui. Yllättävän hyvin kyllä pystyin keskittymään muuhunkin kuin kyydissä pysymiseen, vaikka toki jokunen puolipidäte olisi useampaankin kohtaan vielä kaivattu.

Riksu teki loppuun pari kertaa suoralla linjalla ensin ravipuomit ja laukassa ristikkojumpan. Riksun vuoron jälkeen Rölli jatkoi saman tehtävän parissa ja välillä suoran linjan keskelle tein voltin menoa tasoittamaan. Kaksi hevosta ja kavalettitreenit ilman jalustimia tuntui jo reisissä! Mutta hyvällä tavalla, jos sellaista edes on ;)

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Aivojumppaa estetunnilla

Viime keskiviikon estetunnilla jumpattiin niin hevosia kuin ratsastajien aivosoluja. Ohjelmassa oli teknisiä tehtäviä ja vaihtuvia ratoja! Olin Riksun kanssa ekalla tunnilla treenailemassa tehtävät ja luulinkin, että Röllin kanssa viimeisellä tunnilla olisi jo helpompaa kun reitit olisi jo tuttuja, mutta Anna keksi niitä aina vain lisää ja lisää. Kunnon aivojumppaa! Mun vuoro oli molemmilla tunneilla aina ensimmäisenä, joten en edes nähnyt muiden tuntilaisten tekevän rataa ekaksi. Kerran vain ratsastin väärän reitin...


Mua alkoi jo hiukan naurattaa, kun olin ihan hengästynyt alkutunnin tehtäväradan jälkeen. Tarkoitus oli tehdä (ensimmäisen piirroksen) viiden esteen rata kaksi kertaa peräkkäin, mutta saatiin Riksun kanssa yksi sakkokierros heti alkuun, kun rytmin ja kontrollin kanssa oli jokseenkin hakemista. Ennenkin on huomattu, että uralta on vaikeaa kääntää esteille. Keltainen pysty oli jotenkin tosin hankala, siihen oli vaikeaa päästä kääntämään aktiivisessa ja etenevässä laukassa, kun helposti jäin kaarella taas himmailemaan kädellä. Kun saatiin pari onnistunutta hyppyä siihen, meni Anna vielä siirtämään koko esteen vielä vaikeampaan paikkaan. Eikä ongelma ollut tietenkään vain Riksun kanssa, vaan Röllillä ihan sama homma. Masentavaa. Lyhyen sivun innarisarjalla Riksu sentään hyppeli kivasti, vaikka siihenkin nypin kädellä useamman kerran liian lähelle.


Riksu ei tehnyt työskentelyä ihan helpoksi, sillä se mielellään taas olisi juossut etupainoisena matona välittämättä pidätteistä. Niissä tilanteissa mulle tulee helposti kiireinen fiilis enkä saa ajoissa tehtyä mitään hyödyllistä, jolloin tulee kädellä puuhasteltua viimeisiin askeliin asti. Vaikka pitäisi päästä rentoutumaan viimeiset askeleet, tiedän.

Riksun viimeisillä kierroksilla osa esteistä oli jo metrin luokkaa. Se tuntui aika isolta, kun ei taas pitkään aikaan olla menty kuin kasikympin tuntumassa. Viimeisellä radalla Riksu otti sarjan B-osan okserista etupuomin alas ja sitä lähdettiin vielä korjaamaan lyhyemmällä radanpätkällä. Sain omaa ratsastusta korjattua aika hyvin, vaikka vieläkin pitäisi olla huolellisempi. Toistoillakin tuli vielä sama virhe pari kertaa, kunnes okserin päälle laitettiin vinoon "motivaatiopuomi". Sen kanssa Riksu skarppasi kivasti ja hyvään hyppyyn oli hyvä lopettaa. 


Kuten Riksun tunti, myös Röllin kanssa jumppailtiin alkuverkassa sileällä. Tehtiin väistöjä uralta sisään ja takaisin ulos ravissa ja laukassa. Rölli tuntui kivalta ja teki mielellään töitä. Laukkaväistöistä saatiin kehujakin :)

Innarijumpissa Rölli on kehittynyt tosi paljon, mutta ne on vielä varsin rankkoja. Maltillisesti lisää voimatreeniä! Väsy alkoi painamaan innareilla siihen malliin, että viimeiselle kierrokselle ei otettu niitä enää mukaan.


Viimeisellä pitkällä radalla meillä oli mukana tiukat kurvit keltaisella pystyllä ns. väärään suuntaan. Ekalla kerralla Rölli hölmistyi kun mentiinkin eri suuntaan ja melkein seinää päin. Siitä se tulikin ihan ihmeen herkäksi mun painon heilahteluille, mikä jokseenkin vaikeutti loppurataa. Mulla lähti korvanappikin loppuradalla, mistä oma keskittyminen herpaantui täysin ja reitit meni ihan siksakkia. Kerran ratsastettiin melkein tolppaa päin, kun oma paino heilahti eri suuntaan kuin ajatus oli matkalla. Pieni hengähdystauko molemmille oli paikallaan ja lyhyempi loppurata meni mallikkaasti.


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Hei me jumpataan!

Näin talvella on hyvä aika treenata takapäähän voimaa. Jokunen vuosi sitten en oikein tykännyt innareista, mutta nyt niitä on alkanut eri tavalla arvostamaan voimistavana treeninä. Jumppasarjoissa on se hauska puoli, että niistä voi kehitellä niin monia erilaisia versioita, ettei ainakaan kyllästymään pääse. Jumppasarjat on varsin rankkaa treeniä, joten ei niiden kanssa ei kannata ahnehtia liikaa toistoja.

Jumppasarjat ja erilaiset tekniikkatehtävät ovat tulleet tutuiksi taas tässä parin viime kuukauden aikana. Jumppatehtäviä ollaan treenattu niin itsenäisesti kuin Annan valmennuksissa.

Itsenäiseen treeniin keskiviikkona 11.1. koottiin neljän pienen ristikon, pystyn ja okserin muodostama jumppa, jota hypättiin yhteensä kahdeksan kertaa. Riksu oli jumpan alussa jopa hieman löysä, kun aloitettiin linja ravipuomilla. Parilla kerralla Riksu jopa jatkoi ensimmäisen innarivälin ravissa laukan sijaan :D Pienellä maiskutuksella löytyi se laukkakin.  En tiedä istuinko jotenkin itse vinossa vai mikä aiheutti sen, että Riksu otti aina vasemman laukan innareilla ja piti sen koko linjan ajan. Okserin jälkeen laukka vaihtui kuitenkin helposti taas oikeaan. Eipä kai sillä ole niin suurta merkitystä, kun mentiin suoraa linjaa, mutta jäi hieman mietityttämään. Muuten Riksu jumppasi ihan hyvin ja tuntui jaksavan mainiosti. Parilla viimeisellä kierroksella okseri oli noin metrinen ja siihen oli hyvä lopettaa.


Tämän viikon keskiviikkona jumppailtiin Annan valmennuksissa molemmilla hepoilla. Jumppasarjan lisäksi meillä oli pientä radan pätkää.

Tällä kertaa Riksulla olikin jumpan kanssa ihan eri meininki. Vauhtia riitti! Neljän pystyn, puomien ja kavaletin muodostaman jumppalinjan jälkeen hevoset kerättiin takaisin kontrolliin käyntisiirtymisen kautta. Yritettiin pitää positiivinen asenne siirtymisessä, sillä ei se ollut mikään rangaistus. Toistojen kautta Riksu alkoi itsekin malttamaan mielensä, jolloin tasaisen tahdin pitäminen helpottui. Radalla sain ratsastaa Riksua rauhallisemmaksi, jolloin se oikeasti ehti ponnistaakin esteille eikä vaan vilistänyt yli. Viimeiset esteet tehtiin vähän isompana ja hypyt tuntui oikein kivoilta selkään.


Röllille jumppa selkeästi oli rankempaa ja se alkoikin viimeisillä kierroksilla jo hieman väsähtämään. Mun oli jotenkin taas tosi vaikea päästä mukaan hyppyyn kädellä niin etten ottaisi suusta missään hypyn vaiheessa. Röllin hypyt oli vähän hitaita, mutta kaula liikkui paljon. Otin käytäntöön vanhan kunnon vinkin "harjasta kiinni". Muillakin esteillä kuin jumpalla pyrin pitkään myötäykseen ja rauhalliseen ylävartaloon. Muilla esteillä olikin helpompaa ja sujuvampaa meno, eikä otettu edes puomeja. Rölli on pikkuhiljaa alkanut hoksaamaan esteratsastuksen idean (eikä sekoita sitä enää keilaukseen) ja se yrittää suorittaa puhtaasti. Jumppasarjalla väsymys näkyi takajalkavirheinä ja puomeina. Viimeiselle korjauskierrokselle tultiin jumppa hieman pienempänä ja se onnistui hyvin :)

Yllättävää oli se, että Rölli oli Riksua paremmin kontrollissa esteiden väleissä, vaikka Röllillä olikin estetuntien välillä ehtinyt kertymään neljän viikon hyppytauko.


Loppuun vielä pari videota viime vuoden puolelta. Meillä oli ennen joulua Annan valmennuksessa hyödyllisiä tehtäviä. Alkuverkkana hepat pääsivät nostelemaan koipiaan puomeilla ja varsinaisissa tehtävissä jumppailtiin mm. kolmoissarjaa kaarella.


maanantai 19. joulukuuta 2016

Estetunnin kolme ohjetta ja niiden opettelua

Edellinen Annan estevalmennus oli keskiviikkona 7.12. Pitkästä aikaa Riksukin pääsi mukaan :) Harjoiteltiin ensin kontrollia kavaleteilla ja lopputunnista mentiin rataa. Oli suoria ja kaarevia teitä, sarjoja ja yksittäisiä esteitä. Huolellisuutta treenattiin törppöjen avulla: kulmista ei saanut oikaista ja esteiden jälkeen piti ratsastaa suoraan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta törpöt tulivat kyllä tarpeeseen.



Estetunneilta ei ole kuin pieni videopätkä Röllin menosta. Keräsin kuitenkin kolme Annan antamaa ohjetta molemmille hevosille.

Ohjeet yritettiin pitää mielessä myös itsenäisissä hyppelyissä viime torstaina, kun kuvattiin esteradat Kisamatkalla Virtuaalicupia varten. Hyppäsin kolme rataa sekä Riksulla että Röllillä. Kaikki radat samalla korkeudella, Riksulla 75 cm ja Röllillä 90 cm. Kolme rataa siksi, että testasin paraneeko suoritus toistoilla vai miten käy...

Varsinaisia kisaratoja en vielä julkaise, vaan tämän kertaiset videot ovat niitä huonompia ratoja. Hyppelyt aloitin Riksun kanssa, ja yllättäen ensimmäinen kierros onnistui parhaiten ja sillä videolla osallistunkin Virtuaalicupiin. Toisella ja kolmannella kierroksella Riksu oli jo ihan uusintaradan tunnelmissa, vähän jäi into päälle eikä ihan kaikki pidätteet menneet perille. Alla oleva Riksun video on kolmannelta kierrokselta.

Röllin kanssa kävi päinvastoin. Ensimmäisellä radalla ei oikein löytynyt malttia odottaa ohjeita, mutta seuraavilla radoilla keskittymistä alkoi löytyä paremmin. Ekalla radalla Rölli otti yhden puomin, mutta muuten tehtiin nollaa. Röllin kisarata olikin viimeinen eli kolmas rata. Postauksen lopussa oleva video on Röllin ensimmäiseltä kierrokselta.

Omasta mielestäni Annan ohjeet pysyivät ihan hyvin mielessä, vaikka tottakai aina voisi ratsastaa vielä siistimmin ja tasaisemmin. Virtuaalicupissa esteradat arvioidaan tyyliarvostelulla, joten saas nähdä kuinka meidän käy. Virtuaalicupin kouluosuus kuvataan todennäköisesti joulun jälkeen, joulu kun menee hepoilla rokotuslomaillessa.


Vinkit Riksulle

1. Pidä jaloilla hevonen suorana, kun vaikutat kädellä
Suorilla linjoilla, varsinkin esteiden välillä, Riksu heittää takaosaa esimerkiksi vasemmalle kun käyttää oikeaa ohjaa. Jos jalka on irti tai ei vaikuta, tulee suorista linjoista mutkittelevia.

2. Esteen jälkeen oma ylävartalo pystyyn
Tästä on ennenkin huomautettu lukuisia kertoja, mutta edelleen ollaan saman ongelman äärellä. Usein menee pari kolmekin askelta ennen kuin oma kroppa on palautunut esteen jälkeen pystyyn. Nopeampi korjausliike vaikuttaa myös hevosen ryhtiin, eikä Riksu ehtisi päästä niin etupainoiseksi.

3. Kaarteissa hevonen sisäjalasta ulko-ohjalle
Etupainoisena mutkitteleva hevonen ei oikein jaksaisi kaarteissa ja kulmissakaan tehdä kunnolla töitä, kun on siitä päässyt luistamaan. Taas oma ratsastus ja apujen käyttö nopeammaksi, sisäjalka läpi ja ulko-ohjalla pidäte vastaanottaa. Vähentää huomattavasti oikomista ja kanttaamista.

Vinkit Röllille

1. Pidäte nopeammin läpi
Toisinaan Rölli edelleen juoksee esteen jälkeen, vaikka kontrolli onkin parantunut aikaisemmasta paljon. Itselläni on vähän paha tapa jäädä edelleen vetämään ohjasta useamman askeleen ajaksi. Olen nyt hypännyt pari viimeistä kimblewick-kuolaimella, joka on gägiä nopeampi kuolain. Nyt täytyy vielä vain opetella itsekin vähän nopeammaksi kädellä. (Ja muistaa ratsastaa myös jalalla!)

2. Käännä lavat reitille
Anna kertoi joskus syksyllä hyvän mielikuvan, että hevosen kaulan pitäisi pysyä lapojen välissä kääntymisissä. Rölli on kaulasta varsin taipuisa tapaus ja helposti käykin niin, että kaula kyllä kääntyy reitin mukaan, mutta lavat ja muu kroppa seilaa ulos, mikä taas vaikeuttaa hevosen suoristamista esteille.

3. Hitaampi ylävartalo hypyissä
Nyt kun Rölli on alkanut hypätä terävämmin, on mulla välillä vaikeuksia pysyä kyydissä. Lähden liikaa omalla ylävartalolla hyppyyn mukaan ja paino ei pysy jalustimilla. Rauhallisemmalla ylävartalolla en häiritse Rölliä hypyissä ja säästytään paremmin mahdollisilta pudotuksilta. Oman asennon pitämiseen esteen päällä täytyy vielä muistaa katsoa ylös ja pitää jalat alhaalla.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Syksyn eka estetunti maneesissa

Toiset oli fiilistelemässä HIHS:n huippuratsastajia, mutta me täällä kotosalla vielä muistellaan lämmöllä tämän syksyn ensimmäistä maneesissa pidettyä estetuntia. Keskiviikkoksi 12.10. esteet oli saatu siirrettyä kentältä maneesiin ja pistettiin rata pystyyn. Isolta kentältä kun siirrytään maneesiin, niin tuntuu että saa jatkuvasti olla kääntelemässä esteeltä toiselle ja seinät tulee vähän väliä vastaan. Yllättävän vaivattomasti selvittiin Röllin kanssa tästä siirtymästä :)

Tehtiin alkuun vähän hommia kouluratsastuksen parissa, jotta hevoset saatiin jumpattua letkeiksi ja avuille. Pitkän sivun alusta väistätettiin ravissa melkein keskihalkaisijalle ja nostettiin vastalaukka vielä suoralla linjalla. Vastalaukassa jatkettiin kaarella lyhyen sivun läpi ja avotaivutusta ajatellen toinen pitkä sivu perään. Pitkän sivun lopussa laukanvaihto askeleessa ja lyhyellä sivulla takaisin raviin. Mielenkiintoinen harjoitus, jota ei todellakaan olisi itselle tullut mieleen, mutta jota aion treenata jatkossakin.

Väistöissä sain olla tarkkana Röllin suoruudesta ja tasaisesta tahdista. Vastalaukan nostot onnistuivat yhtä lukuunottamatta hyvin. Välillä Rölli jännittyi laukassa niskastaan pitkällä sivulla. Rölli vaihtoi laukat molempiin suuntiin puhtaasti, mutta ilmavasti pukin kautta. Olen itse vähän löysäillyt vaihtojen kanssa ja tavallaan antanut Röllin ymmärtää, että pukki on vaihdossa ok. Tällä kertaa pureuduttiin tähän tarkemmin Annan opastuksella. Sain ratsastaa reippaammin vaihtoa kohti ja heti vaihdosta eteen, jos vaihto tuli pukin kautta. Muutamia kertoja saatiin tehdä uudelleen ja uudelleen, kunnes Rölli pysyi tehtävässä pohkeen edessä ja vaihtoi ilman pukkia.

Itse hyppelyt aloitettiin maltillisilla korkeuksilla pienillä radanpätkillä. Tehtiin kaarevia linjoja sekä hypättiin kolmoissarjaa molemmista suunnista. Ensimmäisillä linjoilla jäin himmailemaan, jolloin tuli ylimääräisiä askeleita. Toisella kierroksella uskalsin jo antaa Röllin laukata paremmin, jolloin vaaditut askelmäärät onnistuivat sujuvammin.


Loppuun tultiin ylläoleva rata pariin otteeseen. Kun sain rytmin pysymään tasaisena, meno tuntui varsin helpolta ja mukavalta. Käännös seinän viereltä kolmoissarjalle tuntui paljon sujuvammalta kuin esimerkiksi viime hallikaudella, jolloin vastaavissa kohdissa tuli pikkuaskeleita ja puomeja. Nyt Rölli ei ottanut kuin pari kolme puomia koko tunnin aikana! Isomman radan jälkeen saatiin vielä korjata kaarevaa linjaa neloselta vitoselle kahdesti, sillä reitti esteiden välillä aiheutti ns. puolikkaan askeleen vitoselle. Nelosen jälkeen mun tuli nostaa ylävartalo nopeammin pystyyn ja ottaa pidäte läpi ekoissa askeleissa eikä vasta viimeisissä. Näillä ohjeilla ja hieman pulleammalla kaarella onnistuttiin lopettamaan hienoon suoritukseen :)

Hyvä fiilis jäi tunnista, ehkä ollaan jopa opittu jotain ulkokauden aikana. Uskaltaa ottaa jopa itsenäisiä hyppy-/kavalettitreenejä tähän väliin ;) Toivottavasti seuraavalle kerralle saadaan kuvaajakin ikuistamaan menoa.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Liian vaikeaa kääntää uralta esteelle

Ristiriitaiset fiilikset keskiviikkoiselta Annan tunnilta. Oli kiva olla pitkästä aikaa valmennuksessa Röllin kanssa, mutta enpä osannut oikein ratsastaa.

Taluttelin Rölliä maneesissa edellisen tunnin viimeisten korjausratojen aikana. Rölli muutenkin ottaa vähän kierroksia kun kuulee hevosten laukkaavan takanaan, mutta nyt se oli ihan kireä ja hermostunut. Pari kertaa Rölli yrittikin lähteä karkuun, välillä pyrähteli ja heitti pari pikku loikkaakin. Iskä ehti onneksi tulla avustamaan selkään nousussa, en tiedä mihin suuntaan Rölli muuten olisi kirmannut. Pari ekaa kierrosta ravissa Rölli oli hyvin lyhyellä kaulalla ja askel suuntasi vain kiireisenä ylöspäin, mutta siitä se pikkuhiljaa lähti rauhoittumaan.

Tehtiin ravissa s-kiemuroita kaikkien keskihalkaisijalla olevien puomien yli. Tässä tehtävässä Rölli malttoi kuunnella ohjeita ihan hyvin, mutta kun ravipuomit nostettiin pikku pystyiksi ja tehtävää tultiin laukassa, oli Röllillä omat suunnitelmat reitistä ja vauhdista. Vauhti kiihtyi suorilla ja esteitä kohti, mutta taas kurveissa aktiivisuus hiipui ja laukka pääsi pitkäksi ja löysäksi. Muutamilla toistoilla ja huolellisemmin jaloilla ratsastaessa meno muuttui parempaan suuntaan.

Jumppailujen jälkeen siirryttiin keskihalkaisijan tehtävään, jossa oli kolme pystyä 19 metrin väleillä. Tarkoitus oli harjoitella saman rytmin säilyttämistä niin isommassa kuin pienemmässä laukassa. Rytminmuutoksia kun me osaamme jo liiankin hyvin kuulemma tehdä ;) Ekalla kierroksella tarkoitus oli tulla 5 ja 5 laukkaa. Kuinka ollakaan kaikki me tuntilaiset aloitimme liian pienessä laukassa, jolloin väleihin tuli jotain 5,5 ja 6,5 laukan väliltä (hups). Uudella yrityksellä onnistui jo paremmin. Kun hevoset reagoivat toivotusti eteen, muutettiin tehtävän askelmäärät ensin 6 ja 6, sitten 7 ja 7. Lopuksi tultiin vielä uudelleen 5 ja 5. Lyhennykset meni Röllin kanssa varsin kivuttomasti, mutta hiukan se punki takapäätä oikealle eikä pysynyt ihan suorana väleissä.

Tasaista rytmiä treenattiin myös ympyrällä oksereiden yli. Kun ajatus oli tehtävässä mukana, löytyi se sopiva taivutus, tahti ja hypytkin oli kivan pyöreitä. Ympyrällä pyörimiseltä kun pitikin jatkaa pystylle (oikeassa kierroksessa keltaiselta punaiselle, vasemmassa kierroksessa vihreältä mustapunaiselle) hukkui rytmi jo matkalla. Rölli rupesi vähän roikkumaan kädellä ja pääsi taas pitkäksi ja matalaksi.


Varsinaiset ongelmat alkoivat kun siirryttiin rataan. Jo alun keskilinja meni päin honkia, että aloitettiin uudelleen alusta. Seuraavaksi tökki kurvi neloselle. Yksittäiset mustapunainen ja punainen pysty oli nostettu noin metrin tuntumaan, ja se tuntui jotenkin tosi isolta. Laukka kuoli taas kaarteessa ja lähestyminen pystylle oli lähinnä ajelehtimista. Rölli kiipesi yli/läpi, mutta ei oikein tykännyt kun jätin sen yksin. Toisella kertaa lähestyminen oli edelleen kaukana ratsastamisesta ja Röllikin jo päätti pysähtyä. Anna kannusti vaan ratsastamaan määrätietoisesti perille asti, laukka piti säilyttää aktiivisena jo kaarteessa. Noi uralta kurvilla lähestyttävät pystyt ei oo mitään mun lemppareita ikinä olleetkaan, mutta nyt jotenkin jäädyin niille totaalisesti. Toisesta suunnasta pidemmällä tiellä oli vähän paremmin aikaa säätää laukkaa ja ratsastaa aktiivisemmin, mutta en voi sanoa niidenkään lähestymisten olleen mitään onnistuneita tai helppoja. Oli aika surkeat fiilikset. Puomeja sateli kuin viimeistä päivää, mikä tosin ei yllättänyt tällä ratsastuksella.

Sama rata tultiin myös peilikuvana eli aloittaen keskilinjan jälkeen oikealle, kun ekalla radalla kurvattiin vasemmalle. Ei sekään hyvin mennyt, mutta oli siinä jo hiukan enemmän ideaa. Loppuun tultiin uudelleen vielä punainen pysty, keltainen okseri, vihreä okseri ja mustapunainen pysty. Siinä oltiin Röllin kanssa molemmat jo varmempia ja menossa yhdessä. Vihreälle ja mustapunaiselle tuli paikat vähän kauas, mutta Rölli lähti rohkeasti hyppyihin. Lopetettiin siihen onnistumiseen :)


Eiliset palauttelutreenit suoritettiinkin ulkosalla. Käveltiin pari kierrosta ensin rataa ympäri ja sen jälkeen siirryttiin lumiselle laitumelle. Varsinaisesta hankitreenistä ei ole vielä tietoakaan, mutta vähän kuitenkin saatiin vaihtelua maneesissa pörräämiseen. Pääosin mentiin hölkkäravia, mutta myös pari pätkää laukkaa. Rölli toimi ihan kivasti, ja kuolaimeksi valittu kolmipala riitti hyvin jarruiksi.

Aurinko oli juuri laskemassa ja hämäräkin hiipi jo esiin. Muutama kelvollinen kuva saatiin kuitenkin, vaikka kameran automaattitarkennus innostuikin enemmän heinänkorsista kuin Röllistä.



perjantai 1. tammikuuta 2016

Kaasu hirttää ja keppostelut jatkuu

Vuoden 2015 viimeiset valmennukset treenailtiin Annan opastuksessa keskiviikkona. Osallistuin estetreeniin Riiviön kanssa. Riiviön kanssa oon ollut muistaakseni Annan tunnilla vain kerran aiemmin, kesällä 2013. Juulia toki on tässä välissä ollut Riiviön kanssa treenailemassa muutaman kerran, joten ihan vieras tapaus Riiviö ei Annalle ollut.

Aloitettiin ravissa ylittämällä yksittäisiä puomeja. Riiviö oli alkuun tuttuun tapaansa kiireinen, joten pidätteitä sai tehdä jatkuvalla syötöllä. Kun menoon löytyi vähän tolkkua, jatkettiin laukassa samaa. Parilla puomilla piti vaihtaa laukkaa, mikä Riiviölle on vielä kovin vaikeaa. Puomin jälkeen Riiviön piti ampua täysillä eteen, tietysti ilman sitä vaihtoa. Seuraavaksi jäinkin itse pitämään laukkaa liikaa kädellä, jolloin rytmi hukkui tyystin.

Ensimmäiset pomput tehtiin pienellä radalla: puomi, pysty (1a&b), 3 toiseen suuntaan, 2 toiseen suuntaan, puomi-pysty-puomi-innarisarja (4a&b&c) ja pysähdys suoralla ennen kulmaa. Tie ykköselle oli Riiviön kanssa jotenkin tosi vaikea, vaikka kurvi sinänsä ei ollut kovin jyrkkä. Neloselle Riiviö ampui taas ihan huolella. Muutamien kertojen jälkeen pysähdykset esteen jälkeen alkoivat vaikuttamaan ja meno hieman rauhoittui.

Hypättiin s-kiemuraa ja reittiä okserilta sarjalle ja lopputunnista tultiin koko piirroksen mukainen rata. Puomityöskentely ei ollut ihan Riiviön lempparipuuhaa, mutta isommilla esteillä se alkoi jo hyppäämään kunnolla. Tai kunnolla ja kunnolla, kun puomeja tipahteli tasaisin väliajoin. Riiviö on kyllä mukavan yritteliäs ja haluaisi olla varovainen, mutta takapäässä ei ole vielä riittävästi siihen voimaa. Etupää hyppää kivasti, mutta takajalat keräävät vielä pudotuksia. Samaten kaarteissa takapää jää vielä helposti ristilaukalle. Pikkuhiljaa lisää rutiinia ja voimaa, niin hyvä tulee. Annakin sanoi, ettei meininki ole mitenkään toivotonta!

Isompien ratojen hyppääjät tekivät omat kierroksensa ensin, joten Riiviön kanssa käveltin aika kauan odotellessa. Ennen omaa rataa otin vähän ravia ja laukkaa, jotta Riiviö olisi taas hereillä. Ekalla kierroksella Riiviö tuntui olevan vähän jäässä, vaikka ihan kelvollisesti suoriuduttiinkin radasta. Tokalla kierroksella oli edelleen aika paljon rytmin muutoksia, mutta oltiin enemmän samaa mieltä Riiviön kanssa vauhdista. Loppuun tulin vielä viimeisen linjan okserilta sarjalle, kun radoilla sarjalle tuli varsin mielenkiintoisia ratkaisuja. Vikalla kerralla sain korjattua reittiä vähän paremmaksi, vaikka paikka sarjan a-osalle jäikin edelleen vähän kauas. Puomista huolimatta Riiviö teki hyvin ja lopetettiin siihen :) Radalla oli jo ihan kunnon kokoisia esteitä, kun korkeus oli jotain 90-100 cm.


Teknologia meni vuoden viimeisinä päivinä lakkoon, eikä mikään laite enää tahtonut tehdä yhteistyötä. Kameran videokuvaus on takkuillut ennenkin kylmillä ilmoilla, mutta nyt ihan sisällä lämpimässäkin se stoppailee parin sekunnin välein. Juulia kuvaili sitten muutamia radanpätkiä mun kännykällä, vaikka siinäkin kamera on täynnä jotain töhnää. Ongelmat eivät jääneet tähän, kun puhelin ei antanutkaan normaalisti siirtää videoita koneelle. Pienen tappelun se vaati, mutta onnistui. Ratapiirroksen olisin halunnut tehdä myös koneella, mutta pöytäkoneen näyttö ei toiminut. Lopuksi päädyin old fashion tyyliin ottamaan esille kynät ja paperia. Ja eikös piirtäminen ja värittäminen ole taas trendikästä ;)


Perusluonteeltaan Riiviö on oikein mamman mussukka, kiltti ja yritteliäs. Riiviöstä on kuitenkin nimensä veroinen, kun kyseessä on talvijuotto tarhoissa tai kuivatusloimet tallissa. Nyt kun pakkaset saapuivat tänne eteläänkin ja vesiautomaattien putket jäätyi, niin on tarvinnut laittaa hevosille tarhoihin saaveihin vettä. Riiviön kohdalla touhu on todella rasittavaa. Edellispäivänä täytin isoon saaviin vettä noin 40 litraa. Kävin tallissa ja noin seitsemän minuuttia myöhemmin kun palasin tarhoille, oli Riiviö ystävällisesti kipannut vedet pitkin tarhaa ja murjonut saavin lähes käyttökelvottomaksi. Eikä touhua estäneet edes ne saavin pohjalle laitetut kaksi isohkoa kivenmurikkaa...

Tallissa taas Riiviö tekee kuivatusloimistaan matonkuteita, jos palvelusväki ei ota niitä riittävän ajoissa pois. Vaikka Riiviö on jo kertaalleen klipattu, se hikoilee treenissä paljon. Yritän välttää ratsastusta illalla, sillä loimea ei yöksi voi jättää päälle. Tai jos jättää, niin aamulla loimea ei enää ole. Kuten nyt Annan tunnin jälkeisenä aamuna. Riiviön keppostelusaldona siis tähän mennessä on kaksi loimea ja yksi saavi.

Jos nyt tälle vuodelle toivotaan ehjempää ja yhteistyökykyisempää meininkiä, niin varusteiden ja tarvikkeiden kuin teknisten laitteiden kanssa.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

"Tasapainota, mut älä pakita"

Estevalmennuksen antia ratapiirrosten ja videon kera!

Eka hallikauden estevalmennus oli kolme viikkoa sitten, mutta siitä ei ollut materiaalia niin jäi kirjoittamatta. Nyt maanantaina kuitenkin taas hypeltiin Annan opastuksessa, ja tarpeeseen tuli. Kolmen viikon hyppytauon huomasi kyllä, kun alkuun oli käsijarru päällä ja rytmi vähän hukassa. On se kyllä jännä juttu, että ulkona kun mennään, niin 20 metrin linja on tosi lyhyt, mutta maneesissa se onkin ihan sujuva. Oikeilla tehtävillä ja hyvillä ohjeilla löytyi sitä tatsiakin taas menoon :)

Tunti aloitettiin sileän työskentelyssä raviväistöillä. Ne on edelleen Röllille aika vaikeita, se joko menee sivulle, mutta rytmi katoaa tai liikkuu hyvässä rytmissä muttei mene sivulle. Varsin vahvaa jalkaa sai käyttää, että tuli toivottu reaktio. Saatiin ihan kivojakin pätkiä, mutta tässä edelleen riittää tekemistä ja treenaamista. Laukassa harjoiteltiin niinkin vaikeita juttuja kuin laukkavoltteja esteiden ympäri. Perusjuttuja, mutta tarkkana sai olla, että hevonen kääntyy ja laukkaa. Helposti tulee otettua kädellä liikaa vauhtia pois, mutta siinä laukan laatu kärsii ja samalla on vaikea tehdä hyviä käännöksiä.


Hyppelyt aloitettiin parilla pystyllä. Lähestyminen täyskaarrolla ja esteen päällä laukanvaihto. Toisella pitkällä sivulla sama kuvio. Rölli hyppäsi ihan hyvin ja laukatkin vaihtui sujuvasti. Rytmin kanssa oli hakemista heti alkuun, kun kurvissa vauhti hiipui ja estettä kohti kiihtyi. Toinen täyskaarto meni paremmin.

Seuraavaksi päästiin keskihalkaisijan jumppalinjalle. Ravissa sisään puomin ja ristikon yli, kaksi laukkaa pystylle, josta taas viisi laukkaa innaripuomille, okserille ja loppuun vielä jarrupuomin yli. Ekalla kerralla oli taas kässäri päällä linjalla, jolloin okserin innaripuomille tuli joku epämääräinen puolikas askel. Kun saatiin vähän jatkettua laukkaa paremmin, välikin toimi paremmin. Seuraavilla kerroilla sitten Rölli lähtikin itse hurjastelemaan, ja sain alkaa taas enempi jarruttelemaan. Linjan jälkeen kaarre ennen katsomoa meni aina aika huonosti. Nappasin itse turhan äkäisesti jarrua, sujuva laukka ei säilynyt ja takapää roikkui vaan mukana pomputellen välillä niin väärää laukkaa kuin ristilaukkaakin.

Keskilinjalta jatkettiin vasemmalle, kulmassa vähän kontrollia, pysty-okseri linja suoralla (noin 20 metriä), toisella pitkällä sivulla vastakaarrolla keltainen okseri ja okseri-pysty-linja vielä takaisin päin. Positiviista tällä radalla oli se, että Rölli oli ainakin jalan edessä. Kun toteutin Annalta kaikuvan ohjeen "vähän jalkaa", niin johan lähti hevonen :D Ehkä voisi yrittää välttää tollaisia ylilyöntejä ja rytmimuutoksia, Annakin kommentoi "ei niin et se on ensin lyhyt ja sit pitkä". Vastakaarto onnistui ihan hyvin, vaikka roikuinkin (taas kerran) liikaa sisäohjassa. Vihreän okserin jälkeen Rölli veti vähän pitkäksi, mutta väli toimi ihan ok kuitenkin.

Tultiin sama reitti toistepäin myös. Keskilinjalta oikealle, ruskea pysty, keltainen okseri (noin 20 metriä tämäkin väli), vihreällä okserilla vastakaarto ja okseri-pysty-linja takaisin. Tässä alku meni hyvin, meno oli maltillisempaa ja rytmi tasaisempi. Vastakaarto sen sijaan meni huonommin. Kaarre uralta esteelle tuli oikaistua. Päätin olla vetämättä sisäohjasta, mutta sitten en tehnyt mitään muutakaan. Kurvi meni pitkäksi, melkein keskilinjan okserille asti. Okseri-pysty linjalle huono hyppy sisään, Rölli roikkui matalana ja pitkänä. Perään jatkettiin uudelleen vihreän okserin vastakaarrolle, mikä toisella yrittämällä meni huomattavasti paremmin, vaikka Rölli ottikin etujaloilla puomin.


Meitä oli tällä kertaa poikkeuksellisesti estetunnilla vain kaksi, joten päästiin tekemään aika paljon hyppyjä ja toistoja. Talvikauden treenissä haetaan kontrollia ja voimaa hevosille, joten korkeus pidettiin maltillisena, max 90 cm tällä kertaa.

Tultiin kertaalleen suorien linjojen rata: keskilinja, oikealle, pysty-okseri-linja ja perään toinen okseri-pysty-linja. Alku hyvä, viimeisellä linjalla lähti vähän lapasesta.


Loppuun tultiin vielä yksi erilainen rata. Ravissa sisään keskilinjalle, ristikko, pysty, jolta ei mentykään suoraan okserille vaan kaarrettiin oikealle ruskealle pystylle. Punaisen pystyn ja vihreän okserin linja, jonka jälkeen takaisin raviin ja uudelleen keskihalkaisijalle. Nyt kaarre vasemmalle punaraidalliselle pystylle, ja loppuun ruskean pystyn ja keltaisen okserin linja.

Rölli kuunteli hyvin kaarevilla linjoilla. Vaikeita olivat kaarteet uralta esteille, niissä itse jäin taas liikaa himmailemaan, jolloin tuli pikkuaskel ja löysä hyppy. Viimeinen linja otettiin lopuksi vielä uudelleen. Edelleen reitti valui ulos kaarella ja hyppy tuli pohjaan. Kuskista huolimatta hevonen teki hyvin ja lopetettiin siihen. Saatiin kotiläksyksi odotetusti treenata juuri tämän tyylisiä tehtäviä, uralta kääntämistä, täyskaartoja ja vastakaartoja ihan puomeilla tai kavaleteilla.

Kaikki tehtävät näkyvät videolla, johon säästin myös Annan kommentit. Nyt kommentit taas kuulee, toisin kuin kentällä, kun ohjeet tulee korvanapista eikä ne tallennu videolle. Otsikon ohjekin on Annan suusta, hyvä vinkki pitää mielessä!